Takaisin Tulosta

Ammattiastma

Lisätietoa aiheesta
Irmeli Lindström ja Hille Suojalehto, Työterveyslaitos
29.3.2022

Ammattiastman mahdollisuus huomioidaan kaikilla työtä tekevillä henkilöillä, joilla on astmaoireita tai poikkeava keuhkofunktio. Selvitetään, altistuuko potilas työssään mahdollisesti ammattiastmaa aiheuttavalle aineelle tai työskenteleekö hän riskiammatissa. Jos epäillään altistumista astmaa aiheuttavalle aineelle työssä, ja oireilu, PEF-työpaikkaseuranta tai muut tutkimustulokset viittaavat ammattiastmaan, potilas lähetetään keuhkosairauksien tai työlääketieteen poliklinikalle.

Suomessa yleisimmät ammattiastman aiheuttajat ovat rakennusten kosteusvaurioihin liittyvät altisteet, rehut ja jauhot, lehmän hilse, varastopölypunkit, muut eläin- ja kasviperäiset altisteet, isosyanaatit ja kampaamokemikaalit «Koskea K, Aalto-Korte K, Pesonen M ym. Riskiammat...»1.

Herkistymisen kautta syntynyt ammattiastma:

Jos ammattiastmaepäilyn vuoksi on päädytty hengitysteiden spesifiin altistuskokeeseen, on huomioitava, että altistuskokeen negatiivinen tulos ei sulje pois ammattiastmaa, jos muut tulokset tukevat sitä.

Ammattiastman ennuste paranee, jos altistuminen aiheuttavalle aineelle loppuu. Myös altistumisen vähentämisellä on positiivinen vaikutus ennusteeseen «Henneberger PK, Patel JR, de Groene GJ ym. Workpla...»10.

Muut ammattiastmat

Ärsytyksen aiheuttaman astman diagnoosi asetetaan erikoissairaanhoidossa sairaushistorian, altistumistietojen, keuhkojen toimintakokeissa todetun palautuvan obstruktion ja/tai keuhkoputkien poikkeavan hyperreaktiivisuuden perusteella. PEF-työpaikkaseurantaa ei tehdä.

Kosteusvauriomikrobialtistumiseen liittyvässä ammattiastmassa sairauden yhteys työhön osoitetaan PEF-työpaikkaseurannalla, ja diagnoosi asetetaan erikoissairaanhoidossa «Viinanen A, Lindström I, Suojalehto H. Miten koste...»11, «Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Käyp...»12. Edellytyksenä on, että työpaikan rakenneselvityksissä on varmistettu merkittävä altistuminen kosteusvauriomikrobeille.

Työn pahentama astma

Työperäisen altistumisen on todettu lisäävän astman pahenemisvaiheiden ja huonossa hallinnassa olevan astman riskiä «Henneberger PK, Mirabelli MC, Kogevinas M ym. The ...»13, «Le Moual N, Carsin AE, Siroux V ym. Occupational e...»14.

Työterveyshuollossa selvitetään astmaa pahentavat työaltisteet, vähennetään niitä yhteistyössä työpaikan kanssa ja käynnistetään tarvittaessa ammatillinen kuntoutus «Purokivi M, Sauni R, Hannu T ym. Työn pahentama as...»15.

Kirjallisuutta

  1. Koskea K, Aalto-Korte K, Pesonen M ym. Riskiammatit, -alat ja -altisteet työperäisten sairauksien rekisterin perusteella. 10 vuoden aineiston analyysi. 2019 Työterveyslaitos, Helsinki, http://urn.fi/URN:ISBN:9789522618580 «http://urn.fi/URN:ISBN:9789522618580»1
  2. Tarlo SM, Balmes J, Balkissoon R ym. Diagnosis and management of work-related asthma: American College Of Chest Physicians Consensus Statement. Chest 2008;134:1S-41S «PMID: 18779187»PubMed
  3. Moore VC, Jaakkola MS, Burge CBSG ym. A new diagnostic score for occupational asthma: the area between the curves (ABC score) of peak expiratory flow on days at and away from work. Chest 2009;135:307-314 «PMID: 18812450»PubMed
  4. Moore VC JM, Burge PS ym. A systematic review of serial peak expiratory flow measurements in the diagnosis of occupational asthma. Ann Respir Med 2010 2010;1:31-44
  5. Nicholson PJ, Burge PS, Boyle C. Occupational asthma: Prevention,identification & management: Systematicreview & recommendations. British, Occupational Health Research Foundation. London 2010
  6. Lindström I, Malmberg P, Suojalehto H ym. Ammattikeuhkosairauksien asiantuntijaryhmän (AKAR) suositus. PEF-työpaikkaseuranta--ammattiastma-diagnostiikan perusta. Duodecim 2011;127:2194-204 «PMID: 22191203»PubMed
  7. Chiry S, Cartier A, Malo JL ym. Comparison of peak expiratory flow variability between workers with work-exacerbated asthma and occupational asthma. Chest 2007;132:483-8 «PMID: 17505025»PubMed
  8. Anees W, Gannon PF, Huggins V ym. Effect of peak expiratory flow data quantity on diagnostic sensitivity and specificity in occupational asthma. Eur Respir J 2004;23:730-4 «PMID: 15176688»PubMed
  9. Moore VC, Jaakkola MS, Burge CB ym. Do long periods off work in peak expiratory flow monitoring improve the sensitivity of occupational asthma diagnosis? Occup Environ Med 2010;67:562-7 «PMID: 20439321»PubMed
  10. Henneberger PK, Patel JR, de Groene GJ ym. Workplace interventions for treatment of occupational asthma. Cochrane Database Syst Rev 2019;10:CD006308 «PMID: 31593318»PubMed
  11. Viinanen A, Lindström I, Suojalehto H. Miten kosteusvauriolle altistuneet tutkitaan? Suom Lääkäril 2010;65:1013-7
  12. Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 12.9.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  13. Henneberger PK, Mirabelli MC, Kogevinas M ym. The occupational contribution to severe exacerbation of asthma. Eur Respir J 2010;36:743-50 «PMID: 20351033»PubMed
  14. Le Moual N, Carsin AE, Siroux V ym. Occupational exposures and uncontrolled adult-onset asthma in the European Community Respiratory Health Survey II. Eur Respir J 2014;43:374-86 «PMID: 23949964»PubMed
  15. Purokivi M, Sauni R, Hannu T ym. Työn pahentama astma. Duodecim 2014;130:1691-8 «PMID: 25272780»PubMed