Takaisin Tulosta

Aikuisten ADHD-kyselylomakkeet ja puolistrukturoidut haastattelut

Lisätietoa aiheesta
Maarit Virta-Jämiä, Sami Leppämäki ja Anita Puustjärvi
19.5.2025
  • Oirekyselyt tunnistavat ADHD-oireita herkästi, mutta voivat tuottaa vääriä positiivisia tuloksia riittämättömän tarkkuuden vuoksi. Niitä ei voi yksinään käyttää diagnoosin tekemiseen, vaan vain osana laajaa kokonaisarviota «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Repor...»1.
  • Aikuisille suunnatuissa ADHD-oireiden esiintymistä selvittävissä kyselyissä ja puolistrukturoidussa haastattelussa kysytään ajankohtaisista ADHD-oireista ja osassa myös oireiden ilmenemisestä lapsuuden aikana.
  • Oirekyselyn täyttää yleensä henkilö itse. Se voidaan täyttää myös haastatellen, mikä antaa mahdollisuuden tarkentaa oireiden ilmenemistä ja niiden aiheuttamaa haittaa. Kokonaiskuvan kannalta on suositeltavaa, että tietoa oireiden ilmenemisestä saadaan myös henkilön läheisiltä, esimerkiksi puolisolta, sisaruksilta tai jos mahdollista, vanhemmilta.
  • Kyselyjen tai puolistrukturoidun haastattelun käyttäminen ja tulkitseminen edellyttää ymmärrystä ADHD:n olemuksesta ja ilmenemisestä aikuisilla. Tämä helpottaa myös sellaisten tilanteiden tunnistamista, joissa haastateltava potilas (tai tämän puoliso tai läheinen) liioittelee tai vähättelee oireita tarkoituksenaan – syystä tai toisesta – vakuuttaa haastattelija siitä, että potilaalla on ADHD tai ei ole ADHD:tä.
  • Tässä lisätietoaineistossa on esitelty tavallisimpia Suomessa käytettyjä aikuisten ADHD-oirekartoitusmenetelmiä.

Adult ADHD Self-Report Scale (ASRS) «Kessler RC, Adler L, Ames M, ym. The World Health ...»2 on WHO:n kanssa yhteistyössä kehitetty ADHD-oireiden itsearviointikysely, joka on käännetty useille kielille, myös suomeksi (viralliset käännökset ovat ladattavissa «https://www.hcp.med.harvard.edu/ncs/asrs.php»1).

Wender-Utah Rating Scale (WURS) «Ward MF, Wender PH, Reimherr FW. The Wender Utah R...»8 on 61-kohtainen kysely, jolla kartoitetaan aikuisen henkilön lapsuudenaikaisia ADHD-oireita jälkikäteen vanhempien arvioimana. Käytännössä aikuiset usein täyttävät lomakkeen itse pohjautuen omiin muistikuviinsa lapsuudesta.

  • WURS ei perustu DSM-kriteereihin, vaan Paul Wenderin kehittämiin niin sanottuihin Utah-kriteereihin  «Wood DR, Reimherr FW, Wender PH, ym. Diagnosis and...»9, jotka ovat DSM-kriteerejä tiukemmat. Lisäksi niissä korostuvat tunnesäätelyn ja impulssikontrollin vaikeudet, jotka ovat nykyisissä virallisissa diagnoosikriteeristöissä jääneet hyvin vähälle huomiolle, vaikka ovatkin keskeinen osa ADHD:n kliinistä kuvaa sekä lapsilla että aikuisilla.
  • WURS-kyselystä voidaan käyttää myös 25-kohtaista lyhyttä versiota, ja useimmiten täysimittaisesta kyselystäkin pisteytetään vain nämä 25 kohtaa, jolloin lomakkeen maksimipistemäärä on 100 ja rajana "lapsuuden ADHD:lle" on pidetty pistemäärää 46.
  • WURS-lomakkeen suomennoksen käyttökelpoisuutta aikuisten ADHD-diagnostiikan tukena arvioivassa tutkimuksessa «Kivisaari S, Laasonen M, Leppämäki S, ym. Retrospe...»11 pisteraja 46 antoi herkkyydeksi 0,64 ja tarkkuudeksi 0,86. Optimaalinen pisteraja oli 37, jolloin herkkyys oli 0,86 ja tarkkuus 0,73, positiivinen ennustearvo (PPV) 0,53 ja negatiivinen ennustearvo (NPV) 0,93.
  • Valikoiduissa väestöryhmissä, joissa ADHD:n yleisyys on huomattavasti suurempi kuin väestössä keskimäärin, esimerkiksi psykiatrian poliklinikoiden tai neuropsykiatristen työryhmien potilaiden keskuudessa, sen herkkyys ja tarkkuus lapsuusiän ADHD:n takautuvassa tunnistamisessa on hyvä.
  • Koska WURS ei perustu nykyisiin diagnoosikriteereihin, sen käyttäminen edellyttää ymmärrystä ja kokemusta ADHD:n kliinisestä ilmenemisestä. Oikein käytettynä lomake saattaa lisätä diagnostisen prosessin tarkkuutta.

Behavior Rating Inventory of Executive Function – Adult Version (BRIEF-A) on arkipäivän toiminnanohjauksen ongelmien mittaamiseen kehitetty itsearviokysely «Roth RM, Isquith PK, Gioia GA. Behavior Rating Inv...»12. Kyselyn käyttökelpoisuutta ADHD:n diagnostiikassa ei ole tutkittu, mutta on mahdollista, että sen avulla voidaan arvioida aikuisten ADHD:hen liittyviä toiminnanohjauksen vaikeuksia.

Diagnostic Interview for Adult ADHD (DIVA) on puolistrukturoitu diagnostinen haastattelu, joka on käännetty monille kielille, myös suomeksi ja ruotsiksi «Kooij JJS. Adult ADHD: Diagnostic assessment and t...»17. DIVA 2.0 haastattelu perustui DSM-IV-oiremääritelmään, uudempi DIVA-5 perustuu DSM-5-määritelmään. Kyselyn viralliset käännökset ovat maksullisia «https://www.divacenter.eu/»3.

  • DIVAn täyttää terveydenhuollon ammattilainen potilaan haastattelun perusteella. Haastattelurunkoa ei tule antaa potilaan itsensä täytettäväksi.
  • Kukin ADHD-oire arvioidaan erikseen ajankohtaisesti ja lapsuuden (ikävuodet 5–11) osalta. Haastattelussa on lueteltu kunkin oireen kohdalla esimerkkejä siitä, kuinka oire ilmenee eri ikäkausina (lapsuus ja aikuisuus), mikä helpottaa arviointia.
    • Oireiden aiheuttama haitta arvioidaan erikseen, ja tässäkin kohtaa kuvataan esimerkkejä siitä, millaista haittaa oireet voivat aiheuttaa elämän eri osa-alueilla.
  • Mikäli mahdollista, haastattelutilanteeseen pyydetään mukaan potilaan puoliso ajankohtaisen oirekuvan ja haitan arvioinnin helpottamiseksi sekä lähiomainen, joka pystyy kuvaamaan potilaan käyttäytymistä lapsena.
  • DIVA-haastattelun suomenkielistä käännöstä käyttäviä tutkimuksia ei ole julkaistu.
  • Ruotsinkielistä käännöstä on arvioitu yhdessä tutkimuksessa «Pettersson R, Söderström S, Nilsson KW. Diagnosing...»18. Huolelliseen ja laajaan kliiniseen diagnostiseen arvioon verrattuna DIVA-haastattelun herkkyys oli 90 % ja tarkkuus 72,9 %. DIVA-haastattelua käyttäen potilaista tuli luokiteltua "oikeaan ryhmään" 82,4 %.
    • Tutkijat laskivat samat arvot myös käyttäen DSM-5-kriteerien mukaista aikuisten 5 oireen diagnoosikynnystä. Tällä tavalla haastattelun herkkyys kasvoi 93,3 %:iin, mutta tarkkuus oli 58,3 % ja oikein luokiteltujen osuus 77,8 %.
  • DIVA-haastattelu on käyttökelpoinen aikuisten diagnostisen haastattelun apuvälineenä.

ADHD Evaluation for Adults (ACE+) on puolistrukturoitu diagnostinen haastattelu, joka DIVAn tavoin on käännetty useille kielille, myös suomeksi ja ruotsiksi. Haastattelulomake on maksutta ladattavissa «Psychology Services Limited, https://www.psycholog...»19.

  • ACE+-haastatteluun sisältyy ADHD-oirehaastattelun lisäksi taustatekijöiden ja kehityshistorian kartoitus sekä yleisimpien samanaikaishäiriöiden seulonta.
  • Omaisen tai vanhemman mukana oleminen haastattelutilanteessa antaa yleensä tärkeää lisätietoa ajankohtaisista tai lapsuusaikaisista oireista.
  • ACE+-haastattelu on osoittautunut käyttökelpoiseksi kliinisen diagnostiikan apuvälineenä. Sen luotettavuudesta ei ole kuitenkaan julkaistua tutkimustietoa.

Brown Attention Deficit Disorder Scales for Adolescents and Adults (BADDS) «Brown TE. Brown Attention-Deficit Disorder Scales ...»20 perustuu Brownin teoreettiseen malliin ADHD:n taustalla olevista tarkkaavuuden säätelyn vaikeuksista «Brown TE. Executive functions and attention defici...»21.

  • Kysely koostuu 40 oirekuvauksesta, joiden esiintymistä arvioidaan 4-portaisella asteikolla. Kysymykset jakautuvat 5 alaryhmään: aktivaatio, tarkkaavuus, ponnistelu, emootiot ja muisti.
  • Kysely on tarkoitettu käytettäväksi siten, että tutkija lukee kysymykset ja merkitsee tutkittavan vastauksen. Käsikirjan mukaan myös kirjallinen itsearvio on mahdollinen aikuisilla. Kyselystä on nuoren, aikuisen ja läheisen versiot.
    • Suomessa on ollut käytössä kyselyn epävirallinen käännös, johon ei ole olemassa normiaineistoa.
  • Kyselyä on käytetty erilaisissa interventiotutkimuksissa oireiden seurannassa.

Lapsille ja nuorille tarkoitettua 5–15-kyselyä (Viivi, FTF) voidaan aikuisilla käyttää lapsuudenaikaisten oireiden arvioimiseen, ks. «Lasten ADHD-oireisiin kohdennetut oirekyselyt»1.

Kirjallisuutta

  1. Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Report Methods to Accurately Diagnose Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review. J Atten Disord 2023;27(12):1343-1359 «PMID: 37366274»PubMed
  2. Kessler RC, Adler L, Ames M, ym. The World Health Organization Adult ADHD Self-Report Scale (ASRS): a short screening scale for use in the general population. Psychol Med 2005;35(2):245-56 «PMID: 15841682»PubMed
  3. Kessler RC, Berglund P, Chiu WT, ym. The US National Comorbidity Survey Replication (NCS-R): design and field procedures. Int J Methods Psychiatr Res 2004;13(2):69-92 «PMID: 15297905»PubMed
  4. Kessler RC, Adler LA, Gruber MJ, ym. Validity of the World Health Organization Adult ADHD Self-Report Scale (ASRS) Screener in a representative sample of health plan members. Int J Methods Psychiatr Res 2007;16(2):52-65 «PMID: 17623385»PubMed
  5. Pettersson R, Söderström S, Nilsson KW. Diagnosing ADHD in Adults: An Examination of the Discriminative Validity of Neuropsychological Tests and Diagnostic Assessment Instruments. J Atten Disord 2018;22(11):1019-1031 «PMID: 26681530»PubMed
  6. Ustun B, Adler LA, Rudin C, ym. The World Health Organization Adult Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder Self-Report Screening Scale for DSM-5. JAMA Psychiatry 2017;74(5):520-527 «PMID: 28384801»PubMed
  7. Anbarasan D, Kitchin M, Adler LA. Screening for Adult ADHD. Curr Psychiatry Rep 2020;22(12):72 «PMID: 33095375»PubMed
  8. Ward MF, Wender PH, Reimherr FW. The Wender Utah Rating Scale: an aid in the retrospective diagnosis of childhood attention deficit hyperactivity disorder. Am J Psychiatry 1993;150(6):885-90 «PMID: 8494063»PubMed
  9. Wood DR, Reimherr FW, Wender PH, ym. Diagnosis and treatment of minimal brain dysfunction in adults: a preliminary report. Arch Gen Psychiatry 1976;33(12):1453-60 «PMID: 793563»PubMed
  10. Das D, Vélez JI, Acosta MT, ym. Retrospective assessment of childhood ADHD symptoms for diagnosis in adults: validity of a short 8-item version of the Wender-Utah Rating Scale. Atten Defic Hyperact Disord 2016;8(4):215-223 «PMID: 27510231»PubMed
  11. Kivisaari S, Laasonen M, Leppämäki S, ym. Retrospective assessment of ADHD symptoms in childhood: discriminatory validity of Finnish translation of the Wender Utah Rating Scale. J Atten Disord 2012;16(6):449-59 «PMID: 22286113»PubMed
  12. Roth RM, Isquith PK, Gioia GA. Behavior Rating Inventory of Executive Function – Adult Version (BRIEF-A). FL, USA: Psychological Assessment Resources 2005
  13. Grane VA, Endestad T, Pinto AF, ym. Attentional control and subjective executive function in treatment-naive adults with Attention Deficit Hyperactivity Disorder. PLoS One 2014;9(12):e115227 «PMID: 25545156»PubMed
  14. Zhang SY, Qiu SW, Pan MR, ym. Adult ADHD, executive function, depressive/anxiety symptoms, and quality of life: A serial two-mediator model. J Affect Disord 2021;293():97-108 «PMID: 34175595»PubMed
  15. Dupaul GJ, Weyandt LL, Rossi JS, ym. Double-blind, placebo-controlled, crossover study of the efficacy and safety of lisdexamfetamine dimesylate in college students with ADHD. J Atten Disord 2012;16(3):202-20 «PMID: 22166471»PubMed
  16. Adler L, Tanaka Y, Williams D, ym. Executive function in adults with attention-deficit/hyperactivity disorder during treatment with atomoxetine in a randomized, placebo-controlled, withdrawal study. J Clin Psychopharmacol 2014;34(4):461-6 «PMID: 24977716»PubMed
  17. Kooij JJS. Adult ADHD: Diagnostic assessment and treatment. 3. painos. London, England: Springer-Verlag 2012
  18. Pettersson R, Söderström S, Nilsson KW. Diagnosing ADHD in Adults: An Examination of the Discriminative Validity of Neuropsychological Tests and Diagnostic Assessment Instruments. J Atten Disord 2018;22(11):1019-1031 «PMID: 26681530»PubMed
  19. Psychology Services Limited, https://www.psychology-services.uk.com
  20. Brown TE. Brown Attention-Deficit Disorder Scales for Adolescents and Adults. San Antonio, TX: The Psychological Corporation 1996
  21. Brown TE. Executive functions and attention deficit hyperactivity disorder: implications of two conflicting views. International Journal of Disability, Development and Education 2006;53:35-46