Takaisin Tulosta

ADHD:n oireet lapsilla

Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi ja Hertta Ollikainen
19.5.2025
  • ADHD:n oirekuvaan vaikuttavat lapsen ikä ja kehitysvaihe «Wolraich ML, Hagan JF, Allan C, et al; Subcommitte...»1, «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»2, «Halperin JM, Marks DJ. Practitioner Review: Assess...»3.
    • Pienemmillä lapsilla oireet usein painottuvat levottomuuteen ja yliaktiivisuuteen «Halperin JM, Marks DJ. Practitioner Review: Assess...»3, «Puustjärvi A, Huhdanpää H, Korhonen M. Pienen laps...»4. Keskittymisen vaikeus tulee helpommin esille kouluiässä, jolloin lapsilta vaaditaan pitkäjänteisempää työskentelyä ja keskittymistä. Katso myös lisätietoaineisto ADHD:n tunnistaminen ja diagnosointi ennen kouluikää «ADHD:n tunnistaminen ja diagnosointi ennen kouluikää»1.
    • Oireita ilmenee useissa tilanteissa, mutta niitä ei tarvitse esiintyä kaikkialla.
      • Yksittäiset oireet voivat tavallisia, ja voivat erityisesti pienillä lapsilla johtua muista syistä kuin ADHD:sta.
      • Oireita arvioitaessa on otettava huomioon mm. lapsen ikä, kehitystaso ja tilannekohtaiset tekijät (jännitys, innostus, väsymys jne.).
    • Usein esiintyy myös univaikeuksia, käytösoireita (kuten ärtyisyyttä) ja kaverisuhdeongelmia, jotka voivat johtua ADHD-oireista.
    • Jos oireet alkavat äkillisesti, oireet selittyvät todennäköisesti muilla syillä kuin ADHD:llä.
  • Aktiivisuuden säätelyn vaikeuksista helpoimmin tunnistetaan yliaktiivisuus, joka näkyy lapsilla usein fyysisenä rauhattomuutena ja vaikeutena olla paikallaan «Wolraich ML, Hagan JF, Allan C, et al; Subcommitte...»1, «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»2, «Halperin JM, Marks DJ. Practitioner Review: Assess...»3 . Oireita voi esiintyä jatkuvasti, mutta yliaktiivinenkin lapsi voi olla rauhallinen joissakin tilanteissa.
    • Yliaktiivinen lapsi saattaa liikkua tai liikehtiä koko ajan, kosketella kaikkea, puhua taukoamatta, juoksennella ja kiipeillä sopivissa ja sopimattomissa tilanteissa.
    • Yliaktiivisuus voi olla myös pienimuotoista, esimerkiksi tavaroiden näpräämistä, sormien naputtelua tai muuta vastaavaa.
    • Joillakin lapsilla aktiivisuuden säätelyn vaikeus voi esiintyä myös liian matalana aktiivisuustasona, joka voi ilmetä esimerkiksi hitautena, matalana vireystilana ja tehtävien aloittamisen vaikeutena.
  • Tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet voivat näkyä leikin ja toiminnan lyhytjänteisyytenä, vaikeutena noudattaa ohjeita ja tehdä tehtäviä loppuun saakka, häiriöherkkyytenä ja tavaroiden hukkaamisalttiutena «Wolraich ML, Hagan JF, Allan C, et al; Subcommitte...»1, «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»2, «Halperin JM, Marks DJ. Practitioner Review: Assess...»3.
    • Lapsen voi olla vaikea keskittyä ja kohdistaa tarkkaavuus olennaiseen. Pitkäjänteinen ponnistelu on usein vaikeaa, eikä toimintakyky vastaa taitotasoa. Suoriutuminen voi vaatia tavallista enemmän ulkoista tukea (esim. muistuttelua).
    • Tavaroiden ja tehtävien unohtelu on tavallista. Lapsi saattaa myös jäädä unelmoimaan kesken arkisten toimien (pukeminen keskeytyy, syöminen unohtuu).
    • Pienetkin ärsykkeet (tavanomaiset äänet, liike jne.) voivat häiritä keskittymistä. Keskeytyksen jälkeen on tavallista vaikeampaa jatkaa työskentelyä.
    • Toisinaan voi esiintyä myös intensiivistä keskittymistä, jonka aikana ajan- ja tilannetaju häviävät ja tekemistä on vaikea lopettaa.
  • Impulsiivisuus näkyy lapsilla usein arvaamattomana ja yllättävänä käyttäytymisenä, leikkien lyhytjänteisyytenä ja harkitsemattomana, nopeana toimintatapana «Wolraich ML, Hagan JF, Allan C, et al; Subcommitte...»1, «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»2, «Halperin JM, Marks DJ. Practitioner Review: Assess...»3.
    • Lapsi joutuu herkästi onnettomuuksiin ja ongelmallisiin tilanteisiin; hän ehtii toimia ennen kuin ehtii ajatella seurauksia.
    • Leikki voi olla impulsiivista ja aistihakuista, ja siinä käytetyt lelut ja tavarat saattavat hajota käsittelyn rajuuden vuoksi.
    • Lapsi ei kykene odottamaan vuoroaan, vaan keskeyttää toisten puheita ja leikkejä, mikä johtaa usein ristiriitoihin. Lapsi saattaa puhua taukoamatta ja samaan aikaan toisten kanssa, vaikka tietäisikin sen sopimattomaksi. Vuorovaikutussuhteet vanhempien, sisarusten ja leikkikavereiden kanssa kärjistyvät herkästi.
  • Myös nopeat ja voimakkaat tunnereaktiot ovat tavallisia, ja raivokohtauksia tulee rajoittamis- tai pettymystilanteissa. Suuttuessaan lapsi voi toimia hyvin impulsiivisesti, esimerkiksi heitellä tavaroita, uhkailla väkivallalla tai itsetuhoisuudella tai käyttäytyä aggressiivisesti.
    • Tämänkaltaiset oireet voidaan tulkita huonoksi käytökseksi, ja niille altistava ADHD voi jäädä tunnistamatta. Käytös voi asettaa myös vanhemman itsesäätelykeinot koetukselle, mikä voi johtaa lapsen joutumisen kaltoinkohdelluksi.
  • Toiminnanohjauksen vaikeudet vaikuttavat päivittäistoimista selviytymiseen.
    • Arjen taitojen oppiminen voi vaatia tavallista enemmän kertausta ja toistoja.
    • Tehtävien aloittaminen ja niissä eteneminen voi olla vaikeaa (juuttuminen), eikä itsenäinen selviytyminen ehkä onnistu iän tai oman osaamisen mukaisesti.  
    • Stressi voi vaikuttaa huomattavasti toimintakykyyn: esimerkiksi kiirehtiminen voi lamaannuttaa lapsen toimintakyvyn kokonaan.
  • Koulussa ADHD-oireet voivat näkyä vaikeutena keskittyä oppitunneilla, liikkeelle lähtemisenä, tuolilla kiemurtelemisena, häiriöherkkyytenä ja usein myös häiritsevänä käyttäytymisenä. Koulusuoriutuminen ei välttämättä vastaa osaamista tai voi vaatia kohtuuttoman suuria ponnisteluja keskittymisen vaikeuksien vuoksi «Wolraich ML, Hagan JF, Allan C, et al; Subcommitte...»1, «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»2.
    • Lapsi voi vastata kysymyksiin muistamatta viitata, kommentoi muiden tekemisiä ja sanomisia kovaäänisesti eikä tunnu tietävän, mitä juuri äsken pyydettiin tekemään.
    • Koko luokalle annettujen moniosaisten ohjeiden vastaanottaminen voi olla vaikeaa. Kun tehtävä jää ymmärtämättä, voi lapsi alkaa käyttäytyä häiritsevästi.
    • Lapsen voi olla vaikea suunnitella tehtävän suorittamista tai keksiä, miten tilanteessa tulisi toimia. Tehtävän aloittaminen ei ehkä onnistu tai tehtävät tehdään hätäisesti "vähän sinnepäin". Lapsi tekee paljon huolimattomuusvirheitä.
    • Keskittyminen avoimissa oppimisympäristöissä tai muissa paikoissa, joissa on runsaasti häiriötekijöitä, on vaikeaa. On kuitenkin muistettava, että kaikki lapset ovat aikuisia herkempiä häiriötekijöille.
    • Välitunnit, siirtymätilanteet ja vapaamuotoisemmat tunnit ovat yleensä hankalimpia.
    • Lapsi, jolla on pääasiassa tarkkaavuuden ongelmia, voi unohtua tunneilla omiin ajatuksiinsa ilman, että aikuiset tulevat kiinnittäneeksi ongelmaan huomiota. Lapsi voi myös juuttua mielenkiintoiseen tekemiseen osaamatta lopettaa.
    • Tavarat ovat usein hukassa tai unohtuneet väärään paikkaan. Etsittävien tavaroiden ja asioiden tunnistaminenkaan ei aina onnistu, koska tarkkaavuus voi kohdentua epäolennaiseen eikä etsittävään asiaan.
  • Joillakin lapsilla ADHD voi ilmetä painottuen vahvasti tarkkaamattomuuteen. Tyypillisiä oireita ovat omiin ajatuksiin vaipuminen, päiväunelmointi, ajatusten vaeltelu ja vaikeus kohdentaa tarkkaavuutta mihinkään, mikä voi vaikuttaa myös kiinnostuksen puutteelta.
  • ADHD vaikuttaa lasten ja nuorten elämänlaatuun negatiivisesti kuten muutkin pitkäaikaiset sairaudet, mutta vaikutukset näkyvät pääasiassa psykososiaalisessa toimintakyvyssä eivätkä niinkään fyysisessä suorituskyvyssä «WHO Clinical descriptions and diagnostic requireme...»5, «Danckaerts M, Sonuga-Barke EJ, Banaschewski T, ym....»6.
    • ADHD-oireiden voimakkuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon elämänlaatu heikkenee. Oireiden voimakkuus ja elämänlaadun heikkenemä eivät kuitenkaan ole suorassa suhteessa keskenään.  
    • ADHD:tä sairastavat lapset ja nuoret eivät itse arvioi omaa elämänlaatuaan yhtä voimakkaasti heikentyneeksi kuin heidän vanhempansa.

Kirjallisuutta

  1. Wolraich ML, Hagan JF, Allan C, et al; Subcommittee on Children and Adolescents with Attention-Deficit/Hyperactive Disorder. Clinical Practice Guideline for the Diagnosis, Evaluation, and Treatment of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Children and Adolescents. Pediatrics. 2019;144(4):e20192528. Pediatrics 2020;145(3): «PMID: 32111626»PubMed
  2. Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder, Steering Committee on Quality Improvement and Management, Wolraich M, ym. ADHD: clinical practice guideline for the diagnosis, evaluation, and treatment of attention-deficit/hyperactivity disorder in children and adolescents. Pediatrics 2011;128(5):1007-22 «PMID: 22003063»PubMed
  3. Halperin JM, Marks DJ. Practitioner Review: Assessment and treatment of preschool children with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Child Psychol Psychiatry 2019;60(9):930-943 «PMID: 30690737»PubMed
  4. Puustjärvi A, Huhdanpää H, Korhonen M. Pienen lapsen ylivilkkaus ja impulsiivisuus: ADHD vai jotakin muuta? Suom Lääkäril 2023;78 :e35068 www.laakarilehti.fi/e35068
  5. WHO Clinical descriptions and diagnostic requirements for ICD-11 mental, behavioural and neurodevelopmental disorders
  6. Danckaerts M, Sonuga-Barke EJ, Banaschewski T, ym. The quality of life of children with attention deficit/hyperactivity disorder: a systematic review. Eur Child Adolesc Psychiatry 2010;19(2):83-105 «PMID: 19633992»PubMed
Artikkelin tunnus: nix02450 (050.061)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit