Takaisin Tulosta

Astma ja uniapnea

Lisätietoa aiheesta
Ulla Anttalainen
4.4.2017
Taulukko 1.
Tekijät (viite) Julkaisuvuosi Tulos Kommentit
Astma ja uniapnea, katsausartikkelit
Ioachimescu OC, Teodorescu M «Ioachimescu OC, Teodorescu M. Integrating the over...»1 2013 Astmapotilaat kuorsaavat enemmän kuin ei-astmaatikot tai normaaliväestö, vaikka sekoittavia tekijöitä otetaan huomioon. Vaikeaa astmaa sairastavilla on enemmän uniapneaa kuin lievempää astmaa sairastavilla. CPAP-hoito parantaa astmakontrollia, vähentää avaavien lääkkeiden käyttöä, parantaa PEF-arvoja ja parantaa elämänlaatua, mutta ei vaikuta bronkiaaliseen hyperreaktiviteettiin.
Prasad B, Nyenhuis SM, Weaver TE
«Prasad B, Nyenhuis SM, Weaver TE. Obstructive slee...»2
2014 Uniapneapotilaista noin 1/3:lla on astma. Astmapotilailla riski samanaikaiseen uniapneaan on 2-kertainen. Naissukupuoli, astman vaikeusaste, GER ja obesiteetti lisäävät uniapnean mahdollisuutta astmapotilailla. CPAP-hoito auttaa astma + uniapnea -potilailla, mutta uniapneapotilailla ilman astmaa hyperreaktiivisuus lisääntyy ja astmapotilailla ilman uniapneaa CPAP-hoito huonontaa unenlaatua.
Khatri SB, Ioachimescu OC «Khatri SB, Ioachimescu OC. The intersection of obs...»3 2016 Uniapneapotilailla astmaprevalenssi oli 35 %.
Astmapotilailla uniapneaprevalenssi oli 39 %.
Astmapotilailla naissukupuoli, vaikea astma, GER ja inhaloitavien steroidien käyttö olivat riski uniapnealle
Syyseuraussuhdetta ei pystytty todentamaan. Uniapnea huononsi astmatasapainoa. CPAP-hoito paransi elämänlaatua ja vähensi avaavien lääkkeiden tarvetta, mutta sillä ei ollut vaikutusta keuhkofunktioihin.

Astman Käypä hoito -suosituksessa (2012) «Astma. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suome...»4 ei ole mainintaa uniapneasta missään yhteydessä, mutta GINA-Guidelines (2015) «Horak F, Doberer D, Eber E ym. Diagnosis and manag...»5 muistuttaa huonossa tasapainossa olevan astman kohdalla uniapnean mahdollisuudesta yhtenä liitännäissairautena.

Väestöpohjaisissa kyselytutkimuksissa astmapotilailla on selkeästi enemmän uniapneaan sopivia oireita, kuten kuorsausta ja hengityskatkoksia. verrattuna astmaa sairastamattomiin, vaikka BMI, ikä, sukupuoli on huomioitu sekoittavina tekijöinä «Ioachimescu OC, Teodorescu M. Integrating the over...»1. Myös kliinisissä astmapotilailla tehdyissä tutkimuksissa uniapneaoireet olivat yleisempiä, jopa 4-kertaisia, verrattuna yleisväestöön. Käytettäessä polysomnografiaa tai polygrafiaa uniapnean selvittämiseksi astmapotilailla erityisesti keskivaikeaa tai vaikeaa astmaa sairastavilla on enemmän uniapneaa verrattuna lieväasteista astmaa sairastaviin tai kontrollipotilaisiin.

Uniapnean on todettu kliinisissä tutkimuksissa hoitamattomana huonontaneen astman hoitotasapainoa sekä päivällä että yöllä ja lisänneen astmakohtausten määrää. Toisaalta CPAP-laitehoito (jopa jo 2 viikon käytön jälkeen) on korjannut uniapnean oireet ja myös astman hoitotasapaino on parantunut, avaavien lääkkeiden käyttö vähentynyt, PEF-arvot nousseet ja elämänlaatu korjaantunut «Ioachimescu OC, Teodorescu M. Integrating the over...»1, «Khatri SB, Ioachimescu OC. The intersection of obs...»3.

Vaikutusmekanismit uniapnean ja astman samanaikaisuudelle ovat todennäköisesti kahdensuuntaiset «Prasad B, Nyenhuis SM, Weaver TE. Obstructive slee...»2, «Khatri SB, Ioachimescu OC. The intersection of obs...»3. Astma voi altistaa uniapnealle ylipainon ja nenän tukkoisuuden kautta, jotka ovat molempien sairauksien yhteisiä riskitekijöitä. Astmapotilailla on paljon refluksia, joka on usein oireetonta. Refluksi altistaa uniapnealle happamuuden aiheuttaman limakalvoinflammaation ja farynksin spasmin kautta. Keuhkoputkien supistuminen pienentää keuhkoputkien tilavuutta ja voi lisätä kemorefleksitoimintaa vaikuttaen ylähengitysteiden auki pysymiseen. Huonossa tasapainossa oleva astma lisää unen rikkonaisuutta ja univajetta ja näin huonontaa ylähengitysteiden pysymistä auki. Astma ylläpitää systeemistä inflammaatioreaktiota, mikä voi huonontaa ylähengitysteitä auki pitävien lihasten toimintaa. Erityisesti tablettikortisonihoidon aikana on todettu lisääntyneitä hengityskatkoksia. Kortisonihoito voi aiheuttaa lihasmyopatiaa ylähengitysteiden dilatoiviin lihaksiin ja paikallista rasvankertymistä samalle alueelle lisäten uniapneaa.

Uniapnea puolestaan lisää resistiivistä kuormaa alahengitysteihin pahentaen astmaa. Uniapnean katkokset aiheuttavat Mullerin manooverin kaltaisen tilanteen ja voivat vagaalisen reaktion kautta lisätä keuhkoputkien obstruktiota. Lisäksi katkokset altistavat refluksille, joka huonontaa astmatasapainoa. Katkokset aiheuttavat hypoksemiaa, mikä voi lisätä yskäoiretta ja sekoittaa astmaoireiden havaitsemista unen aikana. Uniapnean jaksottainen hypoksemia ja mekaaninen stressi limakalvoilla voi aiheuttaa paikallista ja systemaattista inflammaatiota, joka useammin on neutrofiilivoittoista ja voi olla ei-eosinofiilisen astmafenotyypin lisätekijänä.

Astma ja uniapnea ovat molemmat kansansairauksia, jotka voivat yleisyytensä takia olla samalla potilaalla, mutta astmapotilailla tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa on viitettä kuorsauksen ja uniapnean suurempaan esiintymiseen kuin tilastollisesti laskien pitäisi olla BMI:stä huolimatta. Syy-yhteyttä sairauksien välillä ei ole todettu. Astman huonon hoitotasapainon takana voi olla hoitamaton uniapnea.

Kirjallisuutta

  1. Ioachimescu OC, Teodorescu M. Integrating the overlap of obstructive lung disease and obstructive sleep apnoea: OLDOSA syndrome. Respirology 2013;18:421-31 «PMID: 23368952»PubMed
  2. Prasad B, Nyenhuis SM, Weaver TE. Obstructive sleep apnea and asthma: associations and treatment implications. Sleep Med Rev 2014;18:165-71 «PMID: 23890469»PubMed
  3. Khatri SB, Ioachimescu OC. The intersection of obstructive lung disease and sleep apnea. Cleve Clin J Med 2016;83:127-40 «PMID: 26871389»PubMed
  4. Astma. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (24.09.2012). «http://www.käypähoito.fi»1
  5. Horak F, Doberer D, Eber E ym. Diagnosis and management of asthma - Statement on the 2015 GINA Guidelines. Wien Klin Wochenschr 2016;128:541-54 «PMID: 27370268»PubMed