Takaisin Tulosta

Ravitsemushoidot ja ADHD

Lisätietoa aiheesta
Leena Pihlakoski ja Tarja Kaipainen
19.5.2025
  • ADHD-oireiden lievittäminen ruokavaliota muuttamalla vaihtoehtoisena tai täydentävänä hoitona on pitkään kiinnostanut lääkäreitä, potilaita ja heidän vanhempiaan. Ravitsemushoidot voidaan jakaa hoitoihin, joissa lisätään ruokavalioon tiettyjä ravintoaineita (kuten rasvahappoja, vitamiineja tai kivennäisaineita) sekä hoitoihin, joissa ruokavaliosta jätetään pois oireita aiheuttaviksi epäiltyjä ravintoaineita (ns. eliminaatioruokavalio). Tutkimustietoa ravitsemushoidoista on kuitenkin kertynyt hitaasti, ja tulokset ovat ristiriitaisia «Lange KW, Lange KM, Nakamura Y, ym. Nutrition in t...»1.
  • Joidenkin ravintoaineiden, esimerkiksi vitamiinien ja kivennäisaineiden, lisäämisen ruokavalioon on ajateltu vaikuttavan ADHD-oireisiin, koska niillä teoreettisesti saattaa olla merkitystä kognitiivisiin toimintoihin liittyvässä keskushermoston metaboliassa  «Millichap JG, Yee MM. The diet factor in attention...»2. Ravintolisistä eniten on tutkittu monityydyttymättömien rasvahappojen, erityisesti omega-3-rasvahappojen, kuten dokosaheksaeenihapon (DHA) ja eikosapentaeenihapon (EPA) (ks. myös näytönastekatsaus Monityydyttymättömät rasvahapot lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa  «Monityydyttymättömät rasvahapot ovat ilmeisesti tehottomia ADHD:n hoidossa lapsilla ja nuorilla.»B), sekä kivennäisaineista raudan, sinkin ja magnesiumin vaikutusta  «Hariri M, Azadbakht L. Magnesium, Iron, and Zinc S...»3.
  • Eliminaatioruokavaliot perustuvat oletukseen, että altistuminen tietyille ruoka-aineille saattaa aiheuttaa käytösoireita ADHD-oireisille lapsille «Millichap JG, Yee MM. The diet factor in attention...»2. Eliminaatiodieetit ovat keskenään erilaisia sen mukaan, minkä ravinto- tai lisäaineen epäillään aiheuttavan ADHD-oireita.
    • Niin sanotuissa Feingoldin dieetissä ja Kaiser-Permanente-dieetissä ruokavaliosta oireiden aiheuttajaksi on määritelty salisylaatit ja valmisruuissa tavalliset keinotekoiset väriaineet, kuten tartrasiini.
    • Eliminaatioruokavaliossa ruoka-aineallergioita aiheuttavien ruoka-aineiden, kuten vehnän ja kananmunan, pois jättämisen on arveltu voivan vähentää ylivilkkautta ja impulsiivisuutta «Millichap JG, Yee MM. The diet factor in attention...»2.
    • Niin sanotussa few foods -dieetissä nautitaan esimerkiksi 4–5 viikon ajan vain muutamaa ruoka-ainetta kerrallaan. Tyypillisesti ruokavalio sisältää rajoitetun määrän lihaa, hiilihydraatin lähteitä, kasviksia, hedelmiä sekä vettä ja vitamiineja. Jos oireet vähenevät dieetin aikana, lapsen arvioidaan hyötyvän eliminaatioruokavaliosta. Ruoka-aineita lisätään takaisin ruokavalioon yksi kerrallaan seuraten samalla mahdollista oireiden pahenemista, jotta voidaan tunnistaa oireita voimistavat ruoka-aineet. Ruokavalion toteuttamisen tulee tapahtua asiantuntijan, esimerkiksi ravitsemusterapeutin, ohjaamana, jotta se voidaan toteuttaa asianmukaisesti «Millichap JG, Yee MM. The diet factor in attention...»2, «Pelsser L, Frankena K, Toorman J, ym. Retrospectiv...»4.
  • Eliminaatioruokavalioista on hyötyä harvoille, ne ovat työläitä toteuttaa ja vaativat perheessä yksilöllistä suunnittelua. Sen vuoksi niihin kannattaa turvautua vain, jos esimerkiksi ruokapäiväkirjan avulla on osoitettavissa yhteys ADHD-oireiden ja tiettyjen ruoka-aineiden välillä «Millichap JG, Yee MM. The diet factor in attention...»2.
  • Eliminaatioruokavaliot voivat johtaa ravintoaineiden puutoksiin ja näin ollen huonoon kasvuun ADHD-lapsilla, joten ravitsemustilaa tulee seurata «Pinto S, Correia-de-Sá T, Sampaio-Maia B, ym. Eati...»5.
  • Terveellinen, monipuolinen ravitsemus ja säännöllinen ruokailurytmi kuuluvat ADHD:n hoidossa tärkeään perushuolenpitoon. Lääkehoito saattaa heikentää ruokahalua, jolloin ravintoaineiden riittävyyteen ja laatuun on tärkeää kiinnittää erityisesti huomiota «Lange KW, Lange KM, Nakamura Y, ym. Nutrition in t...»1, «Millichap JG, Yee MM. The diet factor in attention...»2.

Kirjallisuutta

  1. Lange KW, Lange KM, Nakamura Y, ym. Nutrition in the Management of ADHD: A Review of Recent Research. Curr Nutr Rep 2023;12(3):383-394 «PMID: 37505402»PubMed
  2. Millichap JG, Yee MM. The diet factor in attention-deficit/hyperactivity disorder. Pediatrics 2012;129(2):330-7 «PMID: 22232312»PubMed
  3. Hariri M, Azadbakht L. Magnesium, Iron, and Zinc Supplementation for the Treatment of Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review on the Recent Literature. Int J Prev Med 2015;6():83 «PMID: 26445630»PubMed
  4. Pelsser L, Frankena K, Toorman J, ym. Retrospective Outcome Monitoring of ADHD and Nutrition (ROMAN): The Effectiveness of the Few-Foods Diet in General Practice. Front Psychiatry 2020;11():96 «PMID: 32226397»PubMed
  5. Pinto S, Correia-de-Sá T, Sampaio-Maia B, ym. Eating Patterns and Dietary Interventions in ADHD: A Narrative Review. Nutrients 2022;14(20): «PMID: 36297016»PubMed
Artikkelin tunnus: nix02455 (050.061)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit