Takaisin Tulosta

Inspektio

Lisätietoa aiheesta
Jari Arokoski, Jaro Karppinen ja Katri Laimi
31.8.2016

Vastaanotolla tarkkaillaan liikkumista ja asentoa kävellessä, istuessa ja seistessä[R1]. Normaalisti kävellessä pää pysyy neutraalissa asennossa katse eteenpäin ja ryhti on suora, vaikka kehon painopiste muuttuu kävelyvaiheen mukaan. Hartiat pysyvät rentoina, yläraajojen myötäliikkeet ovat symmetriset ja lapaluut seuraavat yläraajojen liikkeitä.

Luiset maamerkit helpottavat ruumiinrakenteen, symmetrisyyden, skolioosin ja niska-hartia-olka-alueen ryhdin havainnointia. Poikkeava ryhti liittyy asentotottumuksiin tai rangan ja pehmytosien rakenteellisiin poikkeavuuksiin. Poikkeama neutraaliasennosta kuormittaa niskan rakenteita ja lisää kipuriskiä. Seistessä sivulta katsottuna painopistelinja kulkee korvasta olka- ja lonkkanivelten kautta polvilumpion takaa nilkkaan. Istuessa korva, olkapää ja suoliluun harju ovat samalla linjalla [R2]. Toiminnallinen asentopoikkeama kuten korostunut kyfoosi korjaantuu etutaivutuksessa, mutta rakenteelliset poikkeavuudet esim. Scheuermannin taudissa korostuvat. Pään eteen työntyminen liittyy usein asentotottumuksiin, jolloin pään paino kuormittaa yläniskan rakenteita, jolloin yläkaularangan ojennus korostuu.

Samanaikaisesti olkapäät ja lapaluut työntyvät eteen ja rintarangan kyfoosi korostuu. Pään kallistuminen tai kiertyminen voi viitata kierokaulaisuuteen, rangan deformiteettiin tai kompensatoriseen asentoon esim. kuulon alentuessa. Toiminnallinen huono ryhti voi korjaantua vatsaa sisään vetäessä.

Hartioiden pieni korkeusero on yleistä oireettomilla. Toisaalta kipeää hartiaa herkästi nostaa ja lihasatrofiassa hartialinja näyttää painuneelta. Lapaluut sijaitsevat symmetrisesti. Pitkän rintahermon (n. thoracicus longus) vaurioon liittyvässä serratuspareesissa lapaluu siirrottaa ("enkelinsiipi"), jolloin lapaluun sisäreuna irtoaa rintakehästä erityisesti työnnettäessä kädellä seinää vasten [R2]. Toiminnallista lapaluun siirrotusta voi liittyä myös rintalihasten kireyteen ja lapaluuta stabiloivien lihasten (etummaisen sahalihas, epäkäslihaksen alaosa), heikkouteen.

Paikallinen lihasatrofia viittaa hermojuuren, ääreishermon tai lihaksen sairauteen, yleinen lihaskato inaktiviteettiin tai yleissairauteen. Epäkäslihaksen yläosan atrofiassa (n. accessorius hermovaurio) terävöityy kaula-hartiakulma [R2], hartialihaksen (m. deltoideus) atrofiassa (n. axillaris -vaurio) terävöityy hartia-olkakulma. Suprascapularis-hermovaurio ja laaja kiertäjäkalvosinrepeämä atrofioivat ylempää ja alempaa lapalihasta. Lievää supraspinatusatrofiaa on vaikea havaita. Yläraajojen lihasmassojen symmetria arvioidaan thenar- ja interosseus -lihaksiin asti. Inspektiossa nähtävä lihashypertrofia ja pään tärinä voivat liittyä dystoniaan.

Myös iho huomioidaan inspektiossa. Punoitus, kuumotus ja turvotus viittaavat tulehdukseen. Poikkeamat ihon lämpötilassa samanaikaisesti ihoalueen hikoilumuutosten, turvotuksen ja allodynian kanssa viittaavat monimuotoiseen paikalliseen kipuoireyhtymään (CRPS).

Kirjallisuutta

  1. Arokoski J, Karppinen J, Kankaanpää M, Kaukinen P, Laimi K. Aikuisen kipeä niska. Lääketieteellinen Aikakauslehti Duodecim – Näin tutkin. [Examination of neck pain in adults]. Duodecim. 2014;130(20):2099-107
  2. Karppinen J, Laimi K, Krüger L, Kankaanpää M, Arokoski J, Lepistö P. Alaselkäpotilaan kliininen tutkimus [verkkodokumentti]. Lääkärin tietokannat, Duodecim 2013. http://www.terveysportti.fi/eutil/avaa?tk=ltk&artikkeli=tul00002
  3. Magee DJ. Orthopedic Physical Assessment. 6. painos. St Louis: Elsevier-Saunders 2014.