Taylor ja Palmer «Taylor GI, Palmer JH. The vascular territories (an...»1 esittelivät vuonna 1987 angiosomi-teorian, jossa kehon kudos jaettiin kolmiulotteisiin alueisiin sen mukaan, miten alue sai valtimo- ja laskimoverenkiertonsa.
Myöhemmin Attinger ja kumppanit «Attinger C, Cooper P, Blume P ym. The safest surgi...»2 tutkivat jalkaterän verenkiertoa ja jakoivat jalkaterän 6 eri angiosomiin sen perusteella, miten säärivaltimot ja niiden päätehaarat suonittivat aluetta:
Angiosomi 1: Jalkaterän dorsaalinen osa, arteria dorsalis pedis
Angiosomi 2: Lateraalimalleolin alue, arteria fibularis
Angiosomi 3: Kantapään takalateraaliosa ja kantapään plantaarinen osa, arteria fibularis (calcaneus-haara)
Angiosomit 4–6: Jalkapohja, kantapään mediaaliosa, arteria tibialis posteriorin haarat (calcaneus-haara, arteria plantaris medialis, arteria plantaris lateralis)
Valtimoiden välillä on yhdysvaltimoita ja yksilöiden välillä on anatomisia eroavaisuuksia, minkä takia 1 valtimon tukkeutuminen ei automaattisesti johda sen suonittaman anatomisen alueen kuolioon.
Angiosomi-periaate tukee ajatusta, että haava paranee nopeammin ja suuremmalla todennäköisyydellä, mikäli juuri haava-angiosomin aluetta suonittava valtimo revaskularisoidaan ja valitaan valtimoreitiksi «Attinger C, Cooper P, Blume P ym. The safest surgi...»2.
Useissa retrospektiivisissä tutkimuksissa «Spillerova K, Biancari F, Leppäniemi A ym. Differe...»3, «Špillerová K, Settembre N, Biancari F ym. Angiosom...»4, «Iida O, Takahara M, Soga Y ym. Impact of angiosome...»5, «Elbadawy A, Ali H, Saleh M ym. Editor's Choice - A...»6, «Söderström M, Albäck A, Biancari F ym. Angiosome-t...»8 on havaittu, että aika haavan paranemiseen on lyhyempi, kun valtimoverenkiertoa parantava toimenpide on kohdistunut haava-angiosomin aluetta suonittavaan valtimoon verrattuna tilanteeseen, jossa revaskularisaatio on kohdistunut valtimoon, joka ei suoraan suonita haava-aluetta. Lisäksi on viitteitä siitä, että kirurgisen revaskularisaation jälkeen haavan paranemisessa angiosomi-kohdennetun ja -kohdentamattoman revaskularisaation välillä on pienempi kuin suonensisäisen revaskularisaation jälkeen «Špillerová K, Settembre N, Biancari F ym. Angiosom...»4.
Angiosomi-teoriaa on myös kritisoitu. Ensinnäkin vain 25 %:ssa haava sijaitsee vain 1 angiosomin alueella. Toisaalta tutkimusten perusteella näyttäisi riittävän, jos 1 angiosomi, johon haava ulottuu, revaskularisoidaan «Špillerová K, Biancari F, Settembre N ym. The Prog...»7.
On myös korostettu yhdyslaskimoiden ja avoimen plantaariarkuksen merkitystä revaskularisaation jälkeisessä haavan paranemisessa. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli raajassa on merkittäviä yhdyslaskimoita tai plantaariarkus on avoin, revaskularisaatiota ei olisi tarpeen kohdentaa haava-angiosomin mukaan haavan paranemisen saavuttamiseksi «Ricco JB, Gargiulo M, Stella A ym. Impact of angio...»9.