Takaisin Tulosta

Kelan kuntoutusetuudet ja kaksisuuntainen mielialahäiriö

Lisätietoa aiheesta
Tanja Laukkala
11.2.2021

Kuntoutustarve kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä vaihtelee sairauden vaiheen, ajankohtaisen oirekuvan ja toimintakyvyn aleneman mukaan. Koska lääkehoidon rooli on sairauden hoidossa keskeinen, lieväoireisissa muodoissa aloitetun lääkehoidon ja terveydenhuollossa tarpeenmukaisena toteutetun usein ryhmämuotoisen varhaiskuntoutuksen jälkeen erillistä kuntoutusta ei aina tarvita.

Harkinnanvaraisena kuntoutuksena voidaan tarvittaessa hakea lääkinnällisen kuntoutuksen kursseja. Kelan masennus- ja ahdistusoireiden kuntoutuskursseista osa kohdennetaan toimeenpanossa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville (Silmu-kurssit), ja vaikeammissa oirekuvissa pitkään sairastaneiden kuntoutuskurssit ovat käytettävissä (Verso-kurssit).

Kelan harkinnanvarainen neuropsykologinen kuntoutus kohdentuu käytännössä vahvasti neurologisiin sairauksiin. Ohjaus siihen edellyttää muun muassa neuropsykologin tutkimusta lääkärinlausunnon lisäksi (lisätietoa, ks. «https://www.kela.fi/neuropsykologinen-kuntoutus»1 ja «Turunen K, Tuulio-Henriksson A, Poutiainen E. Kela...»1).

Kuntoutusta haettaessa oireiden lisäksi toimintakyvyn ja kuntoutuksen tavoitteiden kuvaus lääkärinlausunnossa on keskeistä. Tavoitteiden asettamisessa kuntoutuksessa voidaan käyttää myös Goal Assessment Scaling (GAS) -menetelmää, jota osa Kelan kuntoutuksista edellyttää palveluntuottajien käyttävän (lisätietoa GAS-menetelmästä, ks. «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-kuntoutuspalvelut-ohjeita-palveluntuottajille-kuntoutuksen-hyodyn-arvioiminen-gas-menetelma?inheritRedirect=true»2).

Toimintakyvyn arviointiin on psykiatrialla pitkään käytetty Amerikan psykiatriyhdistyksen tautiluokituksen Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM-IV) Social and Occupational Functioning Assessment Scale (SOFAS) -arviointimenetelmää. Suosituksia toimintakyvyn arvioinnista sekä muita toimintakykymittareita on koottu Toimia-tietokantaan ( «http://www.toimia.fi/»3) psykiatrian alan hoitosuositusten ( «https://www.kaypahoito.fi»4), Terveysportin ( «http://www.terveysportti.fi/»5) ja Mielenterveystalon ( «http://www.mielenterveystalo.fi/»6) lisäksi. DSM-5, joka on juuri suomennettu «DSM-5 Diagnostiset kriteerit. Desk reference. Psyk...»2, esittelee toimintakyvyn arviointiin harkittavaksi World Health Organization Disability Assessment Schedule (WHODAS) 2.0 mittaria. Sekä SOFAS- että WHODAS-mittareista lisätietoa löytyy muun muassa Toimia-tietokannasta.

Lakisääteisestä lääkinnällisestä kuntoutuksesta kuntoutuspsykoterapia ( «https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia»7) ja vaativa lääkinnällinen kuntoutus voivat tulla kyseeseen kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, jos niiden yleiset kriteerit täyttyvät ( «https://www.kela.fi/vaativa-laakinnallinen-kuntoutus»8), «Laukkala T, Hintikka J, Kiviniemi P ym. Sovellusoh...»3.

Jos Kela ei myönnä vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, suunniteltu kuntoutus palaa terveydenhuollon järjestettäväksi. Tämän vuoksi vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ohjaus tapahtuu julkisesta terveydenhuollosta. Erityisesti vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa toimintakyky on suositeltava arvioida International Classification of Function (ICF) -viitekehyksen pohjalta, jossa toimintakyky on keskiössä (lisätietoa, ks. «https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus»9).

Molempiin lakisääteisiin kuntoutusmuotoihin ohjaus tapahtuu useimmiten SVB-lausunnolla, jonka liitteenä voi olla muiden ammattiryhmien lausuntoja toimintakyvystä, esimerkiksi psykologin arvio psykoterapiavalmiuksista tai kognitiivisesta toimintakyvystä tai neuropsykologin lausunto kuntoutustarpeesta. Lisätietoa neuropsykologisesta kuntoutuksesta löytyy myös Kelan kautta.

Koska kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusoireet eivät eroa unipolaarisen depression masennusoireista kliinisesti, masennusvaiheessa osa potilaista voinee hyötyä masennuksen yleisistä elämäntapa- ja kuntoutusinterventioista Depression Käypä hoito suosituksen mukaisina «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»4. Psykoedukaatio on tällöin tärkeä toteuttaa sairauskohtaisesti.

Vaikeissa kaksisuuntaisen mielialahäiriön muodoissa, joissa oirekuva on ajoittain psykoottistasoinen, voi potilaalla olla oikeus useisiin Kelan etuuksiin alkaen lääkityksen erityiskorvattavuudesta, lääkinnällisen kuntoutuksen ja nuoruusikäisillä ja työelämään kiinnittymättömillä ammatilliseen kuntoutuksen toimenpiteisiin. Näistä löytyy lisätietoa hoitosuosituksesta Skitsofrenia, lisätietoartikkelista Kelan etuudet skitsofreniaa sairastavalle «Kelan etuudet skitsofreniaa sairastavalle»1. Työssäkäyvien osalta ohjaus kuntoutukseen sekä työeläkekuntoutus ja kognitiivisen toipumisen huomioiminen on käsitelty erikseen tässä hoitosuosituksessa.

Yleensä ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet ovat oikea-aikaisia vasta sairauden vakaassa vaiheessa. Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta merkittävä osa toteutuu psykiatristen häiriöiden vuoksi. Vaikka osa Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta nuoruusikäisille voidaan hakea toimintakyvyn aleneman ja kuntoutustarpeen perusteella ilman diagnoosia, tilanteessa, jossa erikoissairaanhoidossa arvioidaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollisuutta ja asia on ajankohtainen, lausunto kannattaa laatia ammatillisen kuntoutuksen kohdentamiseksi niin, että sekä sairauden aiheuttamat rajoitteet että jäljellä olevat voimavarat voidaan huomioida.

Ajantasainen tieto kaikista Kelan kuntoutusetuuksista löytyy kootusti verkkosivulta «http://www.kela.fi/kuntoutus»10. Siellä on myös lisätietoa kuntoutuksen myöntöedellytyksistä ja linkit hakemisohjeisiin ja lomakkeisiin. Epäselvissä tilanteissa on mahdollista konsultoida chatin kautta kuntoutusasiantuntijoita tai puhelimitse suoraan Kelan asiantuntijalääkäreitä ma-pe klo 9–16.

Lääkärilinja: Kelan asiantuntijalääkärit vastaavat lääkäreiden kysymyksiin ma–pe klo 9–15 numerossa 020 371 015. Lääkärilinjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista, lääkkeiden korvaamisesta ja ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen.

Kirjallisuutta

  1. Turunen K, Tuulio-Henriksson A, Poutiainen E. Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutuminen ja vaikutukset. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 2019/17. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/305474
  2. DSM-5 Diagnostiset kriteerit. Desk reference. Psykiatrian tutkimussäätiö ja Suomen Psykiatriyhdistys 2020
  3. Laukkala T, Hintikka J, Kiviniemi P ym. Sovellusohje aikuisten mielenterveyden häiriöiden kuntoutukseen. Hyvät kuntoutuskäytännöt vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yhteydessä. Kuntoutussäätiön työselosteita 52/2017. Helsinki 2017
  4. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 5.3.2020). Saatavilla internetissä: http://www.kaypahoito.fi/