ADHD-oireiden lievittäminen ruokavaliota muuttamalla vaihtoehtoisena tai täydentävänä
hoitona on pitkään kiinnostanut lääkäreitä, potilaita ja heidän vanhempiaan. Ravitsemushoidot
voidaan jakaa hoitoihin, joissa lisätään ruokavalioon tiettyjä ravintoaineita (kuten
rasvahappoja, vitamiineja tai kivennäisaineita) sekä hoitoihin, joissa ruokavaliosta
jätetään pois oireita aiheuttaviksi epäiltyjä ravintoaineita (ns. eliminaatioruokavalio).
Tutkimustietoa ravitsemushoidoista on kuitenkin kertynyt hitaasti, ja tulokset ovat
ristiriitaisia «Lange KW, Lange KM, Nakamura Y, ym. Nutrition in t...»1.
Eliminaatioruokavaliot perustuvat oletukseen, että altistuminen tietyille ruoka-aineille
saattaa aiheuttaa käytösoireita ADHD-oireisille lapsille «Millichap JG, Yee MM. The diet factor in attention...»2. Eliminaatiodieetit ovat keskenään erilaisia sen mukaan, minkä ravinto- tai lisäaineen
epäillään aiheuttavan ADHD-oireita.
Niin sanotuissa Feingoldin dieetissä ja Kaiser-Permanente-dieetissä ruokavaliosta
oireiden aiheuttajaksi on määritelty salisylaatit ja valmisruuissa tavalliset keinotekoiset
väriaineet, kuten tartrasiini.
Eliminaatioruokavaliossa ruoka-aineallergioita aiheuttavien ruoka-aineiden, kuten
vehnän ja kananmunan, pois jättämisen on arveltu voivan vähentää ylivilkkautta ja
impulsiivisuutta «Millichap JG, Yee MM. The diet factor in attention...»2.
Niin sanotussa few foods -dieetissä nautitaan esimerkiksi 4–5 viikon ajan vain muutamaa
ruoka-ainetta kerrallaan. Tyypillisesti ruokavalio sisältää rajoitetun määrän lihaa,
hiilihydraatin lähteitä, kasviksia, hedelmiä sekä vettä ja vitamiineja. Jos oireet
vähenevät dieetin aikana, lapsen arvioidaan hyötyvän eliminaatioruokavaliosta. Ruoka-aineita
lisätään takaisin ruokavalioon yksi kerrallaan seuraten samalla mahdollista oireiden
pahenemista, jotta voidaan tunnistaa oireita voimistavat ruoka-aineet. Ruokavalion
toteuttamisen tulee tapahtua asiantuntijan, esimerkiksi ravitsemusterapeutin, ohjaamana,
jotta se voidaan toteuttaa asianmukaisesti «Millichap JG, Yee MM. The diet factor in attention...»2, «Pelsser L, Frankena K, Toorman J, ym. Retrospectiv...»4.
Eliminaatioruokavalioista on hyötyä harvoille, ne ovat työläitä toteuttaa ja vaativat
perheessä yksilöllistä suunnittelua. Sen vuoksi niihin kannattaa turvautua vain, jos
esimerkiksi ruokapäiväkirjan avulla on osoitettavissa yhteys ADHD-oireiden ja tiettyjen
ruoka-aineiden välillä «Millichap JG, Yee MM. The diet factor in attention...»2.
Lange KW, Lange KM, Nakamura Y, ym. Nutrition in the Management of ADHD: A Review
of Recent Research. Curr Nutr Rep 2023;12(3):383-394 «PMID: 37505402»PubMed
Millichap JG, Yee MM. The diet factor in attention-deficit/hyperactivity disorder.
Pediatrics 2012;129(2):330-7 «PMID: 22232312»PubMed
Hariri M, Azadbakht L. Magnesium, Iron, and Zinc Supplementation for the Treatment
of Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review on the Recent Literature.
Int J Prev Med 2015;6():83 «PMID: 26445630»PubMed
Pelsser L, Frankena K, Toorman J, ym. Retrospective Outcome Monitoring of ADHD and
Nutrition (ROMAN): The Effectiveness of the Few-Foods Diet in General Practice. Front
Psychiatry 2020;11():96 «PMID: 32226397»PubMed
Pinto S, Correia-de-Sá T, Sampaio-Maia B, ym. Eating Patterns and Dietary Interventions
in ADHD: A Narrative Review. Nutrients 2022;14(20): «PMID: 36297016»PubMed