Takaisin Tulosta

Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden riski uniapneapotilailla

Lisätietoa aiheesta
Hanna-Riikka Kreivi
19.12.2016

Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden riski on kohonnut sekä ennen että jälkeen uniapneadiagnoosin «Guglielmi O, Jurado-Gámez B, Gude F ym. Occupation...»1.

Unihäiriöt, uniapnea mukaan lukien, aiheuttavat yhteiskunnalle merkittävät taloudelliset kustannukset nimenomaan välillisesti työajan tai työtehon menetyksinä «Hillman DR, Murphy AS, Pezzullo L. The economic co...»2.

Uniapneaa sairastavilla tai sen oireista kärsivillä on todettu olevan heikentynyt työkyky, alentunut työteho ja kohonnut työtapaturmien riski «Guglielmi O, Jurado-Gámez B, Gude F ym. Occupation...»1, «Ulfberg J, Carter N, Edling C. Sleep-disordered br...»3, «Lindberg E, Carter N, Gislason T ym. Role of snori...»4.

Lisäksi uniapneapotilaat itse kokevat työtehonsa alentuneen «Mulgrew AT, Ryan CF, Fleetham JA ym. The impact of...»5.

Työkyvyttömyys uniapneadiagnoosin jälkeen

Uniapnean yhteyttä sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin on kartoitettu ainakin 2 laajassa epidemiologisessa tutkimuksessa «Sivertsen B, Overland S, Glozier N ym. The effect ...»6, «Sjösten N, Kivimäki M, Oksanen T ym. Obstructive s...»7. Norjalaisessa Hordaland Health Studyssa (HUSK, n = 7 028) selvitettiin itseraportoitujen uniapnean oireiden (kuorsaus, päiväaikainen väsymys sekä yölliset hengityskatkokset) yhteyttä rekisteripohjaisiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin «Sivertsen B, Overland S, Glozier N ym. The effect ...»6. Tulosten mukaan henkilöillä, jotka raportoivat uniapnean oireita tutkimuksen alkutilanteessa oli lähes 2-kertainen tulevien sairauspoissaolojen riski 4 vuoden seurannassa. Kun analyyseissa otettiin huomioon muut niin sanotut sekoittavat tekijät (esim. painoindeksi, erilaiset terveystottumukset ja depressio), pieneni uniapneaoireisten sairauslomariski jonkin verran, mutta säilyi kuitenkin merkitsevästi suurempana kuin henkilöillä, joilla ei ollut uniapnean oireita. Uniapnean oireista kärsivillä oli myös merkitsevästi kohonnut työkyvyttömyyseläkkeiden riski, josta vain pieni osa selittyi muilla tekijöillä, kuten terveystottumuksilla ja depressiolla. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että uniapnean oireista erityisesti päiväaikainen väsymys oli yhteydessä työkyvyttömyyteen, ei niinkään kuorsaus tai yölliset hengityskatkokset.

Suomalaisessa kunta-alan työntekijöiden terveyttä kartoittavassa pitkittäistutkimuksessa selvitettiin Stakesin hoitoilmoitusrekisteriin (HILMO) perustuvan uniapneadiagnoosin yhteyttä tuleviin pitkiin (> 9 päivän) sairauslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin «Sjösten N, Kivimäki M, Oksanen T ym. Obstructive s...»7. Tiedot sairauslomista saatiin Kansaneläkelaitoksen ja työkyvyttömyyseläkkeistä Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Tulosten perusteella uniapneaa sairastavilla (n = 766) oli kohonnut tulevien sairauslomien sekä työkyvyttömyyseläkkeiden riski kaltaistettuihin verrokkeihin (n = 3 827) verrattuna keskimäärin 6 vuoden aikana uniapnean diagnosoimisen jälkeen. Uniapneaa sairastavien naisten ensimmäisen pitkän sairauslomajakson riski oli seuranta-aikana 1,9-kertainen ja työkyvyttömyyseläkkeiden 2,1-kertainen kontrolliryhmään verrattuna. Vastaavasti miehillä tulevien sairauslomien riski oli 1,6-kertainen ja työkyvyttömyyseläkkeiden 1,9-kertainen. Tuloksissa on otettu huomioon tutkittavien sukupuoli, ikä, työpaikka, sosioekonominen status, työsuhteen laatu (määräaikainen vs. vakituinen) sekä kroonisista sairauksista kohonnut verenpaine, iskeemiset sydänsairaudet, diabetes, astma, muut krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet ja masennus.

Työkyvyttömyys ennen uniapneadiagnoosia

Työkyvyttömyyden riski näyttäisi olevan kohonnut jo ennen uniapnean diagnosointia. Tämä käy ilmi samasta em. kuntasektorin työntekijöiden seurantaan perustuvasta tutkimuksesta «Sjösten N, Vahtera J, Salo P ym. Increased risk of...»8, jossa työkyvyttömyyspäivien (pitkät sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet yhteensä) kertymistä seurattiin keskimäärin 5 vuoden ajan ennen HILMO:sta poimittua uniapneadiagnoosia. Tulosten mukaan uniapneadiagnoosin saavilla miehillä oli 1,6-kertainen ja naisilla 1,8-kertainen menetettyjen työpäivien riski jo ennen uniapneadiagnoosin saamista sosiodemografiset tekijät ja krooniset sairaudet huomioon ottaen. Tulosten mukaan uniapneaan sairastuvat miehet menettivät 30 ja naiset peräti 81 ylimääräistä työpäivää koko seuranta-aikana.

Kirjallisuutta

  1. Guglielmi O, Jurado-Gámez B, Gude F ym. Occupational health of patients with obstructive sleep apnea syndrome: a systematic review. Sleep Breath 2015;19:35-44 «PMID: 24952614»PubMed
  2. Hillman DR, Murphy AS, Pezzullo L. The economic cost of sleep disorders. Sleep 2006;29:299-305 «PMID: 16553015»PubMed
  3. Ulfberg J, Carter N, Edling C. Sleep-disordered breathing and occupational accidents. Scand J Work Environ Health 2000;26:237-42 «PMID: 10901116»PubMed
  4. Lindberg E, Carter N, Gislason T ym. Role of snoring and daytime sleepiness in occupational accidents. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:2031-5 «PMID: 11739131»PubMed
  5. Mulgrew AT, Ryan CF, Fleetham JA ym. The impact of obstructive sleep apnea and daytime sleepiness on work limitation. Sleep Med 2007;9:42-53 «PMID: 17825611»PubMed
  6. Sivertsen B, Overland S, Glozier N ym. The effect of OSAS on sick leave and work disability. Eur Respir J 2008;32:1497-503 «PMID: 18653651»PubMed
  7. Sjösten N, Kivimäki M, Oksanen T ym. Obstructive sleep apnoea syndrome as a predictor of work disability. Respir Med 2009;103:1047-55 «PMID: 19246183»PubMed
  8. Sjösten N, Vahtera J, Salo P ym. Increased risk of lost workdays prior to the diagnosis of sleep apnea. Chest 2009;136:130-6 «PMID: 19318680»PubMed