Takaisin Tulosta

Maahanmuuttajien ryhmät

Lisätietoa aiheesta
Kirsi Valtonen, Valentina Oroza, Kreeta Burakowski ja Helena Lapinleimu
Artikkeli tarkastettu 23.5.2023Viimeisin muutos 23.5.2023

Turvapaikanhakijat

  • Turvapaikanhakijalla tarkoitetaan ulkomaalaista, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Viranomaiset päättävät oleskeluluvasta. Oleskelulupaprosessin pituus vaihtelee ja se voi kestää jopa useamman vuoden.
  • Turvapaikanhakijat ovat kirjoilla vastaanottokeskuksissa. Osa heistä asuu keskuksissa ja osa yksityismajoituksessa, esimerkiksi sukulaisten luona.
  • STM:n ohjeen mukaisesti jokaiselle turvapaikanhakijalle suositellaan tehtäväksi terveystarkastus ja seulontatutkimukset infektio-ongelmien ehkäisemiseksi. Tarkastukset ja seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia.
  • Turvapaikanhakijoiden terveyspalveluita järjestävät ja tuottavat sekä vastaanottokeskukset että vastaanottokeskusten ulkopuoliset julkiset ja yksityiset palveluntuottajat. Vastaanottokeskuksissa työskentelevät terveyden- ja sairaanhoitajat. He huolehtivat maahantulovaiheen alkuterveystarkastuksista ja niihin liittyvistä tutkimuksista sekä pitävät sairasvastaanottoa. Hoitajat arvioivat lääkärin vastaanoton tarpeen.
  • Aikuiset turvapaikanhakijat ovat Suomessa oikeutettuja kiireelliseen ja välttämättömään hoitoon. Alaikäiset turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja terveydenhuoltoon samoin perustein kuin kuntalaiset.
  • Sekä aikuiset että lapset ovat oikeutettuja välttämättömiin sosiaalihuollon palveluihin.
  • Kaikissa hyvinvointialueissa on taattava lasten, koululaisten ja raskaana olevien naisten pääsy julkisiin ennalta ehkäiseviin terveyspalveluihin.
    • Lapset ohjataan lastenneuvolaan.
    • Koululaiset ohjataan kouluun ja kouluterveydenhuoltoon.
    • Raskaana olevat ohjataan äitiysneuvolaan.
  • Terveydenhuollon ammattilainen arvioi välttämättömän hoidon tarpeen potilaskohtaisesti. Välttämätön hoito on käsitteenä laajempi kuin kiireellinen hoito. Käytännössä lähes kaikki sairaanhoito sisältyy välttämättömään hoitoon.
  • Jos turvapaikanhakija saa pakolaisaseman tai oleskeluluvan muulla perusteella, hän on oikeutettu kunnallisiin terveyspalveluihin.

Pakolaiset

  • Pakolainen on ulkomaalainen, joka on joko saanut turvapaikan Suomesta tai otettu Suomeen pakolaiskiintiössä (kiintiöpakolainen).
  • Turvapaikan saaneiden lisäksi pakolaisiksi lasketaan käytännössä esimerkiksi toissijaista suojelua saavat ja pakolaisten perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneet.
  • Pakolaiset ovat oikeutettuja suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuten muutkin kuntalaiset.
  • Suurin osa pakolaisista muuttaa kuntiin itsenäisesti vastaanottokeskuksista saatuaan oleskeluluvan turvapaikkaprosessin jälkeen.
  • Suomi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on katsonut pakolaisiksi tai muun kansainvälisen suojelun tarpeessa oleviksi henkilöiksi. Kiintiöpakolaiset tulevat usein suoraan pakolaisleireiltä. Eduskunta päättää vuosittain kiintiön suuruuden, joka on ollut viime vuosina 750 henkeä.
  • Kiintiöpakolaiset valitaan humanitäärisin perustein, joten heidän joukossaan on paljon sairaita ja vammaisia henkilöitä.
  • STM:n ohjeen mukaisesti jokaiselle pakolaiselle suositellaan tehtäväksi terveystarkastus ja seulontatutkimukset infektio-ongelmien ehkäisemiseksi.
  • Maahantulotarkastus tehdään hyvinvointialueen terveyspalveluissa. Infektiotautien seulonta on osa pakolaisten vastaanottotoimintaa.
  • Pakolaisten tulkkipalvelujen kustannukset korvataan hyvinvointialueille valtion varoista. Tulkkipalvelut korvataan tarvittaessa kansalaisuuden saamiseen asti.

Työhön tulevat ulkomaalaiset

  • Kela määrittelee oikeuden Suomen sosiaaliturvaan lähtöalueen, työskentelyjakson pituuden, asumisen aiotun keston ja työssäoloehdon täyttymisen mukaan.
  • Tartuntatautien seulonta suositellaan tehtäväksi THL:n maalistan mukaisesti.
  • Tartuntatautilainsäädännön mukaan terveydenhuollossa ja alle kouluikäisten lasten sekä vanhusten hoitotehtävissä työskenteleville on työterveyshuollossa tehtävä tarvittavat tutkimukset tartuttavan tuberkuloosin poissulkemiseksi.

Perhesiteen perusteella tulevat

  • Suomessa luvallisesti oleskelevan henkilön perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Perhesiteen perusteella tulevat ovat Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä.
  • Perhesiteen perusteella tulevat ovat oikeutettuja suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuten muutkin kuntalaiset.
  • Infektiotautien seulonnan tarve tulisi muistaa arvioida, kun perhesiteiden vuoksi maahan saapuvat käyttävät äitiys- ja lastenneuvolapalveluita tai muita terveyspalveluita.
  • Pakolaisen perheenyhdistämisprosessin kautta Suomeen tulleille maahanmuuttajille tehdään terveystarkastus kuten muillekin pakolaisille.
  • Pakolaisten perheenjäsenet tulevat usein konfliktialueelta. Lapset eivät usein ole päässeet kouluun ja terveydenhuolto on ollut riittämätöntä.
  • Perheenyhdistämispäätöksen odottaminen ja jopa vuosien erossa eläminen aiheuttaa perheille runsaasti psyykkistä kuormitusta.

Ulkomailta adoptoidut lapset

  • Rokotusohjelmat tarkistetaan ajan tasalle.
  • Aiempien selvitysten mukaan lähes puolella ulkomailta adoptoiduista lapsista todetaan tulotarkastuksessa hoitoa tai seurantaa vaativa sairaus. Nykyään adoptioon päätyvistä lapsista aiempaa suurempi osa on erityistarpeisia lapsia, ts. heillä on adoptioon päätymiseen syynä terveydellinen ongelma.
  • Adoptiolasten biologisilla vanhemmilla on usein alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden väärinkäyttöä, lapset ovat voineet asua kadulla tai muissa epäsosiaalisissa oloissa, joten maahanmuuttajien infektiokokeiden lisäksi tulisi adoptiolapselta aina poissulkea hepatiitti C ja tuberkuloosi.
  • Jokaiselle ulkomailta adoptoidulle suositellaan tehtäväksi systemaattinen lääkärintarkastus lastenneuvolan lääkärin vastaanotolla tai omalääkärillä terveyskeskuksessa. Nopeasti Suomeen saapumisen jälkeen tehtävä tarkastus antaa lapsille mahdollisuuden normaalin kehityksen ja kasvun saavuttamiseen.
  • Infektionäytteiden lisäksi tulee huomioida kasvua ja kehitystä hidastavat sairaudet, kuten hypotyreoosi ja anemia. Alle 2-vuotiailta tulisi lisäksi seuloa fenyyliketonuria «Fenyyliketonuria (PKU) (Orphanet)»1, sillä varhainen hoito estää kognitiivisen vaurion.
  • Pitkittyneesti esiintyvät tai erittäin runsaat reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriön oireet maahantulovaiheessa assosioituvat myöhempiin oppimisen ja kielenkehityksen ongelmiin sekä neuropsykiatrisiin oireisiin ja ovat siten aihe lastenpsykiatriseen konsultaatioon.

Ulkomaalaiset opiskelijat ja tutkijat

  • Opiskelijoiden ja tutkijoiden maassaolo katsotaan tilapäiseksi, eivätkä he ole oikeutettuja suomalaiseen sosiaaliturvaan. Ennen Suomeen tuloa he ovat velvollisia ottamaan yksityisen sairausvakuutuksen, joka ei yleensä korvaa ennaltaehkäisyä, esim. infektiotautien seulontaa.
  • Mikäli opiskelija tulee korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maasta ja Suomessa oleskelun kesto on todennäköisesti yli 3 kk, tulee opiskelijalle järjestää vapaaehtoinen tuberkuloosin seulontatutkimus.
  • Opiskelijaterveydenhuolto on asuinkunnan vastuulla.

Ulkomailla pitkään oleskelleet ja paluumuuttajat

  • Ulkomailla pitkään oleskelleita ovat esim. työkomennuksella olleet tai ulkomailla opiskelleet.
  • Paluumuuttajilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on suomalaiset sukujuuret.
  • Ulkomailla pitkään oleskelleet ja paluumuuttajat ovat oikeutettuja suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuten muutkin kuntalaiset.
  • Vaikka valtakunnalliset muiden infektioiden kuin tuberkuloosin seulontaohjeet onkin laadittu koskemaan ainoastaan pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, kannattaa muidenkin riskialueilta tulijoiden infektiotaudit seuloa THL:n maalistan mukaisesti.
  • Lasten rokotusohjelmat tarkistetaan ajan tasalle.

Paperittomat

  • Paperittomuudella ei ole virallista määritelmää. Paperiton henkilö elää maassa ilman laillista oleskeluoikeutta, esimerkiksi oleskelulupaa tai viisumia.
  • Kunnat päättävät itsenäisesti paperittomien sosiaali- ja terveyspalvelujen laajuudesta, palvelut vaihtelevat kunnittain.
  • Kaikilla Suomessa oleskelevilla on oikeus kiireelliseen hoitoon.
  • Suomessa paperittomille ei järjestetä terveystarkastuksia tai systemaattista tartuntatautien seulontaa. Tämän vuoksi kroonisten infektioiden mahdollisuus on pidettävä mielessä jokaisen lääkärikäynnin yhteydessä ja tarvittaessa poissuljettava yksilöllisen riskin ja THL:n maalistan mukaisesti.
  • Ks. Paperittomien terveydenhuolto «Paperiton potilas»2.