Lipoproteiini (a) (lyhennettynä Lp(a)) on low-density-lipoproteiinia (LDL) muistuttava aterogeeninen lipoproteiinihiukkanen. Sen ydin on täynnä kolesterolia, ja sen pinnalla on kaksi proteiinia: apoliproteiini B (apoB) ja apolipoproteiini (a) (lyhennettynä apo(a)), «Eckardstein AV. Lipoprotein(a). Eur Heart J 2017;3...»1, «Vuorio A, Jauhiainen M, Kovanen P. Lipoproteiini (...»2. Kuten LDL-hiukkanen, Lp(a) voi tarttua valtimon seinämärakenteisiin apoB:n välityksellä, kuljettaa sinne kolesterolia ja nopeuttaa ateroskleroottisen plakin kasvua. Lisäksi Lp(a)-hiukkasten sisältämät hapettuneet fosfolipidit lisäävät ateroskleroottisen plakin tulehdusta ja repeämäherkkyyttä. Apo(a) puolestaan muistuttaa rakenteeltaan plasminogeenia ja kykenee tarttumaan ateroskleroottisen plakin repeämän kohdalle muodostuneeseen verihyytymään. Sen seurauksena plasminogeenin kiinnittyminen ja aktivoituminen hyytymää hajottavaksi plasmiiniksi estyy. Koska apo(a):lla ei ole fibrinolyyttistä aktiviteettia, se ei kykene estämään verihyytymän kasvua tai hajottamista. Sen seurauksena verihyytymä voi kasvaa valtimon ontelon tukkivaksi tulpaksi. Lp(a)-hiukkasella on siis sekä aterogeenisiä että protromboottisia ominaisuuksia.
Lp(a)-pitoisuus on geneettisesti määräytynyt sekä isän että äidin puolelta. Geneettisten tutkimusten, tapaus-verrokkitutkimusten ja etenevien kohorttitutkimuksen perusteella suuret Lp(a)-pitoisuudet ennustavat sepelvaltimotautia, iskeemisiä aivoverenkierron häiriöitä ja perifeeristä valtimotautia sekä aorttaläpän kalkkiutumista «Eckardstein AV. Lipoprotein(a). Eur Heart J 2017;3...»1. Lp(a)-hiukkasten epäedulliset kardiovaskulaariset vaikutukset ovat itsenäisiä, ja lisäksi ne voimistavat muiden riskitekijöiden vaikutuksia. Ateroskleroosin riskiä suurentaviksi katsotaan pitoisuudet, jotka ylittävät 500 mg/l vastaten 105 nmol/l. Hyvänä esimerkkinä toimii familiaalinen hyperkolesterolemia (FH), jossa Lp(a)-pitoisuuden on havaittu olevan keskimäärin suurempi kuin muussa väestössä. Kun FH-potilaalla on suurentunut Lp(a)-pitoisuus, hänellä on syntymästä saakka kaksi ateroskleroosin riskiä suurentavaa tekijää: suuri LDL-kolesteroli- ja suuri Lp(a)-pitoisuus. Niiden yhteisvaikutuksesta ateroskleroottisten valtimotautitapahtumien riski on vielä suurempi kuin niiden FH-potilaiden, joiden Lp(a)-pitoisuus ei ole suurentunut «Vuorio A, Watts GF, Schneider WJ, ym. Familial hyp...»3.
Eurooppalaisen dyslipidemioiden hoitosuosituksen mukaan Lp(a)-mittaus tulisi tehdä vähintään kerran jokaisen elinaikana; mieluiten ensimmäisen lipidimittauksen yhteydessä tai ainakin seuraavan, jos aiempi lipiditutkimus on tehty ilman Lp(a)-mittausta «Mach F, Koskinas KC, Roeters van Lennep JE, ym. 20...»4. Yli 50 mg/dl olevat Lp(a)-pitoisuudet lisäävät kaikilla aikuisilla sydän- ja verisuonitautien riskiä ja tätä suuremmat Lp(a)-pitoisuudet liittyvät edelleen suurentuneeseen riskiin (eurooppalaisen suosituksen vahvuusasteikolla näytön aste B). Lp(a)-pitoisuuden mittaus on erityisen tärkeää niiden nuorten potilaiden kohdalla, joilla on FH tai ennenaikainen kardiovaskulaarinen sairaus ilman muita tunnistettavissa olevia riskitekijöitä. Mittaus on tärkeää myös silloin, kun suvussa on tiedossa suuria Lp(a)-pitoisuuksia tai suvussa on esiintynyt ennenaikaisia valtimotautitapahtumia, sekä rajatapauksissa riskinarvion tarkentamiseksi.
Lp(a) on määritetty tuoreessa suomalaisessa väestötutkimuksessa «Vuorio A, Ojanen A, Palosaari T, ym. Lipoprotein(a...»13. Lp(a)-mittaus tehtiin Terve Suomi 2023 -terveystarkastustutkimuksen 5484:lle satunnaisesti valitulle tutkittavalle, jotka muodostivat edustavan otoksen suomalaisesta aikuisväestöstä. Lp(a)-pitoisuus luokiteltiin suurentuneeksi, jos se oli ≥ 125 nmol/l (vastaa 50 mg/dl:aa). Lp(a)-pitoisuus oli suurentunut 11,0 %:lla miehistä ja 10,4 %:lla naisista «Vuorio A, Ojanen A, Palosaari T, ym. Lipoprotein(a...»13.
Lp(a)-pitoisuuden mittaamisesta saattaa olla hyötyä myös silloin, kun statiinihoidon LDL-kolesterolipitoisuutta pienentävä vaikutus on oletettua heikompi. Se saattaa heijastaa sitä, että potilaan Lp(a)-pitoisuus on suurentunut ja että statiineilla ei ole kykyä pienentää Lp(a):n pitoisuuksia; päinvastoin, ja ne saattavat jopa suurentaa niitä «Tsimikas S, Gordts PLSM, Nora C, ym. Statin therap...»7. Lisäongelmana on se, että Lp(a):n sisältämä kolesteroli on osa mitattua tai laskettua LDL-kolesteroliarvoa. Esimerkiksi Lp(a)-pitoisuus 60 mg/dl suurentaa LDL-kolesteroliarvoa 0,5 mmol/l:lla «Eckardstein AV. Lipoprotein(a). Eur Heart J 2017;3...»1.
Etsetimibillä on havaittu olevan vain vähäinen (keskimäärin 7 %) Lp(a)-pitoisuutta pienentävä vaikutus, eikä näin pienellä muutoksella ole kliinistä merkitystä «Awad K, Mikhailidis DP, Katsiki N, ym. Effect of E...»8. PCSK9:n estäjät pienentävät Lp(a)-arvoa 25–30 % «Eckardstein AV. Lipoprotein(a). Eur Heart J 2017;3...»1. Mendelistiseen satunnaistamiseen perustuvan analyysin mukaan noin 100 mg/dl:n pienenemä aiheuttaisi saman vaikutuksen kuin LDL-kolesterolipitoisuuden pienenemä noin 1 mmol/l «Burgess S, Ference BA, Staley JR, ym. Association ...»5.
Koska Lp(a)-pitoisuuden merkittävään pienentämiseen ei ole päästy käytettävissä olevilla lipidilääkkeillä, on kehitetty lääkkeitä, joiden avulla Lp(a):n muodostuminen maksassa voidaan estää. Tämänkaltaisten spesifisten estolääkkeiden tutkiminen on jo käynnissä. Injektoitavat lääkkeet perustuvat antisense-oligonukleotidiin (ASO) tai pieneen interferoivaan RNA:han (siRNA), jotka kohdistuvat apolipoproteiini (a):n tuotantoon maksasoluissa ja sitä kautta pienentävät Lp(a):n pitoisuutta 80–98 % «Tsimikas S, Karwatowska-Prokopczuk E, Gouni-Bertho...»6, «O'Donoghue ML, Rosenson RS, Gencer B, ym. Small In...»9, «Nissen SE, Wolski K, Balog C, ym. Single Ascending...»10, «Nissen SE, Linnebjerg H, Shen X, ym. Lepodisiran, ...»11. Parhaillaan tutkitaan myös suun kautta otettavaa pienimolekyylistä Lp(a):n muodostumisen estäjää, muvalapliinia «Nicholls SJ, Nissen SE, Fleming C, ym. Muvalaplin,...»12.