Takaisin Tulosta

Virtsankarkailun taloudellinen arviointi

Lisätietoa aiheesta
Piia Vuorela
28.1.2017

Tässä Virtsankarkailu (naiset) Käypä hoito -suosituksen lisätietoartikkelissa esitellään taloudellisten arviointien tuloksia. Mukaan on valittu artikkeleita, joissa käsitellyt hoitomuodot ovat merkityksellisiä suomalaisessa hoitokäytännössä.

Rawlings ja Zimmern (2016) «Rawlings T, Zimmern PE. Economic analyses of stres...»1 arvioivat järjestelmällisessä katsauksessaan ponnistusvirtsankarkailun kustannuksia selvittäneiden tutkimusten laatua. Mukaan otetuissa 13 tutkimuksessa käytettiin vaihtelevia laskutapoja kustannushyötyjen osoittamiseksi «Rawlings T, Zimmern PE. Economic analyses of stres...»1, mikä osaltaan hankaloittaa tulosten vertailua eri tutkimusten ja maiden välillä. Kustannustietojen vertailukelpoisuuteen vaikuttaakin se, että eri maissa terveydenhuoltojärjestelmät, hinnoittelutavat ja resurssien käyttö ovat erilaiset. Tämän johdosta tässä artikkelissa on esitelty ensin erikseen suomalaiset tutkimukset. Ulkomaalaisia tutkimuksia esiteltäessä on erikseen poimittu niin sanotut kustannus-utiliteettitutkimukset, sillä toisin kuin muut taloudellisia vaikutuksia arvioivat tutkimustyypit, ne huomioivat myös terveyteen liittyvän elämänlaadun.

Suomalaiset tutkimukset

Kokonaiskustannukset

Vuonna 2008 julkaistun, suomalaisen virtsankarkailun hoitoon tarkoitettuja tuotteita myyvän yrityksen toimeksiantona tehdyn raportin «Nordic Healthcare Group. Inkontinenssin hoidon kok...»2 mukaan virtsankarkailun hoidosta aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain lähes 1 miljardin euron kustannukset. Raportissa luotiin kustannusmalli, jossa huomioitiin suorat ja epäsuorat terveydenhuollon kustannukset ja muut yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset. Mallin muuttujat, esimerkiksi virtsankarkailun hoidon kustannukset vuositasolla, otettiin muiden tekemistä tieteellisistä julkaisuista.

Malli arvioi terveydenhuollon kokonaiskustannuksia eri skenaarioissa, joissa vaihdeltiin riskiä joutua virtsankarkailun vuoksi erilaisiin hoitopaikkoihin tai virtsankarkailupotilaiden suhteellista osuutta. Skenaarion 1 (66 % palvelujärjestelmän vanhuksista pidätyskyvyttömiä) mukaan vuoden 2006 kustannukset ovat 1 739 miljoonaa euroa. Maltillisemman skenaarion 2 (virtsankarkailun esiintyvyys perustuu riskiin laitostua) mukaan kustannukset ovat 690 miljoonaa euroa. Mallissa kustannukset, jotka ovat suhteellisen selkeästi yhdistettävissä suoraan virtsankarkailuun, olivat vuonna 2006 yhteensä 43,7 miljoonaa euroa (suorat kulut ja työkyvyttömyyseläkkeet). Raportti päätyy skenaarioita tarkastelemalla siihen, että kotihoito on yhteiskunnalle aina laitoshoitoa halvempaa, vaikka se lisäisi vaippakustannuksia. Lääkehoidosta, virtsa-apuvälineistä, polikliinisistä tutkimuksista ja toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset määrittävät alle 60-vuotiaiden kustannuksia. Yhteiskunnan näkökulmasta merkittävimmät virtsankarkailusta aiheutuvat kustannukset kuitenkin liittyvät iäkkäimpien hoitojaksoihin, lääkehoitoon, vaippoihin ja laitoshoitoon.

Kustannukset potilaalle

Suomessa vuonna 2007 tehty tutkimus «Aukee P, Stach-Lempinen B, Hainari S. Virtsankarka...»3 arvioi virtsankarkailun hoidon aiheuttamia kustannuksia potilaalle viimeisen 12 kuukauden ajalta. Aineisto (n = 82) muodostui naispotilaista, jotka hakivat apua virtsankarkailuun tai tulivat tarkastuskäynnille. Aineisto analysoitiin Eli Lillyn terveystaloustieteen yksikössä Englannissa. Oy Eli Lilly Finland Ab on tukenut tutkimusta taloudellisesti. Virtsankarkailun vaikeusaste jakaantui seuraavasti: erittäin vaikea 17 %, vaikea 44 %, kohtalainen 32 % ja lievä 7 % (arvioitu Sandvik-indeksillä). Yli puolella naisista oli ponnistusvirtsankarkailu (57 %), 35 %:lla sekamuotoinen ja 7 %:lla pakkovirtsankarkailu. Päivittäisestä karkailusta kärsi 67 %. Kustannuksiin huomioitiin perus- ja erikoissairaanhoidon käynnit lääkärien, erikoislääkärien, hoitajien ja fysioterapeuttien vastaanotoilla, lääkkeet, apuvälineet, siteet ja suojat sekä leikkauskustannukset. Tutkittavien keskimääräiset hoitokustannukset jakaantuivat seuraavasti: lääkehoito 95 euroa, virtsankarkailusuojat 231 euroa ja muu konservatiivinen hoito 40 euroa. Leikkaushoito oli tehty 7 potilaalle, ja leikkaushoidon keskimääräiset kustannukset olivat 2 152 euroa.

Kustannus-utiliteettianalyysit

Kustannus-utiliteettianalyysi (kustannukset/QALY, quality-adjusted life year) on suositeltavin vaihtoehto taloudellisen arvioinnin menetelmäksi, ja se sopii hyvin myös virtsankarkailun hoitomuotojen kustannusvaikuttavuuden vertailuun, sillä se huomioi hoidon vaikutuksen potilaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Kustannusvaikuttavuudelle ei ole Suomessa määritelty kynnysarvoa. Englannissa National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE) on määritellyt, että alle £20,000 per saavutettu QALY maksavia julkisen terveydenhuollon interventioita voidaan pitää kustannustehokkaina. Välillä £20,000 ja £30,000 per saavutettu QALY maksavien interventioiden kustannusvaikuttavuutta arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa siihen, miten varmaa ja tarkkaa on arvio intervention tehosta ja sen tuottamasta terveyshyödystä. Tämän varmuuden arviointi korostuu yli £30,000 per saavutettu QALY maksavien interventioiden kyseessä ollessa.

Viitteet:

NICE: Judging whether public health interventions offer value for money «https://www.nice.org.uk/advice/lgb10/chapter/judging-the-cost-effectiveness-of-public-health-activities»1

NICE: Methods for the development of NICE public health guidance (third edition) «https://www.nice.org.uk/process/pmg4/chapter/incorporating-health-economics#economic-evidence-and-guidance-recommendations»2

Taulukko 1. Tutkimuksia, joissa on selvitetty kaikkien virtsankarkailumuotojen hoidon kustannuksia perusterveydenhuollossa suhteessa saavutettuun elämänlaatuun (kustannus-utiliteettianalyysi, kustannukset/QALY, quality-adjusted life year).
Viite
Maa
Vertaillut hoitomuodot
Tutkimuspopulaatio
Elämänlaatumittari Metodit
Huomioidut kustannukset
Kustannustietojen lähde
Kustannuskset / QALY
1 IIALY = Incontinence Impact Adjusted Life Years; tutkijoiden QALYlle kehittämä vastine, joka huomioi nimenomaisesti virtsankarkailuun liittyvän elämänlaadun
2 EBM = Evidence-based medicine, näyttöön perustuva lääketiede
Vermeulen ym. 2016 «Vermeulen KM, Visser E, Messelink EJ ym. Cost-effe...»4
Alanko-maat
  • Perusterveydenhuollon yleislääkärit (N = 14) satunnaistettiin hoitamaan virtsankarkailusta kärsivät 55 vuotta täyttäneet naispotilaansa (N = 350) joko vertailu- tai interventiohoitolinjan mukaisesti.
  • Interventiohoitolinja: Kliininen urogynekologinen tutkimus, yskäisytesti, urodynamia, jäännösvirtsan mittaus, virtsanäyte, laskeumien arviointi, lantionpohjan lihasvoiman tutkiminen. Moniammatillinen ryhmä (yleislääkäri, gynekologi, urologi, fysioterapeutti) teki EBM2 perusteisen hoitosuunnitelman, johon saattoi sisältyä jo tässä vaiheessa lähete erikoissairaanhoitoon.
  • Vertailuhoitolinja: Tavanomainen, hollantilaisten hoitosuositusten mukainen tapa: karkailutyypin tunnistaminen anamneesin mukaan, kliininen tutkimus, virtsanäyte ja ohjaaminen joko fysioterapiaan tai rakon koulutukseen karkailutyypin mukaan.
  • Seuranta: kyselyt 3 ja 12 kk.
  • 15D
  • Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus
  • Huomioitiin: Hoidon suorat kustannukset, potilaiden matkakulut ja reseptivapaiden lääkkeiden ja karkailusuojien kulut.
  • Ei huomioitu: Työstä poissaolo.
  • 23 907 € / lisä-QALY
  • 5 179 € / lisä-IIALY1
Taulukko 2. Tutkimuksia, joissa on selvitetty ponnistusvirtsankarkailun hoidon kustannuksia suhteessa saavutettuun elämänlaatuun (kustannus-utiliteettianalyysi, kustannukset/QALY, quality-adjusted life year).
Viite
Maa
Vertaillut hoitomuodot
Tutkimuspopulaatio
Elämänlaatumittari Metodit
Huomioidut kustannukset
Kustannustietojen lähde
Kustannukset / QALY
4 Virtsankarkailun tautikohtainen elämänlaatumittari
TVT = retropubinen nauhaleikkaus
TOT = transobturatorinen nauhaleikkaus
Kunkle ym. 2015 «Kunkle CM, Hallock JL, Hu X ym. Cost utility analy...»5
Yhdys-vallat
  • Kollageeni-injektio Nauhaleikkaus (TVT tai TOT, mininauhat poissuljettu)
  • Utiliteetti-arvio pohjautui aiemman päätöspuumallin tuloksiin
  • Päätöspuumalli (TreeAge Pro 2013 tietokoneohjelma)
  • Hoitojen hyödyt ja haitat arvioitiin Medline-haun (joulukuu 2012) perusteella
  • Medicare 2012 hinnasto
  • Nauhaleikkauksesta aiheutui 70 400 US$ enemmän kuluja saavutettuun hoidon tehoon suhteutettuna, verrattuna kollageeni-injektioon.
Sjöström ym. 2015 «Sjöström M, Umefjord G, Lindholm L ym. Cost-effect...»6
Ruotsi
  • Kolmen kuukauden kestoinen lantionpohjalihas harjoittelu ponnistus-karkailun hoidossa joko:
  • a) internet-pohjaisella (n = 124) tai
  • b) postitse toimitetulla (n = 126) ohjelmalla.
  • Internet-pohjaiseen ohjelmaan sisältyi uroterapeutin sähköpostitse antama tuki.
  • ICIQ-LUTSqol4
  • RCThen liitetty kustannus-tehokkuus-analyysi
  • Huomioitiin: sekä hoidon suorat kustannukset, että potilaille aiheutuvat muut kustannukset, kuten karkailusuojat, pyykkikulut (2010 vuoden puolivälin hintatason mukaan) ja töistä poissaolo (Ruotsin vuoden 2010 keskipalkka henkilön koulutustasolla).
  • Ei huomioitu: ohjelman kehittämiskulut.
  • Internet-pohjainen verrattuna postiohjelmaan:
  • 200 € / lisä-QALY. Potilaille kulut olivat suuremmat postiohjelmassa.
Von Borger ja Patterson 2015 «Von Bargen E, Patterson D. Cost utility of the tre...»7
Yhdysvallat
  • Ponnistuskarkailun konservatiivinen vs. kirurginen hoito.
  • Hoitovaihtoehdot:
  • 1) seuranta (vuosittainen vastaanottokäynti),
  • 2) lantionpohjalihas-harjoittelu (kurssi, jossa on 8–12 vastaanottoa vuodessa),
  • 3) lantionpohjalihas-harjoittelu ja sähköstimulaatio,
  • 4) inkontinenssi-pessaari (vastaanottokäynti 3 kuukauden välein),
  • 5) nauhaleikkaus (vuosittainen vastaanottokäynti).
  • Lähtötilanne: 45-vuotiata muuten terveitä naisia.
  • QALY-tuloksen arviointi perustui 3 aiempaan julkaisuun sekä asiantuntija-arvioihin.
  • Päätöspuumalli ja Markowin malli.
  • Yhteiskunnan maksuhalukkuuden kynnysarvona pidettiin enintään 50 000 US$.
  • Kustannustiedot: Medicare 2012
  • Inkontinenssipessaari (uretrarengas) oli kustannusvaikuttavin:
  • 11’411 US$ / 18,9 QALYa. Leikkau: 17 779 US$ / 18,9 QALYa.
Seklehner ym. 2014 «Seklehner S, Laudano MA, Te AE ym. A cost-effectiv...»8
Yhdysvallat
  • TOT ja TVT
  • Perustui tutkimuksiin, joissa mittareina olivat EQ5D ja SF36.
  • Markovin malli, joka perustui 21 RCThen, joissa oli vähintään 12 kuukauden seuranta
  • Kustannustiedot: Medicare 2012
  • TOT 1428 US$/QALY TVT 1527 US$/QALY
  • TOT oli kustannustehokkaampi, mikäli siinä käytetään korkeintaan 1 852 US$ maksavaa välineistöä ja TVT:ssä korkeintaan 603 US$ maksavaa välineistöä.
Richardson ym. 2014 «Richardson ML, Sokol ER. A cost-effectiveness anal...»9
Yhdysvallat
  • Ponnistuskarkailun konservatiivinen vs. kirurginen hoito, 3 hoitostrategiaa:
  • 1) kontinenssipessaari (uretrarengas),
  • 2) lantionpohjalihas-harjoittelu,
  • 3) nauhaleikkaus.
  • QALY-tuloksen arviointi perustui yhteen aiempaan julkaisuun.
  • Päätöspuumalli.
  • Huomioitiin: hoidon suorat, todelliset kulut. Ei huomioitu: matkakulut, töistä poissaolo.
  • Kustannustiedot: Medicare 2012
  • Nauhaleikkaus oli kustannustehokkain: 32132 US$ / lisä-QALY, nauhaleikkaus vs. lantionpohjalihas-harjoittelu
Montesino-Semper ym. 2013 «Montesino-Semper MF, Jimenez-Calvo JM, Cabases JM ...»10
Espanja
  • Tapaussarja, ei vertailua: 69 naista (45 ponnistuskarkailu, 15 sekamuotoinen, 9 laskeuma)
  • Kirurginen hoito, eri tapoja (nauhaleikkaus, mininauha, prolapsiverkko)
  • Seuranta-aika 1 vuosi
  • EQ-5D
  • ICIQ-SF
  • Huomioitiin: kaikki julkisella sektorilla annetut hoidon suorat kustannukset.
  • 26 288 € / lisä-QALY, joka hoidolla saavutettiin.
Lier ym. 2011 «Lier D, Ross S, Tang S ym. Trans-obturator tape co...»11
Kanada
  • TVT (n = 105)
  • TOT (n = 94)
  • Seuranta-aika 12 kk
  • 15D
  • RCThen liitetty kustannus-utiliteettianalyysi
  • Huomioitiin: julkiselle sektorille aiheutuvat hoitoon liittyvät kulut (mm. kirurgia, seuranta-ajan kotiapu) sisältäen sekä suorat kustannukset että hallinnon kulut.
  • Kustannukset: 2007 Kanadan hintatason mukaan.
  • TOT oli 1 133 CAN$ halvempi.
  • QALYissa ei ollut eroa.
Imamura 2010 «Imamura M, Abrams P, Bain C ym. Systematic review ...»12
Iso-Britannia
  • Kajoamattomat hoidot vs. kirurgiset hoidot
  • 1. hoitostrategia: elintapamuutokset, lantionpohjan lihasharjoittelu lisäharjoittelukerralla ja TVT
  • 2. hoitostrategialla elintapamuutokset, lantionpohjan lihas
  • 3. harjoittelu tehostetulla lisäharjoittelulla ja TVT
  • X
  • Järjestelmällinen katsaus
  • Markovin malli
  • Terveydenhuolto-järjestelmän (NHS, National Health Service) näkökulma
  • Jos lisä-QALYsta ollaan halukkaita maksamaan 50 000 puntaa, on niillä, jotka pääsivät vaivasta kokonaan eroon, hoitostrategialla 1 kustannus-vaikuttavuuden todennäköisyys > 70 %.
  • Jos lisä-QALYsta ollaan halukkaita maksamaan 10 000 puntaa, on niillä, joiden oireet helpottuivat hoito-strategialla 2., kustannus-vaikuttavuuden todennäköisyys oli > 50 %.
Wu JM ym. 2009 «Wu JM, Siddiqui NY, Amundsen CL ym. Cost-effective...»13
Yhdysvallat
  • Botuliinitoksiini-injektiot vs. antikolinerginen lääkehoitoon pakkovirtsankarkailun hoidossa.
  • Yhteiskunnallinen näkökulma. Markovin malli (aikahorisontti 2 vuotta, tilat vaihtuivat 3 kuukauden sykleissä)
  • 2008 Yhdysvaltain hintataso
  • Botuliinitoksiini oli kalliimpi mutta tehokkaampi, ja oli kustannus-vaikuttavampi kuin antikolinergihoito. Botuliinitoksiinin kustannus saavutettua laatupainotettua lisäelinvuotta (QALY) kohti oli 14 377 US$.
  • Antikolinergien kustannus-vaikuttavuus paranee, jos potilaat noudattavat lääkkeiden anto-ohjeita paremmin (jos komplianssi olisi > 75 %).
Foote 2007 «Foote AJ, Moore KH. The cost of urogynaecological ...»14
Australia
  • Kaksi prospektiivista tutkimusta (n=205) Kaksi konservatiivisen hoidon ryhmää:
  • a) urogynekologian ryhmä (opastus lantionpohjan lihasharjoitteluun, virtsarakon harjaannuttamiseen, kuulien käyttöön ja tarvittaessa antikolinerginen lääkehoito)
  • b) kontinenssihoitajan ryhmä (em. lisäksi viikoittainen ohjaaminen ja sähköstimulaatio- ja biopalautehoito)
  • Kaksi satunnaistettua kirurgisen hoidon ryhmää:
  • a) laparoskooppinenn (n = 30)
  • b) avokirurginen kolposuspensio (n = 32) (Burch)
  • Kahden prospektiivisen tutkimuksen tulokset
  • Kustannukset/QALY olivat kontinessihoitajan ryhmässä pienemmät verrattuna urogynekologin ryhmään ($A 28 009 vs $A 35 312) (p = 0,03) ja vastaavasti pienemmät laparoskooppisessa kuin avokirurgisessa ryhmässä ($A 63 980 vs. $A 134 069) (p = ns).

Muut ulkomaalaiset tutkimukst

Taulukko 3. Kansainvälisiä tutkimuksia, joissa arvioitiin kustannuksia muutoin kuin saavutettujen QALYjen suhteen.
Tutkimus
Maa
Tutkimuspopulaatio ja asetelma Kustannusvaikutukset
Arnold ym. 2015 «Arnold EP, Milne DJ, English S. Conservative treat...»15
Uusi-Seelanti
  • Tapaussarja (N = 68) 65 vuotta täyttäneitä hoitokodeissa asuvia naisia, joiden kognitio ei ollut heikentynyt.
  • Kontinenssihoitaja antoi yksilöllistä neuvontaa (lantionpohjan lihas-harjoitus ja rakon kouluttaminen).
  • Intervention kesto 12 viikkoa.
  • Suojien määrä väheni 4,3:lla / viikko.
  • Viikoittaiset kustannukset vähenivät 2,43 NZ$ (16 %) / henkilö.
  • Intervention (12 viikkoa) kustannus oli 235,27 NZ$ / henkilö.
Milsom ym. 2014 «Milsom I, Coyne KS, Nicholson S ym. Global prevale...»16
  • Järjestelmällinen katsaus, jossa selvitettiin pakkovirtsankarkailun globaalia esiintyvyyttä ja kustannustaakkaa.
  • Mukaan valikoitui 50 tutkimusta eri maista. Vuoden 2005 hintatasolla vuosittaiset kustannukset esimerkiksi Ruotsissa olivat 206 miljoonaa (suorat kustannukset: lääkärin konsultointi, lääkitys, virtsankarkailu-suojien käyttö ja masennuksesta johtuva diagnostiikka ja hoito) [R11]. Suomalaista tutkimusta ei ollut löytynyt.
Chong ym. 2011 «Chong EC, Khan AA, Anger JT. The financial burden ...»17
  • Katsaus, jossa tarkasteltiin järjestelmä- ja populaatiotason kustannuksia Yhdysvalloissa.
  • Vuoden 1995 suorat kustannukset (sekä miesten että naisten virtsankarkailu) olivat 16 miljardia US$, joka oli enemmän kuin esimerkiksi keuhkokuumeen ja influenssan aiheuttamat kustannukset.
  • Kustannuksista 70 % aiheutui avoterveydenhuollon käynneistä ja suojien ostamisesta, 14 % hoito-koteihin ottamisesta, 9 % hoidosta, 6 % komplikaatioiden hoitamisesta ja 1 % diagnostiikasta.
Oremus ym. 2010 «Oremus M, Tarride JE. An economic evaluation of su...»18
  • Päätöspuumalli. Kustannukset ja vaikuttavuus otettiin aikaisemmin julkaistuista RCT-tutkimuksista. Hoidon onnistumista arvioitiin vaippatestin avulla.
  • Yhteiskunnallinen näkökulma.
  • Seuranta-aika oli 1 vuosi.
  • Kirurginen hoito oli kalliimpaa ja vaikuttavampaa. Herkkyysanalyysi osoitti, että kirurgia olisi halvempaa ja vaikuttavampaa, jos postoperatiivinen sairaalassaolo lyhenisi 1 päivään tai mikäli kollageeni-injektioiden määrää jouduttaisiin nostamaan yli 2:een hoidon onnistumiseksi ja 4:ään hoidon epäonnistuessa.
Patel ym. 2009 «Patel BN, Smith JJ, Badlani GH. Minimizing the cos...»19
Yhdysvallat
  • Ponnistusvirtsankarkailu ja mahdollisesti siihen liittyvä laskeuma. Leikkauskustannusten vertailu, kaupallinen virtsankarkailunauha- tai laskeumaverkkosetti verrattuna itse räätälöityyn verkkoon (leikataan proleneverkosta sopivan mallinen ja muotoinen pala).
  • Itse räätälöity verkko oli sairaalan näkökulmasta halvempi, eikä sen käyttö lisännyt leikkauksen kestoa tai hoitoaikaa verrattuna kaupallisiin nauha- ja verkkosetteihin.
  • Kommentti: Kaupallisia virtsankarkailunauha- ja laskeumaverkkosettejä käytettäessä leikkausmenetelmä on vakioidumpi kuin itse räätälöidyillä verkoilla, joten hoidon tehon tulokset ovat täten paremmin yleistettävissä.
Subak ym. 2008 «Subak LL, Brubaker L, Chai TC ym. High costs of ur...»20
Yhdysvallat
  • Ponnistusvirtsankarkailu. Naisten itsensä maksamat kustannukset ja maksuhalukkuus suhteessa tilanteeseen, jossa virtsankarkailusta paranisi täysin. Keski-ikä 52 (± 10) vuotta, keskimäärin 22 viikoittaista virtsankarkailukertaa.
  • Naisille itselleen aiheutuvat kustannukset virtsankarkailusta johtuen olivat noin 750 dollaria vuodessa. Naiset olisivat halukkaita maksamaan keskimäärin 1 400 dollaria vuodessa parantuakseen vaivasta täysin.
Aboseif ym. 2007 «Nordic Healthcare Group. Inkontinenssin hoidon kok...»2
Yhdysvallat
  • Sakraalisen hermojuurten neuromodulaation kliininen hyöty ja kustannukset (sairaalakäynnit, poliklinikkakäynnit, diagnostiikka, hoito, lääkkeet) vuosi ennen toimenpidettä ja vuosi sen jälkeen. N = 65 (naisia 54).
  • Poliklinikkakäynneistä, diagnostiikasta ja hoidosta aiheutuvat kustannukset vähenivät 92 % ja lääkemenot pienenivät 30 % toimenpiteen jälkeisenä vuonna.

Kirjallisuutta

  1. Rawlings T, Zimmern PE. Economic analyses of stress urinary incontinence surgical procedures in women. Neurourol Urodyn 2016;35:1040-1045 «PMID: 26422825»PubMed
  2. Nordic Healthcare Group. Inkontinenssin hoidon kokonaiskustannukset. Vedos loppuraportista 1.9.2008
  3. Aukee P, Stach-Lempinen B, Hainari S. Virtsankarkailu aiheuttaa häpeää ja kustannuksia. Suom Lääkär 2007;62:1529-32
  4. Vermeulen KM, Visser E, Messelink EJ ym. Cost-effectiveness of a pro-active approach of urinary incontinence in women. BJOG 2016;123:1213-20 «PMID: 26834046»PubMed
  5. Kunkle CM, Hallock JL, Hu X ym. Cost utility analysis of urethral bulking agents versus midurethral sling in stress urinary incontinence. Female Pelvic Med Reconstr Surg 2015;21:154-9 «PMID: 25730435»PubMed
  6. Sjöström M, Umefjord G, Lindholm L ym. Cost-effectiveness of an Internet-based treatment program for stress urinary incontinence. Neurourol Urodyn 2015;34:244-50 «PMID: 24347521»PubMed
  7. Von Bargen E, Patterson D. Cost utility of the treatment of stress urinary incontinence. Female Pelvic Med Reconstr Surg 2015;21:150-3 «PMID: 25679355»PubMed
  8. Seklehner S, Laudano MA, Te AE ym. A cost-effectiveness analysis of retropubic midurethral sling versus transobturator midurethral sling for female stress urinary incontinence. Neurourol Urodyn 2014;33:1186-92 «PMID: 23946119»PubMed
  9. Richardson ML, Sokol ER. A cost-effectiveness analysis of conservative versus surgical management for the initial treatment of stress urinary incontinence. Am J Obstet Gynecol 2014;211:565.e1-6 «PMID: 25019485»PubMed
  10. Montesino-Semper MF, Jimenez-Calvo JM, Cabases JM ym. Cost-effectiveness analysis of the surgical treatment of female urinary incontinence using slings and meshes. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2013;171:180-6 «PMID: 24035322»PubMed
  11. Lier D, Ross S, Tang S ym. Trans-obturator tape compared with tension-free vaginal tape in the surgical treatment of stress urinary incontinence: a cost utility analysis. BJOG 2011;118:550-6 «PMID: 21291510»PubMed
  12. Imamura M, Abrams P, Bain C ym. Systematic review and economic modelling of the effectiveness and cost-effectiveness of non-surgical treatments for women with stress urinary incontinence. Health Technol Assess 2010;14:1-188, iii-iv «PMID: 20738930»PubMed
  13. Wu JM, Siddiqui NY, Amundsen CL ym. Cost-effectiveness of botulinum toxin a versus anticholinergic medications for idiopathic urge incontinence. J Urol 2009;181:2181-6 «PMID: 19296983»PubMed
  14. Foote AJ, Moore KH. The cost of urogynaecological treatments: which are more cost-effective? Aust N Z J Obstet Gynaecol 2007;47:240-6 «PMID: 17550494»PubMed
  15. Arnold EP, Milne DJ, English S. Conservative treatment for incontinence in women in rest home care in Christchurch: Outcomes and cost. Neurourol Urodyn 2016;35:636-41 «PMID: 25854327»PubMed
  16. Milsom I, Coyne KS, Nicholson S ym. Global prevalence and economic burden of urgency urinary incontinence: a systematic review. Eur Urol 2014;65:79-95 «PMID: 24007713»PubMed
  17. Chong EC, Khan AA, Anger JT. The financial burden of stress urinary incontinence among women in the United States. Curr Urol Rep 2011;12:358-62 «PMID: 21847532»PubMed
  18. Oremus M, Tarride JE. An economic evaluation of surgery versus collagen injection for the treatment of female stress urinary incontinence. Can J Urol 2010;17:5087-93 «PMID: 20398447»PubMed
  19. Patel BN, Smith JJ, Badlani GH. Minimizing the cost of surgical correction of stress urinary incontinence and prolapse. Urology 2009;74:762-4 «PMID: 19679338»PubMed
  20. Subak LL, Brubaker L, Chai TC ym. High costs of urinary incontinence among women electing surgery to treat stress incontinence. Obstet Gynecol 2008;111:899-907 «PMID: 18378749»PubMed
  21. Aboseif SR, Kim DH, Rieder JM ym. Sacral neuromodulation: cost considerations and clinical benefits. Urology 2007;70:1069-73; discussion 1073-4 «PMID: 18158016»PubMed