Takaisin Tulosta

Ravitsemushoidot ja ADHD

Lisätietoa aiheesta
Leena Pihlakoski
8.2.2017
  • ADHD-oireiden lievittäminen ruokavaliota muuttamalla vaihtoehtoisena tai täydentävänä hoitona on pitkään kiinnostanut lääkäreitä, potilaita ja heidän vanhempiaan. Ravitsemushoidot voidaan jakaa hoitoihin, joissa lisätään ruokavalioon tiettyjä ravintoaineita (kuten rasvahappoja, vitamiineja tai mineraaleja) sekä hoitoihin, joissa ruokavaliosta jätetään pois oireita aiheuttaviksi epäiltyjä ravintoaineita (ns. eliminaatioruokavalio). Tutkimustietoa ravitsemushoidoista on kuitenkin kertynyt hitaasti, ja tulokset ovat ristiriitaisia «Heilskov Rytter MJ, Andersen LB, Houmann T ym. Die...»1.
  • Joidenkin ravintoaineiden, esimerkiksi vitamiinien ja mineraalien lisäämisen ruokavalioon on ajateltu vaikuttavan ADHD-oireisiin, koska niillä teoreettisesti saattaa olla merkitystä kognitiivisiin toimintoihin liittyvässä keskushermoston metaboliassa «Millichap JG, Yee MM. The diet factor in attention...»2. Ravintolisistä eniten on tutkittu monityydyttymättömien rasvahappojen, erityisesti omega-3-rasvahappojen kuten dokosaheksaeenihapon (DHA) ja eikosapentaeenihapon (EPA) (ks. myös näytönastekatsaus Monityydyttymättömät rasvahapot lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa «Monityydyttymättömät rasvahapot ovat ilmeisesti tehottomia ADHD:n hoidossa lapsilla ja nuorilla.»B) sekä mineraaleista raudan, sinkin ja magnesiumin vaikutusta «Hariri M, Azadbakht L. Magnesium, Iron, and Zinc S...»3.
  • Eliminaatioruokavaliot perustuvat ajatukseen siitä, että altistuminen joillekin ruoka-aineille saattaa aiheuttaa käytösoireita näille herkillä lapsilla «Millichap JG, Yee MM. The diet factor in attention...»2. Eliminaatiodieetit ovat keskenään erilaisia sen mukaan, minkä ravinto- tai lisäaineen epäillään aiheuttavan ADHD-oireita. 1970- ja 1980-luvuilla tehdyissä tutkimuksissa oireiden mahdollisiksi aiheuttajiksi epäiltiin sokeria sekä keinotekoisia ruoan väri- ja lisäaineita.
    • Ns. Feingoldin tai Kaiser-Permanente-dieeteissä ruokavaliosta oireiden aiheuttajaksi on määritelty salisylaatit ja valmisruuissa tavalliset keinotekoiset väriaineet, kuten tartrasiini.
    • Myös usein iho- tai suolistoallergiaoireita aiheuttavien ruoka-aineiden, kuten vehnän ja kananmunan pois jättämisen, on arveltu voivan vähentää ylivilkkautta ja impulsiivisuutta «Pelsser LM, Frankena K, Toorman J ym. Effects of a...»4.
    • Ns. few foods -dieeteissä nautitaan esimerkiksi 4 viikon ajan vain muutamaa ruoka-ainetta kerrallaan. Tyypillisesti few foods -dieetti sisältää 2 lajia lihaa, hiilihydraattilähdettä, vihannesta ja hedelmää sekä vettä ja öljyä. Jos oireet vähenevät dieetin aikana, lapsen arvioidaan hyötyvän eliminaatioruokavaliosta. Ruoka-aineita aletaan sen jälkeen lisätä ruokavalioon yksi kerrallaan oireiden mahdollista lisääntymistä seuraten, ja yritetään näin tunnistaa oireita voimistavia aineita.
  • Varsinaisista eliminaatioruokavalioista on hyötyä harvoille, ne ovat työläitä toteuttaa ja vaativat perheessä yksilöllistä suunnittelua. Sen vuoksi niihin kannattaa turvautua vain, jos esimerkiksi ruokapäiväkirjan avulla on osoitettavissa yhteys ADHD-oireiden ja tiettyjen ruoka-aineiden välillä.
  • Terveellinen, monipuolinen ravitsemus kuuluu myös ADHD:n hoidossa tärkeään perushuolenpitoon.

Kirjallisuutta

  1. Heilskov Rytter MJ, Andersen LB, Houmann T ym. Diet in the treatment of ADHD in children - a systematic review of the literature. Nord J Psychiatry 2015;69:1-18 «PMID: 24934907»PubMed
  2. Millichap JG, Yee MM. The diet factor in attention-deficit/hyperactivity disorder. Pediatrics 2012;129:330-7 «PMID: 22232312»PubMed
  3. Hariri M, Azadbakht L. Magnesium, Iron, and Zinc Supplementation for the Treatment of Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review on the Recent Literature. Int J Prev Med 2015;6:83 «PMID: 26445630»PubMed
  4. Pelsser LM, Frankena K, Toorman J ym. Effects of a restricted elimination diet on the behaviour of children with attention-deficit hyperactivity disorder (INCA study): a randomised controlled trial. Lancet 2011;377:494-503 «PMID: 21296237»PubMed