EKG:n anatominen tulkinta

Huom! EKG-tietokanta «EKG-tietokannat – päivittynyt!»1 on maksullinen ja vaatii käyttöoikeudet

• Etuseinäinfarktissa tukos sijaitsee vasemmassa eteen laskevassa sepelvaltimohaarassa (LAD) ja maksimaalinen ST-nousu ilmenee kytkennöissä V2–V4 «Aldrich HR, Hindman NB, Hinohara T ym. Identificat...»1, «Eskola MJ, Nikus KC, Holmvang L ym. Value of the 1...»2. Ks. seuraavat kuvat:
  • EKG-tietokanta, kuva LAD:n proksimaalinen tukos «»1
  • EKG-tietokanta, kuva Vauriovirran aiheuttama ST-välin vajoaminen
• Alaseinäinfarktissa suurempi ST-nousu kytkennässä III kuin kytkennässä II sekä kytkennän I yli 0,5 mm:n ST-lasku ovat yleensä merkki oikean sepelvaltimon (RCA) tukoksesta «Fiol M, Cygankiewicz I, Carrillo A ym. Value of el...»3, «Chia BL, Yip JW, Tan HC ym. Usefulness of ST eleva...»4. Ks. seuraava kuva:
  • EKG-tietokanta, kuva RCA:n tukos (dominoiva suoni) «»2
• Vasemman kiertävän sepelvaltimohaaran (LCX) tukoksessa suurin ST-segmentin nousu nähdään kytkennässä II «Fiol M, Cygankiewicz I, Carrillo A ym. Value of el...»3, «Chia BL, Yip JW, Tan HC ym. Usefulness of ST eleva...»4. ST-lasku kytkennöissä V1 ja V2 yhdistyneenä suurempaan tai yhtä suureen ST-laskuun kytkennässä aVR kuin kytkennässä aVL viittaa LCX:n tukokseen «Tierala I, Nikus KC, Sclarovsky S ym. Predicting t...»5. Ks. seuraavat kuvat:
  • EKG-tietokanta, kuva Tuore taka-ala-sivuseinän infarkti «»3
  • EKG-tietokanta, kuva LCX:n proksimaalinen tukos «»4.
• Lateraalinen (LCX) infarkti on yleisin huomiotta jäänyt STEMI, erityisesti silloin, kun V7–V9 on jäänyt rekisteröimättä.
• Vasemman sepelvaltimon sivuhaarojen tukokset ilmenevät yleensä ST-nousuna kytkennöissä I ja aVL.
• Oikean kammion infarkti ilmenee ST-nousuna kytkennöissä V4R ja V1–V2, jolloin RCA tukkeutuu alkuosastaan ja jättää taakseen oikeata kammiota suonittavat RV- ja RAM-sivuhaarat.
• Ks. EKG-tietokanta, kuva Oikean kammion infarkti alaseinäinfarktin yhteydessä «»5.
• Infarktisuonen lisäksi voidaan tehdä päätelmiä tukoksen sijainnista merkittävien sivuhaarojen osalta «Zimetbaum PJ, Josephson ME. Use of the electrocard...»6, «Nikus KC, Eskola MJ. EKG sepelvaltimokohtauksen va...»7.
• Ks. Käypä hoito -kuva Morfologisen EKG-tulkinnan periaatteita «Morfologisen EKG-tulkinnan periaatteita»2.

Kuva 2.

Morfologisen EKG-tulkinnan periaatteita

Kuvassa nähdään kahden eri potilaan akuutin ST-nousuinfarktin EKG-muutokset. Molemmat edustavat tilannetta jossa iskeeminen alue, ja samalla uhkaava sydänlihasvaurio, on suhteellinen iso. Kuvan keskellä esitetään sepelvaltimoanatomia sekä sepelvaltimotautikohtaukselle tyypilliset patofysiologiset muutokset: plakin repeämä ja suonen sisäinen hyytymä. Vasemmanpuoleisessa esimerkissä nähdään ST-välin nousua kytkennöissä II, III ja aVF alaseinäinfarktin merkkinä. Kytkentöjen I ja aVL sekä V₁–V₃ ST-välin laskut ovat ns. resiprokaalisia muutoksia. On tärkeä huomata kytkentöjen V₅ ja V₆ ST-välin nousut merkkinä ison dominantin sepelvaltimon tukoksesta, ja näin ollen kertoo kohonneesta lyhyen aikavälin riskistä. On tärkeä huomata että kytkentöjen II, III ja aVF J-piste on yli 50 % R-aallon korkeudesta merkkinä III asteen iskemiasta. Oikealla näkyy esimerkki etuseinäinfarktista, jossa kytkennöissä I ja aVL on nähtävissä ST-välin nousua. Tämä on merkki vasemman eteen laskevan sepelvaltimohaaran (LAD) alkuosan tukoksesta.

Lähde: Nikus K, Eskola M, Porela P, Airaksinen J. EKG:n iskemia-aste uhkaavan ST-nousuinfarktin yksilöllisessä vaaran arvioinnissa. Suomen Lääkärilehti 2008;63:1509-14

Julkaistaan Suomen Lääkärilehden luvalla.