Takaisin Tulosta

Tupakointi ja sepelvaltimotauti

Lisätietoa aiheesta
Pertti Pasanen
23.3.2022

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen «Tupakkatilasto 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin lai...»1, (Tupakkatilasto «http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121046603»1) mukaan suomalaisen aikuisväestön tupakointi on pääsääntöisesti vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana, mutta kehitys näyttää pysähtyneen vuonna 2018. Suomalaisista 20–64-vuotiaista noin 14 % tupakoi päivittäin vuonna 2018. Päivittäin tupakoivien miesten osuus oli 15 % ja naisten 13 %. Eläkeikäisistä (65–84-vuotiaat) 7 % tupakoi päivittäin; miehistä 10 ja naisista 5 %.

Tilaston mukaan tupakoinnin haluaisi kuitenkin lopettaa 63 % iältään 20–64-vuotiaista päivittäin tupakoivista. Päivittäin tupakoivista miehistä 31 % ja naisista 45 % oli yrittänyt lopettaa tupakoinnin olemalla tupakoimatta vähintään vuorokauden viimeisen 12 kuukauden aikana. Päivittäin tupakoivista miehistä vain 15 % ja naisista 7 % ilmoitti, ettei halua lopettaa tupakointia. Tilaston mukaan lopettamiseen tähtääville interventioille on siis suuri kohderyhmä. Elintapamuutoksen onnistumisen kannalta oma halukkuus on ratkaisevaa. Akuutin sydäntapahtuman jälkeen lopettamista haluavien osuuden voinee olettaa olevan suurempi kuin yleisesti väestössä.

European Society of Cardiology (ESC) on seurannut kardiovaskulaarisairauksien preventioon liittyvien hoitosuosituksien toteutumista EUROASPIRE-tutkimuksissa, joista ensimmäinen toteutettiin vuosina 1995–96. Tutkimukseen on osallistunut useita Euroopan maita, Suomi mukaan lukien. Viimeisin sarjaan kuuluva selvitys (EUROASPIRE V) «Kotseva K, De Backer G, De Bacquer D ym. Lifestyle...»2 toteutettiin vuosina 2016–2017 ja siihen osallistui 27 maata. Tutkimukseen otettiin mukaan jokaisesta maasta maantieteellisesti rajatulta alueelta 18–80-vuotiaita potilaita. Mukaan otettiin potilaita, joilla oli jokin seuraavista tapahtumista: elektiivinen tai kiireellinen koronaarien ohitusleikkaus, elektiivinen tai kiireellinen PCI, akuutti sydänlihaksen infarkti tai akuutti sydänlihaksen iskemia. Mediaaniaika indeksitapahtuman ja tutkimushaastattelun välillä oli 1,1 vuotta. Tutkimuksen osana tupakointihistoria selvitettiin haastattelun yhteydessä oman ilmoituksen ja/tai hengitysilman hiilimonoksidimittauksen perusteella.

Koko tutkimuspopulaatiossa haastattelun aikaan tupakoivien osuus oli 19 %. Heistä 55 % oli tupakoinut juuri ennen sepelvaltimotapahtumaa ja jatkanut haastatteluun asti. 85 %:lle oli tarjottu ammattilaisen apua tai ohjeita tupakoinnin lopettamiseen, mutta vain 23 % oli yrittänyt lopettaa. Haastattelun jälkeen 53 % tupakoivista ei edes aikonut yrittää lopettamista seuraavan puolen vuoden aikana. Huomionarvoista on, että kaikissa EUROASPIRE-tutkimuksissa tupakointia jatkaneiden osuus on pysynyt samalla tasolla. Tupakoinnin osalta sekundaaripreventio onnistuu siis edelleen huonosti.

Kirjallisuutta

  1. Tupakkatilasto 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2019. Saatavilla Internetissä: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121046603
  2. Kotseva K, De Backer G, De Bacquer D ym. Lifestyle and impact on cardiovascular risk factor control in coronary patients across 27 countries: Results from the European Society of Cardiology ESC-EORP EUROASPIRE V registry. Eur J Prev Cardiol 2019;26:824-835 «PMID: 30739508»PubMed