Takaisin Tulosta

Ennusteeseen vaikuttavat verikokeet

Lisätietoa aiheesta
Käypä hoito -työryhmä ST-nousuinfarkti
24.5.2011

ST-nousuinfarktipotilaan ennustetta voidaan arvioida useilla biokemiallisilla markkereilla, joista monet kuuluvat osana rutiinidiagnostiikkaan. Vastauksista saadaan informaatiota sekä lyhyen että pitkän ajan ennusteesta. Käytännön työn kannalta on toivottavaa, että näytteet voitaisiin ottaa rutiinidiagnostiikan yhteydessä (tulo tai 6–12 tunnin näyte).

Valitettavan monet kliiniset tutkimukset ovat arvioineet laboratoriovastausten merkitystä valikoiduissa aineistoissa ja poikkeavina näytteenottoajankohtina. Useimmat ennusteen arvioinnissa käytettävät verikokeet liittyvät potilaan kliiniseen tilaan, sydänlihasvaurion suuruuteen ja/tai perussairauksiin, joten verikokeiden tulokset eivät tuo lisäarvoa muille tutkimusmenetelmille. Tämän takia mikään verikoe ei ole saavuttanut merkittävää asemaa ST-nousuinfarktipotilaan ennusteen määrittämisessä.

Troponiinit T ja I ovat sydänspesifisiä. Troponiinipitoisuuden kasvu viittaa heikentyneeseen ennusteeseen. Tulovaiheessa ja hoitoon hakeuduttaessa koholla oleva troponiini merkitsee pidempää viivettä iskemian alusta ja huonontunutta ennustetta. Troponiinipitoisuuden maksimi korreloi vaurion laajuuteen, vasemman kammion dysfunktioon ja pitkän ajan ennusteeseen.

Vasemman kammion dysfunktiossa kohoavat natriureettisten peptidien (BNP ja proBNP) pitoisuudet. Koholla olevat arvot ovat yhteydessä heikentyneeseen ennusteeseen, mikä saattaa olla sydämen lähtötilanteeseen tai akuuttiin vaurioon liittyvää.

Inflammaatiomittareista tutkituin on hs-CRP, jonka kohoamisella on yhteys heikentyneeseen ennusteeseen. ST-nousuinfarktin akuutissa vaiheessa mitattu arvo viittaa kroonisen inflammaation tasoon, myöhemmin infarktin aiheuttama kudosvaurio vaikeuttaa tulkintaa.

Kroonisiin perussairauksiin liittyvät poikkeavuudet määrittävät myös ST-nousuinfarktin ennustetta. Kreatiniini ja laskennallinen GFR ovat yhteydessä niin lyhyen kuin pitkänaikavälin ennusteeseen. Myös kystatiini C:n ennustearvoa ST-nousuinfarktissa on tutkittu. Koholla oleva S-uraatti viittaa huonoon ennusteeseen. Tulovaiheessa koholla oleva verensokeri merkitsee heikentynyttä ennustetta, vaikka potilaalla ei olisi diabetesta diagnosoitukaan.

Perusverikokeista hemoglobiinilla, verihiutaleilla ja valkosoluilla on U-muotoinen yhteys ennusteeseen. Huonoin ennuste on alimpaan ja ylimpään viidennekseen kuuluvilla ST-nousuinfarktipotilailla.

Ks. viitteet «Damman P, Beijk MA, Kuijt WJ ym. Multiple biomarke...»1, «Ichimoto E, Jo K, Kobayashi Y ym. Prognostic signi...»2, «Kruk M, Przyluski J, Kalinczuk L ym. Clustering of...»3 ja «Kruk M, Przyluski J, Kalinczuk L ym. Hemoglobin, l...»4.

Kirjallisuutta

  1. Damman P, Beijk MA, Kuijt WJ ym. Multiple biomarkers at admission significantly improve the prediction of mortality in patients undergoing primary percutaneous coronary intervention for acute ST-segment elevation myocardial infarction. J Am Coll Cardiol 2011;57(1):29-36. «PMID: 21185497»PubMed
  2. Ichimoto E, Jo K, Kobayashi Y ym. Prognostic significance of cystatin C in patients with ST-elevation myocardial infarction. Circ J 2009;73(9):1669-73. «PMID: 19597298»PubMed
  3. Kruk M, Przyluski J, Kalinczuk L ym. Clustering of admission hyperglycemia, impaired renal function and anemia and its impact on in-hospital outcomes in patients with ST-elevation myocardial infarction. Atherosclerosis 2010;209(2):558-64. «PMID: 19883913»PubMed
  4. Kruk M, Przyluski J, Kalinczuk L ym. Hemoglobin, leukocytosis and clinical outcomes of ST-elevation myocardial infarction treated with primary angioplasty: ANIN Myocardial Infarction Registry. Circ J 2009;73(2):323-9. «PMID: 19106461»PubMed