Takaisin Tulosta

ADHD-diagnoosia varten tehtävä kliininen tutkimus lapsilla ja nuorilla

Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi ja Hertta Ollikainen
19.5.2025
  • Lapsen tai nuoren tapaamisessa kuullaan lapsen tai nuoren arvio tilanteesta ja arvioidaan hänen toimintakykyään sekä psyykkistä tilaansa «National Institute for Health and Clinical Excelle...»1, «Australian ADHD Guideline Development Group (AADPA...»2, «Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The mana...»3, «Wolraich ML, Hagan JF, Allan C, et al; Subcommitte...»4:
    • Lapsen/nuoren käsitys ongelmista ja selviytymisestä niiden kanssa
      • perhesuhteet ja lapsen/nuoren näkemys perhetilanteesta ilman läsnä olevaa vanhempaa
      • toimiminen ja käyttäytyminen kotona ja koulussa
      • kaverisuhteet ja harrastukset
      • oppimisen ongelmat ja kielelliset vaikeudet
      • tunne-elämän ja itsetunnon ongelmat
      • minäkuva
      • vahvuudet
      • pelaaminen ja digilaitteilla vietetty aika sekä sisältö
      • unen ja liikunnan riittävyys
      • ruokahalu ja ruokailujen säännöllisyys
      • keinot, joista on apua.
    • Lasta tai nuorta tarkkailemalla arvioidaan psyykkistä tilaa ja tapaa toimia:
      • keskittyminen, yliaktiivisuus, impulsiivisuus
      • käyttäytyminen, reagointi keskustelussa käsiteltyihin asioihin
      • vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot
      • mieliala, tunteiden ilmaiseminen
      • ahdistuneisuus, pelokkuus, varuillaanolo
      • mahdolliset muiden psyykkisten sairauksien oireet.
  • Somaattisen tutkimuksen tehtävänä on selvittää oireiden taustalla mahdollisesti olevat muut häiriöt ja mahdollisen lääkityksen kannalta olennaiset asiat:
    • yleistila
    • pituus, paino
    • somaattisten sairauksien merkit (anemia, kilpirauhasen toimintahäiriö), väsymys
    • pienillä lapsilla pään ympärys (hydrokefalus, FAS)
    • iho (neurofibromatoosi)
    • näön tai kuulon ongelmat
    • oireyhtymään viittaavat piirteet tai poikkeava kasvu (FAS/FASD, Fragile-X, sukupuolikromosomipoikkeavuudet)
    • tarkka neurologinen status (CP ja kehityksellinen koordinaatiohäiriö)
    • verenpaine ja pulssi, sydämen auskultaatio (mahdollista lääkealoitusta varten).
  • Lasta ja vanhempia yhtä aikaa tavatessa huomioidaan lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus (tunneilmaisut, vihamielisyys, lapsen ohjaaminen, tapa kommunikoida, lapsen reagointi).
  • Lisätutkimuksina voidaan tehdä tarvittaessa erotusdiagnostisten ongelmien vuoksi esimerkiksi «Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The mana...»3:
    • EKG, jos suvussa on perinnöllinen rytmihäiriö- tai sydänlihassairaus ja pohditaan lääkehoitoa
    • kemialliset tutkimukset (verinäytteet), kuten kilpirauhasen toimintaa mittaavat kokeet ja perusverikokeet
    • kromosomitutkimukset tai muut geneettiset tutkimukset erikoissairaanhoidossa (tarvittaessa geneetikkoa konsultoiden)
    • metaboliset tutkimukset (tarvitaan harvoin)
    • EEG, jos on epäily epileptisestä oireesta
    • pään kuvantamistutkimukset tarvittaessa (lasten)neurologin arvion perusteella, ks. myös lisätietoa aiheesta artikkelista ADHD ja aivojen kuvantamistutkimukset «ADHD ja aivojen kuvantamistutkimukset»1.

Kirjallisuutta

  1. National Institute for Health and Clinical Excellence (2018). Attention deficit hyperactivity disorder: diagnosis and management: update. Department of Health
  2. Australian ADHD Guideline Development Group (AADPA) 2022. Australian Evidence-Based Clinical Practice Guideline For Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). https://adhdguideline.aadpa.com.au
  3. Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The management of ADHD in children and adolescents: bringing evidence to the clinic: perspective from the European ADHD Guidelines Group (EAGG). Eur Child Adolesc Psychiatry 2023;32(8):1337-1361 «PMID: 34677682»PubMed
  4. Wolraich ML, Hagan JF, Allan C, et al; Subcommittee on Children and Adolescents with Attention-Deficit/Hyperactive Disorder. Clinical Practice Guideline for the Diagnosis, Evaluation, and Treatment of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Children and Adolescents. Pediatrics. 2019;144(4):e20192528. Pediatrics 2020;145(3): «PMID: 32111626»PubMed
Artikkelin tunnus: nix01011 (050.061)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit