ADHD-oireisten henkilöiden neuropsykologinen kuntoutus ei muodosta yhtä yhtenäistä
menetelmäkokonaisuutta, vaan se koostuu erilaisten menetelmien soveltamisesta kunkin
yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Kuntoutusta ohjaa tieto kehitysneuropsykologiasta, neuropsykologiasta, psykiatriasta
ja ADHD:hen liittyvistä neuropsykologisista, erityisesti toiminnanohjauksen vaikeuksista.
Kuntoutuksen osana käytetään tyypillisesti kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian
ja käyttäytymishoitojen piirissä kehitettyjä menetelmiä.
Kuntoutuksessa pyritään lisäämään henkilön ymmärrystä omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan
sekä vaikutusmahdollisuuksistaan ja tukemaan itsetuntoa, psyykkistä hyvinvointia ja
sosiaalista toimintakykyä «Virta M, Koponen V. Kehitykselliset neuropsykiatr...»5.
Taitojen harjoittelu on keskeistä, esimerkiksi muisti- ja oppimisstrategioiden, keskittymisen
ylläpitämistä, toiminnanohjausta ja tunnesäätelyä tukevien taitojen osalta.
Tavoitteena on henkilön toimintakyvyn kohentuminen, joten kuntoukseen kuuluu harjoiteltujen
taitojen soveltamista arkeen, kompensoivien toimintojen harjoittelua, psykoedukaatiota
ja ympäristöön vaikuttamista «Poutiainen E, Kalska H. Neuropsykologinen kuntout...»1.
Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteet asetetaan yleensä käytännönläheisesti, ja
pyrkimyksenä on vaikeiden asioiden harjoittelu ensin yleisemmällä tasolla ja myöhemmin
opittujen taitojen soveltaminen esimerkiksi koulutehtäviin, opiskeluun, työhön ja
arkeen.
Lasten kuntoutuksessa yhteistyö kuntouttajan ja vanhempien sekä opettajien välillä
on tärkeää, ja usein neuropsykologi tapaakin heitä säännöllisesti kuntoutusjakson
aikana. Nuoruusikäisten kohdalla pyritään läheisten mukaan ottamiseen kuntoutukseen
yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Yhteistapaamisten tarkoituksena on ohjata opettajia ja vanhempia, jotta nämä soveltaisivat
opetustilanteeseen jäsentämisen ja lapselle annettavan käyttäytymishoidon keinoja
ja tukisivat lasta käyttämään kuntoutuksessa opittuja taitoja kuntoutustilanteiden
ulkopuolella.
Lasten kuntoutuksen painopiste voi olla myös konsultaatioissa siten, että kuntouttaja
tapaa lasta lyhyen jakson ajan ja työskentely tapahtuu pääasiassa yhteisneuvotteluissa
opettajien ja vanhempien kanssa.
Opettajien ja päiväkotien henkilökunnan konsultaatiot voivat painottua myös koulun
tai päiväkodin tukitoimien ohjaukseen.
Aikuisten kuntoutuksessa korostuu enemmän yksilönäkökulma kuin lasten ja nuorten kuntoutuksessa.
Aikuistenkin kuntoutusprosessiin on hyvä ottaa mukaan läheisiä.
Painopisteitä kuntoutuksessa ovat erityisesti psykoedukaatio, tietoisuuden lisääntyminen
omista vaikeuksista ja vahvuuksista sekä uusien toimintatapojen opettelu. Usein korostuu
tunnesäätelyn työstäminen.
Neuropsykologinen kuntoutus voi olla myös ryhmämuotoista, jolloin sosiaalisten taitojen
harjoittelu on tärkeä osa sitä.
Neuropsykologista kuntoutusta voivat antaa neuropsykologian erikoispsykologit tai
aiemman kliinisen neuropsykologian jatko-/täydennyskoulutuksen suorittaneet, joilla
on Kelan VET-kuntouttajapätevyys. Myös vanhamuotoisen Kelan ET-kuntouttajapätevyyden
saaneet sekä neuropsykologian erikoistumiskoulutuksessa olevat voivat toimia kuntouttajina.
Kirjallisuutta
Poutiainen E, Kalska H. Neuropsykologinen kuntoutus. Kirjassa: Kliininen neuropsykiatria.
Juva K, Hublin C, Kalska H, Korkeila J, Sainio M, Tani P, Vataja R. (toim.) Helsinki:
Duodecim 2021
Westwood SJ, Parlatini V, Rubia K, ym. Computerized cognitive training in attention-deficit/hyperactivity
disorder (ADHD): a meta-analysis of randomized controlled trials with blinded and
objective outcomes. Mol Psychiatry 2023;28(4):1402-1414 «PMID: 36977764»PubMed
Cortese S, Ferrin M, Brandeis D, ym. Cognitive training for attention-deficit/hyperactivity
disorder: meta-analysis of clinical and neuropsychological outcomes from randomized
controlled trials. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2015;54(3):164-74 «PMID: 25721181»PubMed
Rapport MD, Orban SA, Kofler MJ, ym. Do programs designed to train working memory,
other executive functions, and attention benefit children with ADHD? A meta-analytic
review of cognitive, academic, and behavioral outcomes. Clin Psychol Rev 2013;33(8):1237-52
«PMID: 24120258»PubMed
Virta M, Koponen V. Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt. Teoksessa M. Jehkonen,
T. Saunamäki & L. Hokkanen (toim.). Kliininen neuropsykologia. Duodecim 2019
