Aikuisten ADHD-kyselylomakkeet ja puolistrukturoidut haastattelut

• Oirekyselyt tunnistavat ADHD-oireita herkästi, mutta voivat tuottaa vääriä positiivisia tuloksia riittämättömän tarkkuuden vuoksi. Niitä ei voi yksinään käyttää diagnoosin tekemiseen, vaan vain osana laajaa kokonaisarviota «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Repor...»1.
• Aikuisille suunnatuissa ADHD-oireiden esiintymistä selvittävissä kyselyissä ja puolistrukturoidussa haastattelussa kysytään ajankohtaisista ADHD-oireista ja osassa myös oireiden ilmenemisestä lapsuuden aikana.
• Oirekyselyn täyttää yleensä henkilö itse. Se voidaan täyttää myös haastatellen, mikä antaa mahdollisuuden tarkentaa oireiden ilmenemistä ja niiden aiheuttamaa haittaa. Kokonaiskuvan kannalta on suositeltavaa, että tietoa oireiden ilmenemisestä saadaan myös henkilön läheisiltä, esimerkiksi puolisolta, sisaruksilta tai jos mahdollista, vanhemmilta.
• Kyselyjen tai puolistrukturoidun haastattelun käyttäminen ja tulkitseminen edellyttää ymmärrystä ADHD:n olemuksesta ja ilmenemisestä aikuisilla. Tämä helpottaa myös sellaisten tilanteiden tunnistamista, joissa haastateltava potilas (tai tämän puoliso tai läheinen) liioittelee tai vähättelee oireita tarkoituksenaan – syystä tai toisesta – vakuuttaa haastattelija siitä, että potilaalla on ADHD tai ei ole ADHD:tä.
• Tässä lisätietoaineistossa on esitelty tavallisimpia Suomessa käytettyjä aikuisten ADHD-oirekartoitusmenetelmiä.

Adult ADHD Self-Report Scale (ASRS) «Kessler RC, Adler L, Ames M, ym. The World Health ...»2 on WHO:n kanssa yhteistyössä kehitetty ADHD-oireiden itsearviointikysely, joka on käännetty useille kielille, myös suomeksi (viralliset käännökset ovat ladattavissa «https://www.hcp.med.harvard.edu/ncs/asrs.php»1).

• Kysymykset on muotoiltu DSM-IV:n mukaisten ADHD:n diagnoosikriteerien pohjalta. Kuhunkin kysymykseen vastataan 5-portaisella Likert-asteikolla, jossa arvioidaan oireen esiintymistiheyttä.
• Kyselystä on lyhyt 6 kysymyksen seulaosio ja 18 kysymyksen pidempi versio.
  • ASRS-kyselyn 6 kysymyksen seulaosio on riittävän lyhyt ja nopeasti täytettävä käytettäväksi esimerkiksi perusterveydenhuollossa. Se on kuitenkin vain seulainstrumentti, joka ei yksinään ole riittävä ADHD-diagnoosin asettamiseksi.
  • Pidempää seulaa voi käyttää osana diagnostista arviota, ja se sopii myös hoidon seurantaan, esimerkiksi lääkevasteen arviointiin.
• ASRS-lomakkeen seulaosion herkkyyteen ja tarkkuuteen vaikuttaa se, miten vastaukset pisteytetään. Eri tutkimuksissa herkkyys on vaihdellut välillä 64,9–68,7 % ja tarkkuus välillä 94,0–99,5 % «Kessler RC, Berglund P, Chiu WT, ym. The US Nation...»3, «Kessler RC, Adler LA, Gruber MJ, ym. Validity of t...»4. Ruotsinkielisen version 6 kysymyksen seulaosion kaksijakoisella pisteytyksellä (0–13 p ja 14–24 p) herkkyydeksi saatiin 91,7 % ja tarkkuudeksi 27,1 %. PPV oli 61,1 %, NPV 72,2 %, ja oikeaan ryhmään tuli luokiteltua 63,0 % potilaista «Pettersson R, Söderström S, Nilsson KW. Diagnosing...»5. Tässä tutkimuksessa kyse oli kliinisestä potilasaineistosta.
• DSM-5-kriteerien mukaiseksi päivitetty kysely on olemassa englanniksi, mutta sitä ei ole suomennettu «Ustun B, Adler LA, Rudin C, ym. The World Health O...»6, «Anbarasan D, Kitchin M, Adler LA. Screening for Ad...»7, «https://adhdscreeneronline.com/»2. Tutkimuksessa sen herkkyys oli 91,4 % ja tarkkuus 96,0 % «Ustun B, Adler LA, Rudin C, ym. The World Health O...»6.

Wender-Utah Rating Scale (WURS) «Ward MF, Wender PH, Reimherr FW. The Wender Utah R...»8 on 61-kohtainen kysely, jolla kartoitetaan aikuisen henkilön lapsuudenaikaisia ADHD-oireita jälkikäteen vanhempien arvioimana. Käytännössä aikuiset usein täyttävät lomakkeen itse pohjautuen omiin muistikuviinsa lapsuudesta.

• WURS ei perustu DSM-kriteereihin, vaan Paul Wenderin kehittämiin niin sanottuihin Utah-kriteereihin  «Wood DR, Reimherr FW, Wender PH, ym. Diagnosis and...»9, jotka ovat DSM-kriteerejä tiukemmat. Lisäksi niissä korostuvat tunnesäätelyn ja impulssikontrollin vaikeudet, jotka ovat nykyisissä virallisissa diagnoosikriteeristöissä jääneet hyvin vähälle huomiolle, vaikka ovatkin keskeinen osa ADHD:n kliinistä kuvaa sekä lapsilla että aikuisilla.
• WURS-kyselystä voidaan käyttää myös 25-kohtaista lyhyttä versiota, ja useimmiten täysimittaisesta kyselystäkin pisteytetään vain nämä 25 kohtaa, jolloin lomakkeen maksimipistemäärä on 100 ja rajana "lapsuuden ADHD:lle" on pidetty pistemäärää 46.
  • Tällä pisterajalla lomakkeen kehittäjät raportoivat sekä herkkyydeksi että tarkkuudeksi 0,96 «Ward MF, Wender PH, Reimherr FW. The Wender Utah R...»8. Osassa myöhemmin tehtyjä tutkimuksia sen herkkyys on jäänyt pienemmäksi (ks. yhteenveto «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Repor...»1).
  • Seulontatarkoituksiin on käytetty myös 8-kohtaista versiota, joka näyttäisi olevan yhtä tehokas kuin 25 kysymyksen versio «Das D, Vélez JI, Acosta MT, ym. Retrospective asse...»10.
• WURS-lomakkeen suomennoksen käyttökelpoisuutta aikuisten ADHD-diagnostiikan tukena arvioivassa tutkimuksessa «Kivisaari S, Laasonen M, Leppämäki S, ym. Retrospe...»11 pisteraja 46 antoi herkkyydeksi 0,64 ja tarkkuudeksi 0,86. Optimaalinen pisteraja oli 37, jolloin herkkyys oli 0,86 ja tarkkuus 0,73, positiivinen ennustearvo (PPV) 0,53 ja negatiivinen ennustearvo (NPV) 0,93.
• Valikoiduissa väestöryhmissä, joissa ADHD:n yleisyys on huomattavasti suurempi kuin väestössä keskimäärin, esimerkiksi psykiatrian poliklinikoiden tai neuropsykiatristen työryhmien potilaiden keskuudessa, sen herkkyys ja tarkkuus lapsuusiän ADHD:n takautuvassa tunnistamisessa on hyvä.
• Koska WURS ei perustu nykyisiin diagnoosikriteereihin, sen käyttäminen edellyttää ymmärrystä ja kokemusta ADHD:n kliinisestä ilmenemisestä. Oikein käytettynä lomake saattaa lisätä diagnostisen prosessin tarkkuutta.

Behavior Rating Inventory of Executive Function – Adult Version (BRIEF-A) on arkipäivän toiminnanohjauksen ongelmien mittaamiseen kehitetty itsearviokysely «Roth RM, Isquith PK, Gioia GA. Behavior Rating Inv...»12. Kyselyn käyttökelpoisuutta ADHD:n diagnostiikassa ei ole tutkittu, mutta on mahdollista, että sen avulla voidaan arvioida aikuisten ADHD:hen liittyviä toiminnanohjauksen vaikeuksia.

• Kyselyssä on 75 päivittäisten toimintojen ongelmia kuvailevaa väittämää. Henkilö tai hänen läheisensä arvioi 3-portaisella asteikolla (ei koskaan / joskus / usein) ongelmien esiintymistiheyttä viimeisen kuukauden aikana.
  • Kyselystä saadaan 2 pistemäärää (Regulation Index, BRI ja Metacognition Index, MI), ja se jakautuu 9 osioon (inhibit, shift, emotional control, self-monitor, initiate, working memory, plan/organize, task monitor, organization of materials).
  • Kyselylle ei ole suomalaisia normeja.
• Aikuisilla, jolla on diagnosoitu ADHD, on todettu vertailuryhmää enemmän vaikeuksia BRIEF-A-asteikolla arvioituna «Grane VA, Endestad T, Pinto AF, ym. Attentional co...»13, «Zhang SY, Qiu SW, Pan MR, ym. Adult ADHD, executiv...»14.
• ADHD:n lääkehoito näyttää vähentävän BRIEF-A-asteikolla mitattuja toiminnanohjauksen vaikeuksia «Dupaul GJ, Weyandt LL, Rossi JS, ym. Double-blind,...»15, «Adler L, Tanaka Y, Williams D, ym. Executive funct...»16.

Diagnostic Interview for Adult ADHD (DIVA) on puolistrukturoitu diagnostinen haastattelu, joka on käännetty monille kielille, myös suomeksi ja ruotsiksi «Kooij JJS. Adult ADHD: Diagnostic assessment and t...»17. DIVA 2.0 haastattelu perustui DSM-IV-oiremääritelmään, uudempi DIVA-5 perustuu DSM-5-määritelmään. Kyselyn viralliset käännökset ovat maksullisia «https://www.divacenter.eu/»3.

• DIVAn täyttää terveydenhuollon ammattilainen potilaan haastattelun perusteella. Haastattelurunkoa ei tule antaa potilaan itsensä täytettäväksi.
• Kukin ADHD-oire arvioidaan erikseen ajankohtaisesti ja lapsuuden (ikävuodet 5–11) osalta. Haastattelussa on lueteltu kunkin oireen kohdalla esimerkkejä siitä, kuinka oire ilmenee eri ikäkausina (lapsuus ja aikuisuus), mikä helpottaa arviointia.
  • Oireiden aiheuttama haitta arvioidaan erikseen, ja tässäkin kohtaa kuvataan esimerkkejä siitä, millaista haittaa oireet voivat aiheuttaa elämän eri osa-alueilla.
• Mikäli mahdollista, haastattelutilanteeseen pyydetään mukaan potilaan puoliso ajankohtaisen oirekuvan ja haitan arvioinnin helpottamiseksi sekä lähiomainen, joka pystyy kuvaamaan potilaan käyttäytymistä lapsena.
• DIVA-haastattelun suomenkielistä käännöstä käyttäviä tutkimuksia ei ole julkaistu.
• Ruotsinkielistä käännöstä on arvioitu yhdessä tutkimuksessa «Pettersson R, Söderström S, Nilsson KW. Diagnosing...»18. Huolelliseen ja laajaan kliiniseen diagnostiseen arvioon verrattuna DIVA-haastattelun herkkyys oli 90 % ja tarkkuus 72,9 %. DIVA-haastattelua käyttäen potilaista tuli luokiteltua "oikeaan ryhmään" 82,4 %.
  • Tutkijat laskivat samat arvot myös käyttäen DSM-5-kriteerien mukaista aikuisten 5 oireen diagnoosikynnystä. Tällä tavalla haastattelun herkkyys kasvoi 93,3 %:iin, mutta tarkkuus oli 58,3 % ja oikein luokiteltujen osuus 77,8 %.
• DIVA-haastattelu on käyttökelpoinen aikuisten diagnostisen haastattelun apuvälineenä.

ADHD Evaluation for Adults (ACE+) on puolistrukturoitu diagnostinen haastattelu, joka DIVAn tavoin on käännetty useille kielille, myös suomeksi ja ruotsiksi. Haastattelulomake on maksutta ladattavissa «Psychology Services Limited, https://www.psycholog...»19.

• ACE+-haastatteluun sisältyy ADHD-oirehaastattelun lisäksi taustatekijöiden ja kehityshistorian kartoitus sekä yleisimpien samanaikaishäiriöiden seulonta.
• Omaisen tai vanhemman mukana oleminen haastattelutilanteessa antaa yleensä tärkeää lisätietoa ajankohtaisista tai lapsuusaikaisista oireista.
• ACE+-haastattelu on osoittautunut käyttökelpoiseksi kliinisen diagnostiikan apuvälineenä. Sen luotettavuudesta ei ole kuitenkaan julkaistua tutkimustietoa.

Brown Attention Deficit Disorder Scales for Adolescents and Adults (BADDS) «Brown TE. Brown Attention-Deficit Disorder Scales ...»20 perustuu Brownin teoreettiseen malliin ADHD:n taustalla olevista tarkkaavuuden säätelyn vaikeuksista «Brown TE. Executive functions and attention defici...»21.

• Kysely koostuu 40 oirekuvauksesta, joiden esiintymistä arvioidaan 4-portaisella asteikolla. Kysymykset jakautuvat 5 alaryhmään: aktivaatio, tarkkaavuus, ponnistelu, emootiot ja muisti.
• Kysely on tarkoitettu käytettäväksi siten, että tutkija lukee kysymykset ja merkitsee tutkittavan vastauksen. Käsikirjan mukaan myös kirjallinen itsearvio on mahdollinen aikuisilla. Kyselystä on nuoren, aikuisen ja läheisen versiot.
  • Suomessa on ollut käytössä kyselyn epävirallinen käännös, johon ei ole olemassa normiaineistoa.
• Kyselyä on käytetty erilaisissa interventiotutkimuksissa oireiden seurannassa.

Lapsille ja nuorille tarkoitettua 5–15-kyselyä (Viivi, FTF) voidaan aikuisilla käyttää lapsuudenaikaisten oireiden arvioimiseen, ks. «Lasten ADHD-oireisiin kohdennetut oirekyselyt»1.