Takaisin Tulosta

CPAP-hoidon langaton etäseuranta

Lisätietoa aiheesta
Tarja Saaresranta
3.4.2017

Suurimmilla CPAP-laitteiden valmistajilla on käytössä langaton etäseuranta, joka välittää hoitotietoja pilvipalvelun kautta esim. hoidosta vastaavalle hoitajalle ja mahdollistaa hoitopaineen säätämisen etänä. Joissakin järjestelmissä on mahdollista valita toiminto, joka valikoi tiettyjen kriteerien perusteella hoitajan listalle vain ne potilaat, joiden hoito ei suju asetettujen kriteerien mukaan.

Osa etäseurantajärjestelmistä edellyttää potilaalta internetyhteyttä; tässä keskitytään vain järjestelmiin, jotka eivät vaadi potilaalta internetin käyttöä. Laitevalmistajilla on myös nettipohjaisia sekä mobiilisovelluksia, jotka mahdollistavat potilaalle hoitotietojensa seurannan ja tietojen näyttämisen esimerkiksi hoitavalle lääkärille ilman CPAP-laitteen mukaan ottamista. Etäseurannan tarjoajalla ei saa olla tietosuojan varmistamiseksi oikeutta päästä käsiksi potilastietoihin eikä tietoja saa siirtää EU:n ulkopuolella sijaitsevalle palvelimelle.

Sokkouttamattomassa tutkimuksessa «Stepnowsky CJ, Palau JJ, Marler MR ym. Pilot rando...»1 satunnaistettiin 45 vastadiagnosoitua uniapneapotilasta joko langattomaan etäseurantaryhmään tai tavanomaiseen hoitoon. Heitä seurattiin 2 kuukautta hoidon aloittamisesta. Kummassakin ryhmässä 20 potilasta jatkoi tutkimuksen loppuun asti. Käyttötunneissa (4,1 ± 1,8 tuntia vs. 2,8 ± 2,2 tuntia), CPAP-laitetta käytettyjen öiden osuudessa (78 ± 22 %, p = 0,07 vs. 60 ± 32 %, p = 0,07), CPAP-hoidon tehossa (jäännös-AHI, maskin ilmavuoto) tai hoitotyytyväisyydessä ei ollut eroa ryhmien välillä.

Sokkouttamattomaan satunnaistettuun kanadalaistutkimukseen «Fox N, Hirsch-Allen AJ, Goodfellow E ym. The impac...»2 otettiin mukaan 75 potilasta, joiden AHI oli vähintään 15/h. Heille aloitettiin CPAP-hoito itsesäätyvällä laitteella joko langattomassa etäseurannassa (n = 39) tai tavanomaiseen tapaan (n = 36). Osallistujien keski-ikä oli 53,5 ± 11,2 vuotta, keskimääräinen AHI 41,6 ± 22,1 tuntia kohti ja 80 % potilaista oli miehiä. 3 kuukauden CPAP-hoidon jälkeen etäseurantaryhmän käyttötunnit olivat paremmat (191 min/vrk vs. 105 min/vrk, 95 % luottamusväli 25–148 min, p = 0,006). Itsenäisiä hoitoon sitoutumista ennustavia tekijöitä olivat ikä, ESS-pisteet ja etäseurannan käyttö. Hoitajan työaikaa kului etäseurantaryhmässä 67 minuuttia enemmän (p = 0,0001).

Suomalaistutkimukseen «Anttalainen U, Melkko S, Hakko S ym. Telemonitorin...»3 rekrytoitiin 111 perättäistä uniapneapotilasta. CPAP-hoidon titrausvaiheen jälkeen potilaille vaihdettiin tasapaineinen CPAP-laite. Potilaat satunnaistettiin joko langattoman etäseurannan (n = 50) tai tavanomaisen hoidon (n = 61) ryhmään. Etäseurantaryhmässä hoitaja myös tarvittaessa sääti hoitopainetta etänä, tavanomaisessa hoidossa paineen säädöt tehtiin hoitajan vastaanotolla. Kun sekä etäseurantaan että kaikkeen muuhun hoitoon kulunut aika otettiin huomioon, hoitajan aikaa kului vakiopaineisen CPAP-laitteen totutteluvaiheessa etäseurantaryhmässä 39 minuuttia (vaihteluväli 12–132 minuuttia) ja tavanomaisen hoidon ryhmässä 58 minuuttia (40–180 minuuttia). Potilastyytyväisyys, hoitoon sitoutuminen tai hoidon teho jäännös-AHIn perusteella eivät eronneet ryhmien välillä totutteluvaiheessa. Vuoden kuluttua hoidon aloituksesta käyttötunnit olivat hyvät sekä etäseurantaryhmässä että tavanomaisen hoidon ryhmässä (6,4 vs. 6,1 tuntia, p = 0,63) ja hoidon teho oli hyvä (jäännös-AHI 1,3/h vs. 3,2/h, p = 0,04).

Potilaille tarkoitetut internetpohjaiset ja mobiilisovellukset tarjoavat päivittäin palautetta CPAP-laitteen käytöstä, lähettävät automaattisia räätälöityjä kannustus- muistutusviestejä ja tarjoavat opetusvideoita «Munafo D, Hevener W, Crocker M ym. A telehealth pr...»4, «Hwang D. Monitoring Progress and Adherence with Po...»5. Potilaalla on myös mahdollisuus jakaa esimerkiksi hoidon yökohtaisia "onnistumispisteytyksiä" vaikkapa Facebookissa.

Kommentti:

Käyttötunnit kanadalaistutkimuksessa «Fox N, Hirsch-Allen AJ, Goodfellow E ym. The impac...»2 olivat kaiken kaikkiaan varsin vähäiset, vaikka paranivatkin etäseurantaryhmässä. Etäseurantaan käytetty aika oli huomattava ja kustannustehokkuus näin ollen kyseenalainen. Suomalaistutkimuksessa «Anttalainen U, Melkko S, Hakko S ym. Telemonitorin...»3 etäseurantaryhmässä hoitajan aikaa säästyi. Ero saattaa johtua useista syistä: etäseurantajärjestelmien erilaisesta käytettävyydestä, miten usein hoitaja tarkistaa etäseurantaohjelmasta tiedot, kirjaamistavoista tai potilasaineistosta. Jotta etäseurannalla säästetään hoitajan aikaa, tulee olla selvät ohjeet siitä, milloin etäseuranta voidaan lopettaa missäkin tapauksessa tai milloin pitää esimerkiksi valita muu hoitomuoto. Jos potilaalla on hoidon aikana ilmenevä sentraalinen uniapnea (ns. complex sleep apnea), se korjaantuu usein 3 kuukaudessa tavanomaisella CPAP-hoidolla. Tällaisessa tapauksessa hoitajan ei tarvitse esim. viikoittain tarkistaa etäseurantatuloksia, vaan voidaan odottaa, mikäli potilaan laitteen käyttö muuten sujuu hyvin.

Potilaiden käyttöön tarkoitetut internetpohjaiset ja mobiilisovellukset saattavat motivoida parempaan hoitoon sitoutumiseen, mutta tutkimusnäyttö puuttuu vielä. Mobiilisovelluksen avulla potilas voi näyttää vastaanotolla lääkärille tietoja hoitonsa sujumisesta.

Potilaalle tulee selvittää, että hoitaja ei seuraa etäseurannassa olevaa potilasta reaaliaikaisesti, eli ongelmien mahdollisesti ilmetessä potilas voi ja hänen tulee tarvittaessa ottaa myös itse yhteyttä. Lainsäädäntöä ei ole olemassa siitä, mikä on hoitopaikan vastuu, jos potilaan vointi huononee etäseurannan aikana etäseurantatietojen tarkistamisen väliaikoina.

Kirjallisuutta

  1. Stepnowsky CJ, Palau JJ, Marler MR ym. Pilot randomized trial of the effect of wireless telemonitoring on compliance and treatment efficacy in obstructive sleep apnea. J Med Internet Res 2007;9:e14 «PMID: 17513285»PubMed
  2. Fox N, Hirsch-Allen AJ, Goodfellow E ym. The impact of a telemedicine monitoring system on positive airway pressure adherence in patients with obstructive sleep apnea: a randomized controlled trial. Sleep 2012;35:477-81 «PMID: 22467985»PubMed
  3. Anttalainen U, Melkko S, Hakko S ym. Telemonitoring of CPAP therapy may save nursing time. Sleep Breath 2016;20:1209-1215 «PMID: 27043327»PubMed
  4. Munafo D, Hevener W, Crocker M ym. A telehealth program for CPAP adherence reduces labor and yields similar adherence and efficacy when compared to standard of care. Sleep Breath 2016;20:777-85 «PMID: 26754933»PubMed
  5. Hwang D. Monitoring Progress and Adherence with Positive Airway Pressure Therapy for Obstructive Sleep Apnea: The Roles of Telemedicine and Mobile Health Applications. Sleep Med Clin 2016;11:161-71 «PMID: 27236054»PubMed