Taylor ja Palmer «Taylor GI, Palmer JH. The vascular territories (an...»1 esittelivät vuonna 1987 angiosomi-teorian, jossa kehon kudos jaettiin kolmiulotteisiin alueisiin sen mukaan, miten alue sai valtimo- ja laskimoverenkiertonsa.
Myöhemmin Attinger ja kumppanit «Attinger C, Cooper P, Blume P ym. The safest surgi...»2 tutkivat jalkaterän verenkiertoa ja jakoivat jalkaterän 6 eri angiosomiin sen perusteella, miten säärivaltimot ja niiden päätehaarat suonittivat aluetta:
Angiosomi 1: Jalkaterän dorsaalinen osa, arteria dorsalis pedis
Angiosomi 2: Lateraalimalleolin alue, arteria fibularis
Angiosomi 3: Kantapään takalateraaliosa ja kantapään plantaarinen osa, arteria fibularis (calcaneus-haara)
Angiosomit 4–6: Jalkapohja, kantapään mediaaliosa, arteria tibialis posteriorin haarat (calcaneus-haara, arteria plantaris medialis, arteria plantaris lateralis)
Valtimoiden välillä on yhdysvaltimoita ja yksilöiden välillä on anatomisia eroavaisuuksia, minkä takia 1 valtimon tukkeutuminen ei automaattisesti johda sen suonittaman anatomisen alueen kuolioon.
Angiosomi-periaate tukee ajatusta, että haava paranee nopeammin ja suuremmalla todennäköisyydellä, mikäli juuri haava-angiosomin aluetta suonittava valtimo revaskularisoidaan ja valitaan valtimoreitiksi «Attinger C, Cooper P, Blume P ym. The safest surgi...»2.
Useissa retrospektiivisissä tutkimuksissa «Spillerova K, Biancari F, Leppäniemi A ym. Differe...»3, «Špillerová K, Settembre N, Biancari F ym. A...»4, «Iida O, Takahara M, Soga Y ym. Impact of angiosome...»5, «Elbadawy A, Ali H, Saleh M ym. Editor's Choice - A...»6, «Söderström M, Albäck A, Biancari F ym. Angiosome-t...»8 on havaittu, että aika haavan paranemiseen on lyhyempi, kun valtimoverenkiertoa parantava toimenpide on kohdistunut haava-angiosomin aluetta suonittavaan valtimoon verrattuna tilanteeseen, jossa revaskularisaatio on kohdistunut valtimoon, joka ei suoraan suonita haava-aluetta. Lisäksi on viitteitä siitä, että kirurgisen revaskularisaation jälkeen haavan paranemisessa angiosomi-kohdennetun ja -kohdentamattoman revaskularisaation välillä on pienempi kuin suonensisäisen revaskularisaation jälkeen «Špillerová K, Settembre N, Biancari F ym. A...»4.
Angiosomi-teoriaa on myös kritisoitu. Ensinnäkin vain 25 %:ssa haava sijaitsee vain 1 angiosomin alueella. Toisaalta tutkimusten perusteella näyttäisi riittävän, jos 1 angiosomi, johon haava ulottuu, revaskularisoidaan «Špillerová K, Biancari F, Settembre N ym. T...»7.
On myös korostettu yhdyslaskimoiden ja avoimen plantaariarkuksen merkitystä revaskularisaation jälkeisessä haavan paranemisessa. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli raajassa on merkittäviä yhdyslaskimoita tai plantaariarkus on avoin, revaskularisaatiota ei olisi tarpeen kohdentaa haava-angiosomin mukaan haavan paranemisen saavuttamiseksi «Ricco JB, Gargiulo M, Stella A ym. Impact of angio...»9.