ADHD:n oireet lapsilla
Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi
7.2.2017
- ADHD:n oirekuvaan vaikuttavat lapsen ikä ja kehitysvaihe «Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-...»1, «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»2.
- Pienemmillä lapsilla oireet usein painottuvat levottomuuteen ja yliaktiivisuuteen.
Keskittymisen vaikeus tulee helpommin esille kouluiässä, jolloin lapsilta vaaditaan
pitkäjänteisempää työskentelyä ja keskittymistä. Katso myös lisätietoaineisto ADHD:n tunnistaminen ja diagnosointi ennen kouluikää «ADHD:n tunnistaminen ja diagnosointi ennen kouluikää»1.
- Oireita ilmenee useissa tilanteissa, mutta niitä ei tarvitse esiintyä kaikkialla.
- Yksittäiset oireet voivat erityisesti pienillä lapsilla johtua myös muista syistä.
Oireita arvioitaessa on otettava huomioon lapsen ikä, kehitystaso ja tilannekohtaiset
tekijät (jännitys, innostus, väsymys jne).
- Usein esiintyy myös univaikeuksia, käytösoireita (kuten ärtyisyyttä) ja kaverisuhdeongelmia,
jotka voivat johtua ADHD-oireista.
- Aktiivisuuden säätelyn vaikeuksista helpoimmin tunnistetaan yliaktiivisuus, joka näkyy
lapsilla usein fyysisenä rauhattomuutena ja vaikeutena olla paikallaan «Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-...»1, «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»2.
Oireita voi esiintyä jatkuvasti, mutta yliaktiivinenkin lapsi voi olla rauhallinen
joissakin tilanteissa.
- Yliaktiivinen lapsi saattaa liikkua tai liikehtiä koko ajan, kosketella kaikkea, puhua
taukoamatta, juoksennella ja kiipeillä sopivissa ja sopimattomissa tilanteissa.
- Yliaktiivisuus voi olla myös pienimuotoista, esimerkiksi tavaroiden näpräämistä, sormien
naputtelua tai muuta vastaavaa.
- Aliaktiivisuus voi ilmetä esimerkiksi hitautena, matalana vireystilana ja tehtävien
aloittamisen vaikeutena.
- Tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet voivat näkyä leikin ja toiminnan lyhytjänteisyytenä,
vaikeutena noudattaa ohjeita ja tehdä tehtäviä loppuun saakka, häiriöherkkyytenä ja
tavaroiden hukkaamisalttiutena «Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-...»1, «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»2.
- Lapsen voi olla vaikea keskittyä ja kohdistaa tarkkaavuus olennaiseen. Pitkäjänteinen
ponnistelu on usein vaikeaa, eikä toimintakyky vastaa taitotasoa. Suoriutuminen voi
vaatia tavallista enemmän ulkoista tukea (esim. muistuttelua).
- Tavaroiden ja tehtävien unohtelu on tavallista. Lapsi saattaa myös jäädä unelmoimaan
kesken arkisten toimien (pukeminen keskeytyy, syöminen unohtuu).
- Pienetkin ärsykkeet (tavanomaiset äänet, liike jne.) voivat häiritä keskittymistä.
Keskeytyksen jälkeen on tavallista vaikeampaa jatkaa työskentelyä.
- Toisinaan voi esiintyä myös intensiivistä keskittymistä, jonka aikana ajan- ja tilannetaju
häviävät ja tekemistä on vaikea lopettaa.
- Impulsiivisuus näkyy lapsilla usein arvaamattomana ja yllättävänä käyttäytymisenä,
leikkien lyhytjänteisyytenä ja harkitsemattomana, nopeana toimintatapana «Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-...»1, «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»2.
- Lapsi ei kykene odottamaan vuoroaan, vaan keskeyttää toisten puheita ja leikkejä,
mikä johtaa usein ristiriitoihin. Lapsi saattaa puhua taukoamatta ja samaan aikaan
toisten kanssa, vaikka tietäisikin sen sopimattomaksi. Vuorovaikutussuhteet vanhempien,
sisarusten ja leikkikavereiden kanssa kärjistyvät herkästi.
- Myös nopeat ja voimakkaat tunnereaktiot ovat tavallisia, ja raivokohtauksia tulee
rajoittamis- tai pettymystilanteissa. Joskus tämänkaltaiset impulsiivisuusoireet voidaan
tulkita käytöshäiriöksi ja ADHD voi jäädä tunnistamatta.
- Lapsi joutuu herkästi onnettomuuksiin ja ongelmallisiin tilanteisiin; hän ehtii toimia
ennen kuin ehtii ajatella seurauksia «Lee LC, Harrington RA, Chang JJ ym. Increased risk...»3.
- Toiminnanohjauksen vaikeudet vaikuttavat päivittäistoimista selviytymiseen.
- Arjen taitojen oppiminen voi vaatia tavallista enemmän kertausta ja toistoja.
- Tehtävien aloittaminen ja niissä eteneminen voi olla vaikeaa (juuttuminen) eikä itsenäinen
selviytyminen ehkä onnistu iän tai oman osaamisen mukaisesti.
- Stressi voi vaikuttaa huomattavasti toimintakykyyn: esimerkiksi kiirehtiminen voi
lamaannuttaa lapsen toimintakyvyn kokonaan.
- Koulussa ADHD-oireet voivat näkyä vaikeutena keskittyä oppitunneilla, liikkeelle lähtemisenä,
tuolilla kiemurtelemisena, häiriöherkkyytenä ja usein myös häiritsevänä käyttäytymisenä.
Koulusuoriutuminen ei välttämättä vastaa osaamista tai voi vaatia kohtuuttoman suuria
ponnisteluja keskittymisen vaikeuksien vuoksi.
- Lapsi voi vastata kysymyksiin muistamatta viitata, kommentoi muiden tekemisiä ja sanomisia
kovaäänisesti eikä tunnu tietävän, mitä juuri äsken pyydettiin tekemään.
- Koko luokalle annettujen moniosaisten ohjeiden vastaanottaminen voi olla vaikeaa.
Kun tehtävä jää ymmärtämättä, voi lapsi alkaa käyttäytyä häiritsevästi.
- Lapsen voi olla vaikea suunnitella tehtävän suorittamista tai keksiä, miten tilanteessa
tulisi toimia. Tehtävän aloittaminen ei ehkä onnistu tai tehtävät tehdään hätäisesti
”vähän sinnepäin”. Lapsi tekee paljon huolimattomuusvirheitä.
- Välitunnit, siirtymätilanteet ja vapaamuotoisemmat tunnit ovat yleensä hankalimpia.
- Lapsi, jolla on pääasiassa tarkkaavuuden ongelmia, voi unohtua tunneilla omiin ajatuksiinsa
ilman, että aikuiset tulevat kiinnittäneeksi ongelmaan huomiota. Lapsi voi myös juuttua
mielenkiintoiseen tekemiseen osaamatta lopettaa.
- Tavarat ovat usein hukassa tai unohtuneet väärään paikkaan. Etsittävien tavaroiden
ja asioiden tunnistaminenkaan ei aina onnistu, koska tarkkaavuus voi kohdentua epäolennaiseen
eikä etsittävään asiaan.
- ADHD vaikuttaa lasten ja nuorten elämänlaatuun negatiivisesti kuten muutkin pitkäaikaiset
sairaudet, mutta vaikutukset näkyvät pääasiassa psykososiaalisessa toimintakyvyssä
eivätkä niinkään fyysisessä suorituskyvyssä «Danckaerts M, Sonuga-Barke EJ, Banaschewski T ym. ...»4.
- ADHD-oireiden voimakkuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon elämänlaatu heikkenee. Oireiden
voimakkuus ja elämänlaadun alenema eivät kuitenkaan ole suorassa suhteessa keskenään.
- ADHD:ta sairastavat lapset ja nuoret eivät itse arvioi omaa elämänlaatuaan yhtä voimakkaasti
heikentyneeksi kuin heidän vanhempansa.
Kirjallisuutta
- Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-pharmacological treatments for ADHD:
a lifespan approach. J Child Psychol Psychiatry 2010;51:116-33 «PMID: 19891745»PubMed
- Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder., Steering Committee on Quality
Improvement and Management., Wolraich M ym. ADHD: clinical practice guideline for
the diagnosis, evaluation, and treatment of attention-deficit/hyperactivity disorder
in children and adolescents. Pediatrics 2011;128:1007-22 «PMID: 22003063»PubMed
- Lee LC, Harrington RA, Chang JJ ym. Increased risk of injury in children with developmental
disabilities. Res Dev Disabil 2008;29:247-55 «PMID: 17582739»PubMed
- Danckaerts M, Sonuga-Barke EJ, Banaschewski T ym. The quality of life of children
with attention deficit/hyperactivity disorder: a systematic review. Eur Child Adolesc
Psychiatry 2010;19:83-105 «PMID: 19633992»PubMed
Artikkelin tunnus: nix02450
© 2019 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
