Pre-eklampsian erotusdiagnostiikka voidaan jakaa varhaisen (< 34 rv) ja myöhäisen (> 34 rv) raskauden ajankohdan mukaan (taulukko «Pre-eklampsian erotusdiagnostiikka varhaisessa ja myöhäisessä pre-eklampsiassa....»1):
| Varhainen (< 34 rv) | Myöhäinen (> 34 rv) |
|---|---|
| Essentielli hypertensio (huono hoitotasapaino) | Essentielli hypertensio |
| Sekundaarinen hypertensio | Metabolinen oireyhtymä: obesiteetti, raskausdiabetes |
| Nefropatia | |
| Trombofilia |
On huomioitava, että pre-eklampsian vaaratekijät ovat myös erotusdiagnostisia tekijöitä.
Taustalla varhaisessa muodossa (ennen rv 34) on useimmiten huono plasentaatio (istukanmuodostus). 1/10 pre-eklampsiaan sairastaneista sairastuu tähän sikiön ja joskus äidinkin kannalta merkittävimpään pre-eklampsian muotoon «Steegers EA, von Dadelszen P, Duvekot JJ ym. Pre-e...»1. Syynä voi olla essentielli hypertensio, joka on jäänyt huomaamatta alkuraskaudessa. Pitkään hoitamaton hypertensio voi johtaa vasemman kammion hypertrofiaan, josta merkkinä EKG:ssä on LVH (vasemman kammion hypertrofia).
Sekundaarisen hypertension merkkinä on selvästi kohonnut verenpainetaso (RR 160/100 mmHg, joka ajoittain johtaa kriisilukemiin (RR > 170/110 mmHg) esim. stressin yhteydessä «Magee LA, Pels A, Helewa M ym. Diagnosis, evaluati...»2. Sekundaarisen hypertension syitä voivat olla munuaisvaltimon ahtauma ja feokromosytooma, joihin liittyy kohtauksellisia hypertensiivisiä kriisejä. Jos hypertensioon liittyy hypokalemiaa, syyksi voi paljastua hyperaldosteronismi tai Cushingin oireyhtymä tai runsas lakritsan syönti. Muita syitä voivat olla hyperkalsemia, jolloin hyperparatyreoosi on tärkeimpiä syitä. Tyreotoksikoosia epäillään, kun äidillä on takykardiaa (pulssitaso yli 100/min), hikoilua ja laihtumista.
Varhaisessa proteinuriapainotteisessa pre-eklampsiassa on suljettava pois nefropatia. Tuolloin varhaiseen proteinuriaan liittyy usein samanaikainen hematuria (mikroskooppinen). Syynä on usein glomerulonefriitti liittyen tyypin 1 diabetekseen (mikro- ja makroalbuminuria), IgA nefropatiaan tai vaskuliitteihin (esim. SLE). Trombofilia, erityisesti fosfolipidivasta-aineoireyhtymä, voi aiheuttaa hankalia toistuvia keskenmenoja tai laskimo-/arteriatukoksia.
Myöhäisessä pre-eklampsiassa (rv 34 jälkeen) taustalla ovat äidin kardiovaskulaariset riskitekijät, jotka liittyvät useimmiten metaboliseen oireyhtymään, obesiteettiin ja ei-alkoholiperäiseen rasvamaksatautiin (NAFLD). Myöhäisen pre-eklampsian yleisyys on 9/10 pre-eklampsiaan sairastuneista.
HELLP-syndroomaan viittaa usein aamuöinen epigastrinen kipu ja romahtanut B-trombosyyttitaso. Lisäksi S-ALAT on koholla ja on merkkejä hemolyysistä (matala S-haptoglobiini). HELLP-syndroomaa diagnosoitaessa on suljettava pois akuutti rasvamaksa ja lisäksi on suljettava pois ITP, TTP, rasvamaksa/kirroosi sekä muu maksasairaus esim. SLE:een liittyen «Sibai BM. Imitators of severe pre-eclampsia. Semin...»3. Lisätietoa aiheesta, ks. HELLP-oireyhtymän erotusdiagnostiikka: tromboottiset mikroangiopatiat (TMA) «HELLP-oireyhtymän erotusdiagnostiikka: tromboottiset mikroangiopatiat (TMA)»1.
rv = raskausviikko