Milloin on syytä epäillä diabeteksen munuaistaudin taustalla muuta munuaissairautta
kuin diabeettista munuaistautia ja harkita biopsiaa
Lisätietoa aiheesta
Kaj Metsärinne
28.10.2025
- Suurin osa diabetesta sairastavista henkilöistä, joilla on retinopatiaa ja proteinuriaa, sairastaa nimenomaan diabeteksen munuaistautia, eikä munuaisbiopsia taudin laadun
selvittämiseksi ole tarpeen.
- Diabeteksen munuaistautiin liittyy yleensä pitkäkestoinen perustauti, samanaikainen
retinopatia ja neuropatia, runsas proteinuria tai nefroottinen syndrooma sekä kookkaat
munuaiset munuaisten vajaatoiminnan vaikeusasteeseen nähden.
- Kuitenkin etenkin tyypin 2 diabetesta sairastavan proteinurian taustalla on ei-diabeettinen
munuaissairaus 4–25 %:ssa tapauksista.
- Niinpä sekä tyypin 1 että 2 diabeteksessa, mutta etenkin tyypin 2 potilailla, ovat
jatkotutkimukset tarpeen silloin kun:
- etenkin tyypin 1 potilaalta puuttuu retinopatia
- tyypin 1 diabetesta sairastavalla todetaan äkillinen ja nopeasti alkava proteinuria
ennen kuin taudin puhkeamisesta on kulunut 5 vuotta
- potilaalla todetaan makroskooppinen hematuria (mikroskooppista hematuriaa esiintyy
diabetesta sairastavilla melko usein)
- virtsan sakkalöydös on "aktiivinen" eli sisältää runsaasti soluja ja esimerkiksi punasolulieriöitä,
joiden olemassaolo on lähes patognomonista aktiiville glomerulonefriitille
- munuaistoiminta heikkenee nopeasti ilman merkittävää proteinuriaa ja herättää epäilyn
renovaskulaarisesta taudista, etenkin tyypin 2 diabetesta sairastavilla.
Artikkelin tunnus: nix00987 (050.060)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
