Takaisin Tulosta

ADHD-lääkevalmisteen valinta

Lisätietoa aiheesta

Anita Puustjärvi ja Hertta Ollikainen

19.5.2025

Lääkevalmisteen valintaan vaikuttaa se, kuinka nopeaa ja pitkävaikutteista vastetta toivotaan. Valmisteen valinnassa tulee ottaa huomioon erot suurimman tehon ajoittumisessa, lääkkeen ottamiseen (erityisesti lapsilla nielaisemiseen) liittyvät vaikeudet sekä lääkkeiden määräämiseen liittyvät ohjeet «Pharmaca Fennica 2024 https://pharmacafennica.fi/...»1, «Puustjärvi A, Putkonen H, Sumia M ym. ADHD:n lääke...»2, «Van Vyve L, Dierckx B, Lim CG, ym. Pharmacotherapy...»3, «Cortese S, Adamo N, Del Giovane C, ym. Comparative...»4, «O'Connor L, Carbone S, Gobbo A, ym. Pediatric atte...»5.
Stimulanttilääkityksen vaste on havaittavissa noin tunti lääkkeen ottamisesta. Vaikutusaika on 4–12 tuntia valmistekohtaisesti vaihdellen. Stimulanttilääkitystä käytettäessä lääketauot ovat mahdollisia, mutta oirehallinnan kannalta eivät aina suositeltavia «Pharmaca Fennica 2024 https://pharmacafennica.fi/...»1.
- Metyylifenidaattivalmisteissa on eri määrä nopeasti ja hitaasti vapautuvaa lääkemuotoa, ks. kuva «Metyylifenidaattivalmisteiden vaikutusprofiilit»1. Tämä vaikuttaa siihen, mihin aikaan päivästä lääkkeen teho on suurimmillaan. Vaikutusprofiili voi aiheuttaa eroja myös koetuissa haittavaikutuksissa ja lääkkeen soveltuvuudessa yksilölliseen lääkehoitoon.
  - Kun valmisteessa on 50 % nopeasti vapautuvaa lääkemuotoa ja 50 % hitaammin vapautuvaa lääkemuotoa, vaikutus painottuu aamuun.
  - Kun valmisteessa on 50 % nopeasti vapautuvaa lääkemuotoa ja 50 % muotoa, jonka vapautuminen alkaa viiveellä, vaikutus on kaksihuippuinen. Ensimmäinen vaikutusvaihe painottuu aamuun ja toinen alkuiltapäivään.
  - Kun valmisteessa on 30 % nopeasti vapautuvaa lääkemuotoa, vaikutus painottuu keskipäivään.
  - Kun valmisteessa on 22 % nopeasti vapautuvaa lääkemuotoa, vaikutus painottuu iltapäivään.
Atomoksetiinin ja guanfasiinin vaikutus alkaa stimulantteja hitaammin ja kestää 24 tuntia. Lääkkeen vaikutus voi tehostua vielä muutamia viikkoja hoitotason saavuttamisen jälkeen. Hoidossa ei suositella lääketaukoja «Pharmaca Fennica 2024 https://pharmacafennica.fi/...»1.
- Atomoksetiinin metaboloitumisessa on CYP2D6-välitteisiä geneettisiä eroja; hitailla metaboloijilla riittää usein aloitusannos 0,5 mg/kg x 1/vrk ilman annosnostoa.
- Guanfasiinin äkilliseen lopettamiseen liittyy verenpaineen nousun ja harvinaisen enkefalopatian riski.
Useimmilla ADHD-lääkkeillä on rinnakkaisvalmisteita, joiden farmakokinetiikassa saattaa olla pieniä vasteeseen ja haittavaikutuksiin vaikuttavia eroja.
Lasten ja nuorten lääkehoidossa käytetään ensisijaisesti keskipitkä- ja pitkävaikutteisia metyylifenidaattivalmisteita.
Aikuisen lääkehoidon voi aloittaa millä tahansa kolmesta lääkeaineesta, joilla on käyttöaiheena aikuisena diagnosoitu ADHD (atomoksetiini, lisdeksamfetamiini, metyylifenidaatti).
Lääkevalmistetta valittaessa ja vaihdettaessa otetaan yksilöllisesti huomioon seuraavat seikat:
- Ikä
  - Lääkehoitoa suositellaan 6-vuotiaille ja sitä vanhemmille, mutta huolellisen harkinnan perusteella se on mahdollista aloittaa tarkassa seurannassa (erikoissairaanhoidossa) myös nuoremmille lapsille.
  - Guanfasiinilla ei ole käyttöaihetta aikuisten hoidossa.
- Oireiden haittaavuus päivän mittaan ja eri tilanteissa
  - lapsilla ja nuorilla kouluunlähtö, koulutyöskentely ja läksyjen teko, harrastukset, iltatoimet, nukkumaanmeno
  - aikuisilla oireiden suurin haittaavuus päivän aikana
  - sosiaaliset tilanteet kotona ja kodin ulkopuolella
- Lääkehoidon toteuttamiseen vaikuttavat arkijärjestelyt
  - Kuka vastaa lääkkeen antamisesta lapselle?
  - Milloin ja kuinka usein päivän mittaan lääke on mahdollista ottaa?
- Toiveet lääkehoidon suhteen
  - mahdolliset lääkkeen ottoon liittyvät ongelmat
  - Jos henkilöllä on vaikeuksia niellä lääkekapseleita harjoittelusta huolimatta, valitaan avattava kapseli.
- Lääkehoidon säännöllisyys (jokapäiväinen, toive taukopäivistä, muut lääkehoitoon vaikuttavat seikat)
- Hinta, korvattavuus
  - Keskipitkä- ja pitkävaikutteinen metyylifenidaatti on ADHD:n hoidossa peruskorvattava (40 %), muut lääkevalmisteet (atomoksetiini, guanfasiini, deksamfetamiini ja lisdeksamfetamiini) ovat rajoitetusti peruskorvattavia.
  - Korvattavuus aikuisilla kannattaa tarkistaa valmistekohtaisesti.
  - Korvausta haetaan soveltuvan erikoisalan yksikössä tehdyllä tai erikoislääkärin laatimalla B-lausunnolla. Lapsilla hyväksytään myös muun lääkärin lausuntoon liitetty vastaava kirjallinen konsultaatiovastaus.
- Muut samanaikaiset häiriöt ja lääkkeet (tarkistettava mahdolliset interaktiot)
- Haittavaikutusten riskitekijät
  - ruokahaluttomuus, syömishäiriöt
  - lapsilla pienikasvuisuus, muut kasvuun vaikuttavat sairaudet ja lääkkeet
  - uniongelmat ja nukahtamisvaikeudet
  - todetut sydämen rakenneviat, rytmihäiriöt ja kohonnut verenpaine tai jälkimmäisille altistavat tekijät (myös suvussa esiintyvä rytmihäiriöalttius)
  - aiemmin todetut ja sairastumisalttiuteen vaikuttavat suvussa esiintyneet muut vakavat psykiatriset sairaudet
- Lähipiirin tai potilaan päihdeongelma ja lääkkeen väärinkäytön riski

Lääkkeen valinta, kun oireet ovat haittaavimmat
- aamupäivällä ja lääkevaikutuksen tarve on vähäisempi myöhemmin
  - lyhytvaikutteinen stimulanttivalmiste (harvoin riittävä oirehallinnan kannalta)
  - keskipitkävaikutteinen stimulanttivalmiste (painottuen ensisijaisesti nopeasti vapautuvaan lääkkeeseen, 50 % nopeasti vapautuvaa lääkemuotoa) tai
  - atomoksetiini- tai lapsilla guanfasiinivalmiste (etenkin jos tarvetta on jo heti herättäessä)
- iltapäivällä, voi valmiste olla
  - keskipitkävaikutteinen stimulanttivalmiste (painottuen hitaasti vapautuvaan lääkkeeseen, 30 % nopeasti vapautuvaa lääkemuotoa tai muotoon, jossa 50 % alkaa vapautua viiveellä)
  - pitkävaikutteinen stimulanttivalmiste
  - atomoksetiini- tai lapsilla guanfasiinivalmiste tai
  - lyhytvaikutteinen stimulantti kerran (päivällä otettuna) tai kahdesti päivässä (aamulla ja päivällä). Lyhytvaikutteisen annostelu päivällä on harvoin toteutettavissa turvallisesti lapsilla.
- illalla, voi valmiste olla
  - pitkävaikutteinen stimulanttivalmiste
  - atomoksetiini- tai lapsilla guanfasiinivalmiste
  - keskipitkävaikutteinen stimulanttivalmiste aamulla ja lyhytvaikutteinen stimulanttivalmiste iltapäivällä
  - keskipitkä- tai aikuisilla pitkävaikutteinen stimulanttivalmiste annosteltuna kahdesti päivässä, aamulla ja päivällä tai
  - lyhytvaikutteinen stimulanttivalmiste 2 tai 3 kertaa päivässä (harvoin toteutettavissa turvallisesti lapsilla)
- päivän ja illan mittaan vaihtelevasti, voi valmiste olla
  - pitkävaikutteinen stimulanttivalmiste
  - atomoksetiini- tai lapsilla guanfasiinivalmiste tai
  - usean eri vaikutusajan tai -mekanismin valmisteen yhdistelmä: esimerkiksi lyhytvaikutteinen stimulantti aamulla tai iltapäivällä, jos pitkävaikutteisen tai keskipitkävaikutteisen teho ei riitä kyseessä olevana ajankohtana
- Jos millään yksittäisellä lääkeaineella ei saavuteta riittävää vastetta, voidaan harkitusti kokeilla lääkkeiden käyttöohjeista poikkeavaa annostelua tai yhdistää erilaisia lääkevalmisteita. Tämä vaatii erityistä osaamista, tarkkaa haittavaikutusten seurantaa ja toteutetaan siksi yleensä erikoissairaanhoidossa. Tavallisimpia yhdistelmiä ovat
  - eri vaikutusprofiilisten stimulanttien yhdistäminen, ks. yllä
  - keskipitkä- tai pitkävaikutteisen lääkkeen annostelu useamman kerran päivässä
  - atomoksetiinin tai guanfansiinin ja stimulanttilääkkeen yhdistäminen. Myös atomoksetiiniin ja guanfasiinin yhdistäminen on mahdollista, jos muilla yhdistelmillä ei saavuteta riittävää vastetta.
Jos kasvuiässä olevan lapsen ruokahalu on jo ennen lääkehoitoa huono tai painonkehitys on ollut huonoa, voidaan lääkitystä tarvittaessa kokeilla pienellä annoksella.
- Stimulantteja käytettäessä ruokahalu yleensä palautuu lääkevaikutuksen lakatessa illalla.
- Lääketauot viikonloppuisin ja kesälomilla voivat tukea parempaa painonkehitystä.
- Lääke kannattaa ottaa aamiaisen tai muun ruoan jälkeen.
- Guanfasiini voi lisätä ruokahalua.
- Ravitsemusterapeutin ohjauksesta voi olla hyötyä ruokarytmin ja ruokavalion suunnittelussa.
Jos lähipiirissä tai potilaalla on päihdeongelmia tai muusta syystä epäillään lääkkeen väärinkäytön mahdollisuutta, valitaan ensisijaisesti atomoksetiini tai guanfasiini. Stimulanttilääkitys on mahdollinen, jos lääkkeen tarkoituksenmukaista käyttöä seurataan tarkasti.
- Ks. myös ADHD-lääkkeiden väärinkäytön riski «ADHD-lääkkeiden väärinkäytön riski»1 sekä suositustekstin kohta ADHD ja päihdehäiriö.
Jos verenpaine tai pulssi ovat koholla ennen lääkehoidon aloittamista tai kohoavat stimulantin tai atomoksetiinihoidon aikana, eikä tilanne korjaannu annoksen säätämisellä, voidaan lääkehoitoon lisätä tai aiemman lääkkeen tilalle vaihtaa guanfasiini.
- Tarkista myös muut verenpaineeseen ja pulssiin vaikuttavat syyt, esimerkiksi muiden lääkkeiden haitta- tai yhteisvaikutukset, stressi sekä suolan ja lakritsin (salmiakin) käyttö.

Kuva 1.

Metyylifenidaattivalmisteiden välillä on eroa siinä, kuinka paljon niissä on nopeasti ja hitaasti vapautuvaa lääkemuotoa. Lääkeaineen vapautuminen vaikuttaa lääkeainepitoisuuteen elimistössä ja siten myös siihen, mihin aikaan päivästä lääkkeen teho on suurin. Siihen, mitä alkuperäisvalmistetta rinnakkaisvalmiste vastaa, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kuvio esittää eri lääkevalmisteiden erot kaavamaisesti. Pystyakselin arvot ovat suhteellisia, eivät seerumipitoisuuksia.

30 % + 70 % -valmiste: vahvuudet 10 mg, 20 mg, 30 mg
50 % + 50 % -valmiste: vahvuudet 5 mg, 10 mg, 20 mg, 30 mg, 40 mg, 50 mg, 60 mg
50 % + 50 % -valmiste: (viiveellä vapautuva 50 %, bimodaalinen vapautuminen): vahvuudet 20 mg, 30 mg, 40 mg ja 60 mg
22 % + 78 % -valmiste: vahvuudet 18, 27, 36 ja 54 mg

Lähteet: Fimea lääketietokanta «https://fimea.fi/laakehaut_ja_luettelot/laakehaku»

Banaschewski T, Coghill D, Santosh P, ym. Long-acting medications for the hyperkinetic disorders. A systematic review and European treatment guideline. Eur Child Adolesc Psychiatry 2006;15(8):476-95 «PMID: 16680409»PubMed

Kirjallisuutta

Pharmaca Fennica 2024 https://pharmacafennica.fi/
Puustjärvi A, Putkonen H, Sumia M ym. ADHD:n lääkehoitoa ei tarvitse pelätä – vinkkejä käytännön työhön. Suom Lääkäril 2025;9: 691-695
Van Vyve L, Dierckx B, Lim CG, ym. Pharmacotherapy for ADHD in children and adolescents: A summary and overview of different European guidelines. Eur J Pediatr 2024;183(3):1047-1056 «PMID: 38095716»PubMed
Cortese S, Adamo N, Del Giovane C, ym. Comparative efficacy and tolerability of medications for attention-deficit hyperactivity disorder in children, adolescents, and adults: a systematic review and network meta-analysis. Lancet Psychiatry 2018;5(9):727-738 «PMID: 30097390»PubMed
O'Connor L, Carbone S, Gobbo A, ym. Pediatric attention deficit hyperactivity disorder (ADHD): 2022 updates on pharmacological management. Expert Rev Clin Pharmacol 2023;16(9):799-812 «PMID: 37587841»PubMed

Artikkelin tunnus: nix01784 (050.061)

Käypä hoito -suositus

ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)

Anna palautetta

Linkkien värikoodit

ADHD-lääkevalmisteen valinta

Kirjallisuutta

Käypä hoito -suositus

Jaa