Takaisin Tulosta

Neuropsykologinen kuntoutus ja ADHD

Lisätietoa aiheesta
Maarit Virta-Jämiä ja Vesa Närhi
19.5.2025
  • Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa henkilön toimintakykyä hänen omassa toimintaympäristössään.
  • Neuropsykologinen kuntoutus on yksilöllisesti suunniteltua neuropsykologiaan erikoistuneen psykologin antamaa lääkinnällistä kuntoutusta.
  • ADHD-oireisten henkilöiden neuropsykologinen kuntoutus ei muodosta yhtä yhtenäistä menetelmäkokonaisuutta, vaan se koostuu erilaisten menetelmien soveltamisesta kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan.
  • Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteet asetetaan yleensä käytännönläheisesti, ja pyrkimyksenä on vaikeiden asioiden harjoittelu ensin yleisemmällä tasolla ja myöhemmin opittujen taitojen soveltaminen esimerkiksi koulutehtäviin, opiskeluun, työhön ja arkeen.
  • Lasten kuntoutuksessa yhteistyö kuntouttajan ja vanhempien sekä opettajien välillä on tärkeää, ja usein neuropsykologi tapaakin heitä säännöllisesti kuntoutusjakson aikana. Nuoruusikäisten kohdalla pyritään läheisten mukaan ottamiseen kuntoutukseen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
    • Yhteistapaamisten tarkoituksena on ohjata opettajia ja vanhempia, jotta nämä soveltaisivat opetustilanteeseen jäsentämisen ja lapselle annettavan käyttäytymishoidon keinoja ja tukisivat lasta käyttämään kuntoutuksessa opittuja taitoja kuntoutustilanteiden ulkopuolella.
    • Lasten kuntoutuksen painopiste voi olla myös konsultaatioissa siten, että kuntouttaja tapaa lasta lyhyen jakson ajan ja työskentely tapahtuu pääasiassa yhteisneuvotteluissa opettajien ja vanhempien kanssa.
    • Opettajien ja päiväkotien henkilökunnan konsultaatiot voivat painottua myös koulun tai päiväkodin tukitoimien ohjaukseen.
  • Aikuisten kuntoutuksessa korostuu enemmän yksilönäkökulma kuin lasten ja nuorten kuntoutuksessa. Aikuistenkin kuntoutusprosessiin on hyvä ottaa mukaan läheisiä.
    • Painopisteitä kuntoutuksessa ovat erityisesti psykoedukaatio, tietoisuuden lisääntyminen omista vaikeuksista ja vahvuuksista sekä uusien toimintatapojen opettelu. Usein korostuu tunnesäätelyn työstäminen.
    • Psykiatrisen samanaikaissairastavuuden huomiointi kuuluu kiinteänä osana kuntoutukseen «Virta M, Koponen V. Kehitykselliset neuropsykiatr...»5.
    • Neuropsykologinen kuntoutus voi olla myös ryhmämuotoista, jolloin sosiaalisten taitojen harjoittelu on tärkeä osa sitä.
    • Neuropsykologista kuntoutusta voivat antaa neuropsykologian erikoispsykologit tai aiemman kliinisen neuropsykologian jatko-/täydennyskoulutuksen suorittaneet, joilla on Kelan VET-kuntouttajapätevyys. Myös vanhamuotoisen Kelan ET-kuntouttajapätevyyden saaneet sekä neuropsykologian erikoistumiskoulutuksessa olevat voivat toimia kuntouttajina.

Kirjallisuutta

  1. Poutiainen E, Kalska H. Neuropsykologinen kuntoutus. Kirjassa: Kliininen neuropsykiatria. Juva K, Hublin C, Kalska H, Korkeila J, Sainio M, Tani P, Vataja R. (toim.) Helsinki: Duodecim 2021
  2. Westwood SJ, Parlatini V, Rubia K, ym. Computerized cognitive training in attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD): a meta-analysis of randomized controlled trials with blinded and objective outcomes. Mol Psychiatry 2023;28(4):1402-1414 «PMID: 36977764»PubMed
  3. Cortese S, Ferrin M, Brandeis D, ym. Cognitive training for attention-deficit/hyperactivity disorder: meta-analysis of clinical and neuropsychological outcomes from randomized controlled trials. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2015;54(3):164-74 «PMID: 25721181»PubMed
  4. Rapport MD, Orban SA, Kofler MJ, ym. Do programs designed to train working memory, other executive functions, and attention benefit children with ADHD? A meta-analytic review of cognitive, academic, and behavioral outcomes. Clin Psychol Rev 2013;33(8):1237-52 «PMID: 24120258»PubMed
  5. Virta M, Koponen V. Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt. Teoksessa M. Jehkonen, T. Saunamäki & L. Hokkanen (toim.). Kliininen neuropsykologia. Duodecim 2019