Takaisin Tulosta

Kystoskopia virtsainkontinenssin diagnostiikassa

Lisätietoa aiheesta
Sanna Hallamies
31.3.2026
  • Inkontinenssipotilailla kystoskopia ei kuulu rutiinidiagnostiikkaan ja sen merkitys on ensisijaisesti erotusdiagnostinen «EAU Guideline 2025: Management of Non-Neurogenic F...»1.
  • Kystoskopian indikaatioita ovat rakkokipu, makroskooppinen hematuria, mikrohematuria virtsarakkosyövän riskitekijöiden yhteydessä, epäily vesikovaginaalisesta fistelistä sekä aikaisempi inkontinenssileikkaus. Käypä hoito -suosituksen mukaan naisen toistuvat rakkotason tulehdukset eivät ole indikaatio kystoskopiaan (ks. Käypä hoito -suositus Virtsatieinfektiot «Virtsatieinfektiot»1, «Virtsatieinfektiot. Käypä hoito -suositus. Suomala...»2). Kystoskopiaa voidaan harkita myös, jos hoitovaste jää heikoksi.
  • Kystoskopian avulla on mahdollista tutkia alempien virtsateiden rakennetta ja makroskooppisia patologisia muutoksia. Tähystys tehdään polikliinisesti. Toimenpiteessä virtsaputki ensin liukastetaan geelillä. Tähystimenä käytetään taipuisaa fiberoskooppia. Riittävän näkyvyyden saamiseksi rakosta tyhjennetään ensin virtsa pois tähystimen kautta, ja rakko täytetään sen jälkeen fysiologisella keittosuolaliuoksella. Kystoskopia on turvallinen tutkimus, mutta virtsatulehdus hoidetaan pois ennen tähystystä.

Kirjallisuutta

  1. EAU Guideline 2025: Management of Non-Neurogenic Female Lower Urinary Tract Symptoms [https://uroweb.org/guidelines/non-neurogenic-female-luts]
  2. Virtsatieinfektiot. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 26.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi