Takaisin Tulosta

Uniapnea ja kohonnut verenpaine

Lisätietoa aiheesta
Ulla Anttalainen ja tarkistanut 19.11.2016 Jukka Lojander
22.11.2010

Eteenpäin katsovassa seurantatutkimuksessa (Wisconsin Sleep Cohort Study) «Peppard PE, Young T, Palta M ym. Prospective study...»1 oli mukana alkujaan 1 189 henkilöä, joista 709 osallistujaa seurattiin 4 vuoden ajan. Miehiä oli 55 % ja naisia 45 %. BMI oli keskimäärin 29 kg/m2 ja ikä 46 vuotta. Uniapnean vaikeusaste määritettiin AHI-arvolla: lieväasteiseksi määriteltiin AHI 5–14,9/h, keskivaikea- ja vaikea-asteiseksi AHI yli 15/h. Kohonnut verenpaine katsottiin olevan osallistujilla, joilla verenpaine oli yli140/90 mmHg tai he käyttivät verenpainelääkkeitä.

Henkilöt, joilla lähtötilanteen AHI oli 0,1–4,9, oli 4 vuoden seurannan kohdalla 1,4-kertainen kohonneen verenpaineen riski verrattuna niihin, joilla AHI oli 0 (95 % luottamusväli 1,13–1,78). Lähtötilanteessa lievää (AHI 5–14,9) ja vaikeampaa (AHI > 15) uniapneaa sairastavilla potilailla oli 4 vuoden kohdalla 2–3-kertainen kohonneen verenpaineen riski (95 % luottamusväli 1,29–3,17 ja 1,46–5,64). Sekoittavina tekijöinä otettiin huomioon verenpaine lähtötasolla, BMI, ikä, sukupuoli, tupakointi ja alkoholin käyttö. Löydökset olivat tilastollisesti hyvin merkitseviä.

Väestöpohjaisessa yhdysvaltalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa «Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Association of ...»2 mukana oli 1 000 naista ja 741 miestä, joiden keskimääräinen ikä oli 47 vuotta ja BMI 27 kg/m2. Heillä oli uniapnean riskitekijöinä kuorsaus, päiväaikainen väsymys, lihavuus, verenpainetauti ja naisilla vaihdevuodet. Heidät jaettiin 4 ryhmään unirekisteröintituloksen ja oireiden mukaan: keskivaikea- ja vaikea-asteinen tauti (AHI yli 15), lieväasteinen tauti (kuorsaus + AHI 0,1–14,9), kuorsaajat ja kontrollit. Kohonnut verenpaine määritettiin olevan, jos diastolinen verenpaine oli yli 90 mmHg tai systolinen verenpaine oli yli 140 mmHg tai henkilö käytti verenpainelääkitystä. Sekoittavina tekijöinä pidettiin seuraavia tekijöitä: ikä, sukupuoli, BMI, vaihdevuodet, tupakointi ja alkoholin käyttö.

Vaikea-asteisinta uniapneaa sairastavilla oli 6,8-kertainen (95 % luottamusväli 2,02–26,36), lieväasteista uniapneaa sairastavilla 2,3-kertainen (95 % luottamusväli 1,43–3,61) ja kuorsaajilla 1,6-kertainen (95 % luottamusväli 1,09–2,20) kohonneen verenpaineen esiintyvyys kontrolleihin verrattuna poikkileikkausajankohtana. Iän lisääntyminen vähensi uniapnean ja kohonneen verenpaineen yhteyttä, mutta sukupuoli tai vaihdevuodet eivät sitä muuttaneet. Kuorsauksen ja kohonneen verenpaineen yhteyttä ikä tai BMI ei muuttanut. Hormonihoitoa käyttäneillä vaihdevuosi-ikäisillä kuorsaavilla naisilla oli vähemmän kohonnut verenpaine, mutta kohonneen verenpaineen määrä lisääntyi, jos naisella oli uniapnea. Vahvin yhteys uniapnean ja kohonneen verenpaineen välillä tuli nuorilla tai keski-ikäisillä ja erityisesti normaalipainoisilla potilailla.

Uniapneaan liittyi merkittävästi lisääntynyt verenpainetaudin riski (OR 1,41; 95 % luottamusväli 1,29–1,8855, I2 = 20 %). Rotujen suhteen tehdyssä alaryhmäanalyysissä riski oli eurooppalaisilla valkoihoisilla suurin (OR 1,43; 95 % luottamusväli 1,29–1,59; I2 = 20 %). Sukupuolen suhteen miehillä riski oli suurempi (OR 1,59; 95 % luottamusväli 1,16–2,17; I2 = 0 %), mutta naisilla lisääntynyttä riskiä ei voitu osoittaa (OR 1,18; 95 % luottamusväli 0,80–1,73; I2 = 0 %). Kaikkiin uniapnean vaikeus asteisiin liittyi lisääntynyt kohonneen verenpaineen riski (lievä: OR 1,26; 95 % luottamusväli 1,17–1,35; I2 = 45 %; keskivaikea: OR 1,50; 95 % luottamusväli 1,27–1,76; I2 = 46 %; vaikea: OR 1,47; 95 % luottamusväli 1,33–1,64; I2 = 63 %).

Yleinen kommentti: Tutkimusten potilasmäärät olivat isoja, ja otokset väestöstä ja sekoittavat tekijät oli otettu huomioon analyyseissä. Uniapneaan näyttäisi liittyvän lisääntynyt riski kohonneeseen verenpaineeseen, ja se kasvaa uniapnean vaikeusasteen mukaan.

Kirjallisuutta

  1. Peppard PE, Young T, Palta M ym. Prospective study of the association between sleep-disordered breathing and hypertension. N Engl J Med 2000;342:1378-84 «PMID: 10805822»PubMed
  2. Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Association of hypertension and sleep-disordered breathing. Arch Intern Med 2000;160:2289-95 «PMID: 10927725»PubMed