Takaisin Tulosta

Kelan etuudet skitsofreniaa sairastavalle

Lisätietoa aiheesta
Elina Kinnunen ja Tanja Laukkala
26.3.2020

Lääkkeiden erityiskorvausoikeus

Kun on todettu vaikea psykoosisairaus kuten skitsofrenia, Kela voi lääkärinlausunnon perusteella myöntää erityiskorvausoikeuden psykoosisairauden hoitoon tarkoitettuihin lääkkeisiin. Korvausoikeus voidaan yleensä myöntää pysyvästi, mutta jos tarkempi diagnostinen selvittely hoitavan lääkärin toimesta on vielä kesken, korvausoikeus myönnetään alkuvaiheessa määräaikaisesti. Jos korvausoikeus psykoosisairauden perusteella myönnetään, Kela lähettää Kela-kortin, johon on merkitty korvausoikeuden numero 112. Apteekki voi myös tarkistaa Kelasta korvausoikeuden. Päihdepsykoosit tai reaktiivinen psykoosi eivät oikeuta 112 korvausoikeuteen.

Kuntoutus

Kela järjestää kuntoutusta kaiken ikäisille. Kuntoutuksen järjestämisen lisäksi Kela voi maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jonka tavoitteena on toimeentulon turvaaminen kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusta haetaan hakemuslomakkeella ja sen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto tai terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma.

Kelan lääkinnällinen kuntoutus

Kela järjestää lääkinnällisenä kuntoutuksena harkinnanvaraista kuntoutusta, kuntoutuspsykoterapiaa ja vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoitteena on työ- tai toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen toimenpiteitä ovat moniammatillinen yksilökuntoutus, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit ja neuropsykologinen kuntoutus. Psykoosipotilaille soveltuu mm. ryhmämuotoinen Verso-kurssi, joka on tarkoitettu mm. pitkään skitsofreniaa tai muuta psykoosisairautta sairastaville.

Kuntoutuspsykoterapiaa järjestetään työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi 16-67-vuotiaille henkilöille, joiden työ- tai opiskelukykyä uhkaa mielenterveydenhäiriö. Kuntoutuspsykoterapiakustannuksista Kela korvaa tietyn summan, ja terapiakäynnin hinnasta riippuen kuntoutuja maksaa loput itse (ns. omavastuu). Kela myöntää kuntoutuspsykoterapian vuodeksi kerrallaan ja enintään 3 vuodeksi. Psykoterapiaa korvataan vuodessa enintään 80 kertaa ja kaikkiaan enintään 200 kertaa. Psykoosipotilas voi saada kuntoutuspsykoterapiaa, jos työelämätavoitetta voidaan pitää hoidon ja kuntoutuksen avulla mahdollisena. Lääkärinlausunto ensimmäistä vuotta varten tarvitaan psykiatrian alan erikoislääkäriltä tai julkisen terveydenhuollon psykiatrisessa yksikössä erikoistuvalta lääkäriltä.

Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään alle 65-vuotiaille, jos sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoissa. Kuntoutusta voidaan myöntää, jos se on perustellusti tarpeen, eli se mahdollistaa työstä, opiskelusta tai muista arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta haettaessa kuntoutussuunnitelma tulee laatia julkisessa terveydenhuollossa. Kela järjestää vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa, musiikkiterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta, monimuotoryhmäterapiaa, päiväkuntoutusta sekä psykoterapiaa ja perheterapiaa. Terapia voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa. Kela voi myöntää kuntoutussuunnitelman perusteella terapioita yleensä vuodeksi tai enintään 3 vuodeksi kerrallaan. Vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena voi saada myös moniammatillista yksilökuntoutusta sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Psykoterapiaa ja perheterapiaa haettaessa lääkärinlausunto tulee olla psykiatrian alan erikoislääkäriltä tai julkisen terveydenhuollon psykiatrisessa yksikössä erikoistuvalta lääkäriltä.

Kelan ammatillinen kuntoutus

Kelan ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työttömille, opiskelijoille ja vasta vähän aikaa työelämässä olleille, joilla sairaus, vika tai vamma aiheuttaa ilmeisiä pitkäkestoisia vaikeuksia opinnoissa tai työssä taikka rajoituksia ammatinvalinnassa. Sairauden vaikeuden ja pitkäaikaisuuden lisäksi arvioidaan henkilön kokonaistilanne, johon sisältyy muut ajankohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvät työllistymiseen vaikuttavat tekijät. Ammatillisen kuntoutuksen tavoite on auttaa työllistymään, pysymään työelämässä tai palaamaan sinne sairaudesta tai vammasta huolimatta. Ammatillisena kuntoutuksena Kela voi järjestää ammatillisen kuntoutusselvityksen, työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen (TEAK), työelämässä oleville KIILA-kuntoutuksen, ammatillisen kuntoutuskurssin, koulutuskokeilun, koulutuksen, apuvälineitä ja elinkeinotukea. B-lausunnon ja hakemuksen perusteella Kelassa valitaan yhdessä potilaan kanssa tarkoituksenmukainen kuntoutustoimenpide, jotta tavoite saavutetaan.

Nuoren kuntoutusraha

Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalta. Nuoren kuntoutusrahaa voi saada 16–19-vuotias nuori, jonka työ- tai opiskelukyky tai mahdollisuudet valita ammatti ovat olennaisesti heikentyneet sairauden tai vamman vuoksi ja joka tarvitsee erityisiä tukitoimia. Tukitoimien tulee varmistaa osallistuminen opiskeluun tai muuhun työllistymistä edistävään kuntoutukseen (esim. työkokeilu tai -harjoittelu). Lääkärinlausunnon ja hakemuksen lisäksi tarvitaan kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS). Kunnan edustaja voi olla esimerkiksi peruskoulun, sosiaalitoimen tai terveydenhuollon asiantuntija, ja hän laatii suunnitelman yhteistyössä nuoren, hänen huoltajiensa ja tarvittavien asiantuntijaviranomaisten kanssa. Useimmiten nuoren kuntoutusraha myönnetään ammatillisen koulutuksen ajalle.

Työkyvyttömyysetuudet

Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha

Jos lääkäri kirjoittaa sairauspoissaoloa varten A-todistuksen tai B-lausunnon yli 10 päiväksi, on tarpeen hakea Kelasta sairauspäivärahaa. Työsuhteessa olevan henkilön työnantaja yleensä hakee sairauspäivärahan, jos se maksaa palkkaa sairauspoissaolon ajalta. Muutoin hakemus pitää tehdä itse 2 kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Jos työstä poissaolo jatkuu yli 90 arkipäivää, Kelaan täytyy toimittaa työterveyshuollon lausunto työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Tämä tarvitaan, vaikka hoitava lääkäri olisi jo laatinut lausunnon Kelaan.

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä 16–67-vuotiailla henkilöillä. Sairauspäivärahakaudella työkykyä arvioidaan suhteessa henkilön omaan työhön tai työnhakuammattiin.

Osasairauspäivärahaa voi saada enimmillään noin 5 kuukautta, ja sen avulla voidaan helpottaa niiden henkilöiden työhönpaluuta, joilla on työsuhde ja osapäivätyöstä on sovittu työnantajan kanssa.

Kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke

16–64-vuotiaalla henkilöllä on oikeus Kelan työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hän ei kykene sairauden, vian tai vamman takia ansaitsemaan kohtuullista toimeentuloa minkäänlaisella työllä. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vasta sairauspäivärahakauden jälkeen eli silloin kun työkyvyttömyys kestää yli vuoden. Yleensä työkyvyttömyyseläke myönnetään ensin määräaikaisena kuntoutustukena, ja sen aikana selvitetään mahdollisuudet kuntoutua takaisin entiseen työhön tai vaihtaa ammattia ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen avulla.

Jos henkilö on ollut työelämässä ennen sairastumistaan, hän voi saada kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä myös työeläkelaitokselta, ja myös ammatillista kuntoutusta.

Vammaisetuudet aikuisille

Kela tukee vammaisia ja pitkäaikaisesti sairaita myös rahallisesti.

16 vuotta täyttäneen vammaistuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti sairaiden tai vammaisten aikuisten toimintakyvyn tukemiseksi opiskelussa, työelämässä, kotona asumisessa, sairauksien hoidossa ja kuntoutukseen osallistumisessa. Vammaistuen myöntäminen edellyttää aina, että henkilön toimintakyky näissä jokapäiväisen elämän toiminnoissa on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn heikentymisen lisäksi arvioidaan haitta sekä säännöllinen avun, ohjauksen ja valvonnan tarve. Näiden lisäksi myös hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon vammaistuen suuruutta arvioitaessa. Vammaistuki myönnetään perus-, korotettuna tai ylimpänä vammaistukena. Psykoosisairaus saattaa aiheuttaa hyvästä hoidosta huolimatta niin suuria ja pitkäaikaisia vaikeuksia, että vammaistuen hakeminen on aiheellista. Tuki voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi, mutta jos henkilö siirtyy vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle, arvioidaan oikeus eläkettä saavan hoitotukeen vammaistuen sijaan.

Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti sairaiden tai vammaisten eläkkeensaajien toimintakyvyn tukemiseksi jokapäiväisessä elämässä, kotona asumisessa, sairauksien hoidossa ja kuntoutukseen osallistumisessa. Taloudellista tukea antamalla pyritään helpottamaan avun ja palvelusten hankkimista ja siten estämään eläkkeensaajan laitoshoitoon joutuminen. Hoitotuen myöntäminen edellyttää aina, että hakijan toimintakyky jokapäiväisen elämän toiminnoissa on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn heikentymisen lisäksi arvioidaan avun, ohjauksen ja valvonnan tarve. Näiden lisäksi myös hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon hoitotuen suuruutta arvioitaessa. Hoitotuki myönnetään perus-, korotettuna tai ylimpänä vammaistukena. Psykoosisairaus saattaa aiheuttaa hyvästä hoidosta huolimatta niin suuria vaikeuksia, että hoitotuen hakeminen on aiheellista. Tuki voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi, määräaikaiseen tukeen voi hakea jatkoa.

Linkit:

Erityiskorvattavat lääkkeet «https://www.kela.fi/laakkeet»1

Harkinnanvarainen lääkinnällinen kuntoutus «https://www.kela.fi/kuntoutus»2

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus «https://www.kela.fi/vaativa-laakinnallinen-kuntoutus»3

Kuntoutuspsykoterapia «https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia»4

Ammatillinen kuntoutus «https://www.kela.fi/ammatillinen-kuntoutus»5

Nuoren ammatillinen kuntoutus «https://www.kela.fi/nuoren-ammatillinen-kuntoutus»6

Nuoren kuntoutusraha «https://www.kela.fi/nuoren-kuntoutusraha»7

Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha «https://www.kela.fi/sairauspaivarahat»8

Kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke «https://www.kela.fi/elakelaiset»9

Alle 16 vuotiaan vammaistuki «https://www.kela.fi/vammaistuki-lapselle»10

16 vuotta täyttäneen vammaistuki «https://www.kela.fi/vammaistuki-aikuiselle»11

Eläkettä saavan hoitotuki «https://www.kela.fi/elaketta-saavan-hoitotuki»12