Uniapneapotilaiden happivajekuorma näyttää ennustavan kuolleisuuden ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
Uniapneapotilaiden happivajekuorman vaikutusta yli 40-vuotiaiden kuolleisuuteen tutkittiin aineistossa «Azarbarzin A, Sands SA, Stone KL ym. The hypoxic b...»1, joka käsitti Outcomes of Sleep Disorders in Older Men (MrOS) -tutkimuksen (n = 2 743 miestä, keski-ikä 76,3 ± 5,5 vuotta) ja Sleep Heart Health Studyn (SHHS; n = 5 111, 52,8 % naisia, keski-ikä 63,7 ± 10,9 vuotta). Happivajekuorma määriteltiin laskemalla hengitystapahtumiin liittyvä desaturaatiokäyrän pinta-ala. Toisin kuin apnea-hypopneaindeksi (AHI), happivajekuorma ennusti vahvasti korkeimmassa kvintiilissä sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta MrOS-tutkimuksessa (vakioitu HR 1,81 (95 % luottamusväli 1,25–2,62) ja SHHS-tutkimuksessa (vakioitu HR 1,96 (95 % luottamusväli 1,11–3,43) ja MrOS-tutkimuksessa myös kokonaiskuolleisuutta (vakioitu HR 2,73 (95 % luottamusväli 1,71–4,36).
Happivajekuorman vaikutusta sydämen vajaatoiminnan ilmaantuvuuteen tutkittiin aineistossa «Azarbarzin A, Sands SA, Taranto-Montemurro L ym. T...»2, joka käsitti Outcomes of Sleep Disorders in Older Men (MrOS) -tutkimuksen (n = 2 653 miestä, keski-ikä 76,2 ± 5,4 vuotta) ja Sleep Heart Health Studyn (SHHS; n = 4 881, 54,4 % naisia, keski-ikä 63,6 ± 11,1 vuotta). Happivajekuorma määriteltiin laskemalla hengitystapahtumiin liittyvä desaturaatiokäyrän pinta-ala. Toisin kuin AHI, demografisten muuttujien, tupakoinnin ja oheissairauksien suhteen vakioitu happivajekuorma ennusti kummassakin kohortissa (MrOS: HR 1,22; 95 % luottamusväli 1,02–1,45; SHHS: HR 1,18; 95 % luottamusväli 1,02–1,37) sydämen vajaatoiminnan ilmaantumisen riskiä miehillä, mutta ei naisilla.
Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis Sleep Ancillary Study -tutkimuksessa (n = 1 895, keski-ikä 68,2 ± 9,1 vuotta, naisia 54 %, joista 37 % valkoisia, 28 % mustia, 24 % latinalais-amerikkalaisia ja 11 % aasialaisia) «Jackson CL, Umesi C, Gaston SA ym. Multiple, objec...»3 lyhytunisuus (esiintyvyysriski, PR 1,40; 95 % luottamusväli 1,06–1,83) ja happivajekuorma (PR 1,06; 95 % luottamusväli 1,02–1,12) olivat yhteydessä keskivaikean ja vaikean kroonisen munuaissairauden (glomerulusfiltraationopeus < 60 ml/min/1,73 m2 tai albuminuria > 30 mg/g) esiintyvyyteen. Ne, joilla oli uniapnea, kuuluivat korkeimpaan happivajekuorman kvintiiliin (PR 1,28; 95 % luottamusväli 1,01–1,63).
Ranskalaisen Pays de la Loire -kohortin tiedot yhdistettiin hallinnolliseen terveystietoon ja tutkittiin keskeisten sydän- ja verisuonitautitapahtumien (MACE, yhdistelmävastemuuttuja sisältäen kokonaiskuolleisuuden, akuutin sydäninfarktin, aivohaverin ja suunnittelemattoman sepelvaltimoiden revaskularisaation) ilmaantuvuutta vastadiagnosoiduilla uniapneapotilailla, joilla ei ollut ilmeistä sydän- ja verisuonitautia «Trzepizur W, Blanchard M, Ganem T ym. Sleep Apnea-...»4. Happivajekuorma määriteltiin laskemalla hengitystapahtumiin liittyvä desaturaatiokäyrän pinta-ala. Klusteroinnissa (latentin luokan analyysi) havaittiin neljä oiretyyppiä (vähäoireiset 22,0 %, häiriintynyt uni 17,5 %, hyvin uneliaat 49,8 % ja kohtalaisen uneliaat 10,6 %). Mediaaniseuranta-ajan (78 kuukautta, IQR 52–109) kuluessa 592 potilaalle (11,1 %) 5 358 potilaan joukosta tuli MACE. Vakioidussa mallissa happivajekuorma (HR 1,21; 95 % luottamusväli 1,07–1,38) ja alle 90 % happisaturaation osuus uniajasta (HR 1,34; 95 % luottamusväli 1,16–1,55) olivat ainoat MACEa ennustavat tekijät. Yhteys oli vahvempi nuorilla ja naisilla.
Kommentti: Apnea-hypopneaindeksi (AHI) ennustaa huonosti uniapneapotilaiden riskejä. Tutkimukset viittaavat siihen, ettei pelkästään hengityskatkojen ja happikyllästeisyyden pudotusten (oxygen desaturation index, ODI) esiintymistiheys, vaan myös happivajeen kesto ja syvyys eli happivajekuorma, ovat merkittäviä oheissairauksien ennusteen kannalta.