Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Chang ET, Fernandez-Salvador C, Giambo J ym. Tongu...»1 käytiin läpi tutkimuksia, joissa tarkasteltiin kieltä eteenpäin tuovan kojeen (Tongue Retaining Device, TRD) vaikutusta obstruktiiviseen uniapneaan. Kirjallisuushaun perusteella kesäkuuhun 2016 mennessä löytyneistä 176 tutkimuksesta analyysiin valikoitui 16 kriteerit täyttävää tutkimusta. Mukaan otettiin kvantitatiiviset, aikuisilla uniapneapotilailla tehdyt tutkimukset, joissa tarkasteltiin unitutkimuksen ja uneliaisuuskyselyn avulla saatavaa dataa TRD-kojetta käytettäessä ja ilman kojetta. Tutkimuksesta suljettiin pois tutkimukset, joissa käytettiin sähköä kielen imun aikaansaamiseksi tai joissa TRD-kojeen ohella oli käytetty muita hoitomekanismeja. Yhteensä tutkimus käsitti 242 potilasta.
Tulosten mukaan apnea-hypopneaindeksi (AHI) aleni TRD-kojeen avulla tasolta 33,6 ± 21,1/t tasolle 15,8 ± 16,0/t, p < 0,001. Lisäanalyysissä standardoitu keskimääräinen ero (SMD) oli -0,95 (95 % luottamusväli -4,06 – -2,29, p < 0,001). Seitsemässä tutkimuksessa (n = 81) alhaisin happisaturaatio (LSAT) kohosi tasolta 79,8 ± 17,5 % tasolle 83,9 ± 8,6 %, p < 0,001. Lisäanalyysissä SMD oli 0,49 (95 % luottamusväli 0,18–0,81, p = 0,002). Neljässä tutkimuksessa (n = 31) happidesaturaatioindeksi (ODI) aleni tasolta 29,6 ± 32,1 tasolle 12,9 ± 8,7, p < 0,001. Lisäanalyysissä SMD oli -0,77 (95 % luottamusväli -0,14 – -1,39, p = 0,02). Neljässä tutkimuksessa (n = 93) päiväaikainen uneliaisuus (ESS) laski tasolta 10,8 ± 4,8 tasolle 8,2 ± 4,5, p < 0,001. Lisäanalyysissä SMD oli -0,89 (95 % luottamusväli -0,21 – -1,52, p = 0,005).
Kommentti: Tutkimuksen perusteella kielikoje on mahdollinen hoitovaihtoehto aikuisille uniapneapotilaille, joille CPAP-hoito tai kirurginen hoito eivät sovi. Kielikojeella voitaneen myös välttää uniapneakiskon mahdolliset leuan eteenpäin tuonnista johtuvat sivuvaikutukset, kuten purennan muutokset tai purentaelimen toimintahäiriöt. Kojeen retentiota ja siten toimivuutta voi mahdollisesti parantaa digitaalisella jäljentämisellä, mikä mahdollistaa yksilöllisen kojemuotoilun. Tutkimuksen aineisto koostui eri etnisistä ryhmistä. Euroopasta edustettuina olivat vain ranskalaiset ja saksalaiset, ja tutkimusaineisto vaihteli yhdestä henkilöstä 55 henkilöön. Seuranta-aika vaihteli kahdesta yöstä kuuteen vuoteen, joten kojeen pitkäaikaisesta hoitovasteesta ja potilaiden sitoutumisesta kielikojehoitoon ei ole riittävää näyttöä.
Suomessa kielikojeita ei tiettävästi ole käytetty, eikä TRD:n käyttöä voi suositella, sillä kojeen tehosta ja sivuvaikutuksista ei ole riittävästi tietoa.