Lapsi voi hyötyä sensorisen integraation terapiasta, kun autismikirjon oireet, kuten rajoittuneet, toistavat ja joustamattomat käyttäytymismallit, tai lapsen sensomotoriikan ongelmat haittaavat lapsen toimintakykyä ja toimintakyvyn arvioinnissa tulee esille aistimuksien rekisteröinnin ja/tai hahmottamisen ongelmia ja/tai näihin liittyviä motorisia ongelmia (ks. myös näytönastekatsaus «Sensorisen integraation viitekehystä käyttävä toimintaterapia (SI-terapia) saattaa ainakin lyhytaikaisesti parantaa autismikirjon lapsen toimintakykyä arjessa.»C).
Autismikirjon häiriö ja aistitiedon käsittelyn ongelmat sekä niiden yhteys toimintakykyyn
Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn ongelmat (SI-ongelmat) ovat tyypillisiä autismikirjon henkilöillä «American Psychiatric Association. Diagnostic and S...»1, ja ne vaikuttavat henkilön toimintakyvyn ongelmien vaikeusasteeseen «Zachor DA, Ben-Itzchak E. The Relationship Between...»2, «Robertson AE, Simmons DR. The relationship between...»3. Huomattavia ongelmia on lähteestä ja käytetystä mittarista riippuen 69–90 %:lla autismikirjon henkilöistä. Ne liittyvät tyypillisesti kehosta ja/tai ympäristöstä tulevien tasapaino-, liike-, tunto-, lihas-, nivel-, interoseptio-, haju-, maku-, näkö- ja kuuloaistimuksien yli- tai alireagointiin, hahmottamiseen tai niihin liittyviin motorisen suoriutumisen vaikeuksiin «Zachor DA, Ben-Itzchak E. The Relationship Between...»2, «Jasmin E, Couture M, McKinley P ym. Sensori-motor ...»4, «Leekam SR, Nieto C, Libby SJ ym. Describing the se...»5, «Baranek GT, David FJ, Poe MD ym. Sensory Experienc...»6, «Dawson G, Watling R. Interventions to facilitate a...»7, «Parham D, Smith Roley S, May-Benson T, ym. Develop...»8, «Jussila K, Junttila M, Kielinen M ym. Sensory Abno...»9.
SI-ongelmat näyttäytyvät autismikirjon henkilöillä vaikeutena toimia tilanteeseen nähden tarkoituksenmukaisesti sekä rajoittuneina, toistavina ja joustamattomina käyttäytymismalleina ja erityisinä kiinnostuksen kohteina «Lane AE, Young RL, Baker AE ym. Sensory processing...»10, «Tavassoli T, Miller LJ, Schoen SA ym. Sensory over...»11. SI-ongelmat vaikeuttavat lapsen ja nuoren suoriutumista ja osallistumista arjen eri tilanteissa. Ne heijastuvat kykyyn osallistua leikkiin toisten kanssa ja osallistumiseen yhteiseen toimintaan kotona muun perheen kanssa sekä kodin ulkopuolella erilaisissa tilanteissa, kuten päiväkodin tai koulun ryhmätilanteissa ja esimerkiksi kauppa- ja kyläreissuilla tai juhlissa. SI-ongelmat vaikeuttavat suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa, kuten pukeutumisessa, peseytymisessä, wc-toiminnoissa ja syömisessä «Schaaf RC, Toth-Cohen S, Johnson SL ym. The everyd...»12, «Cermak SA, Curtin C, Bandini LG. Food selectivity ...»13, «Lee C, Kim T. Comparison of Social Quotient and se...»14, «Yip J, Powers B, Kyu F. The Sensory Experience of...»15, «Kirby AV, Bilder DA, Wiggins LD,...»16. Useissa tutkimuksissa on tullut esille myös aistimuksiin ali- ja ylireagoinnin yhteys sosiaalisiin kykyihin, muun muassa sosiaaliseen kommunikointiin «Lane AE, Young RL, Baker AE ym. Sensory processing...»10, «Ashburner J, Ziviani J, Rodger S. Sensory processi...»17, «Baker AE, Lane A, Angley MT ym. The relationship b...»18, «Hilton, C., Graver, K. and LaVesser, P. Relationsh...»19, «Hilton CL, Harper JD, Kueker RH ym. Sensory respon...»20, «Reynolds S, Bendixen RM, Lawrence T, Lane SJ. A pi...»21, «Hochhauser M, Engel-Yeger B. Sensory processing ab...»22, «Watson LR, Patten E, Baranek GT ym. Differential a...»23. Myös SI-ongelmien yhteys ahdistusoireisiin, vireystilan säätelyyn ja uneen nousee esille tutkimuksissa «Hochhauser M, Engel-Yeger B. Sensory processing ab...»22, «Reynolds S, Lane SJ. Sensory overresponsivity and...»24, «Goldman SE, Surdyka K, Cuevas R ym. Defining the s...»25, «Ben-Sasson A, Cermak SA, Orsmond GI ym. Sensory cl...»26, «Schaaf R, Mailloux Z. Clinician`s Guide for Implem...»27.
Yksilöllisten aistitiedon käsittelyn ongelmien tarkka määrittely ohjaa kuntoutuksen suunnittelua
SI-ongelmien kuntouttamisessa on keskeistä yksilöllisyys. Vain riittävän laajan ja kattavan arvioinnin perusteella on mahdollista määrittää kunkin yksilön kyky käsitellä omasta kehosta ja ympäristöstä tulevia aistimuksia sekä mahdollisten SI-ongelmien vaikutus kyseisen ihmisen suoriutumiseen ja osallistumiseen.
Vaikeudet voivat liittyä aistisäätelyn tai aistitiedon hahmottamisen ongelmiin ja näihin liittyviin motorisiin ongelmiin (vartalon hallintaan ja praktisiin eli motorisen toiminnan ideoinnin, suunnittelun ja toteutuksen ongelmiin; esim. vaikeuteen matkia motorista toimintaa tai oppia uusia motorisia taitoja). Edellä kuvatut vaikeudet voivat heijastua karkea- ja hienomotoristen taitojen kehitykseen «Smith-Roley S, Mailloux Z, Parham LD, Schaaf RC, L...»28, «Bhat AN, Landa RJ, Galloway JC. Current perspectiv...»29. Arvioinnin pohjalta määritetään lapsen vahvuudet ja toimintakyvyn vaikeudet, tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma ja laaditaan tarvittavat tukikeinot arjen ympäristöihin.
SI-täydennyskoulutuksen suorittanut toiminta- tai fysioterapeutti toteuttaa arvioinnin käyttämällä ensisijaisesti normitettuja sensorisen integraation testejä «Mulligan S. Assesment of Sensory Integration Funct...»30, «Mailloux Z, Parham LD, Roley SS ym. Introduction t...»31. Kehitysvamma liitännäisdiagnoosina on huomioitava erikseen arvioinnin toteutuksen suunnittelussa ja testien valinnassa. Normitettujen sensomotoriikkaa mittaavien testien ohella arvioinnissa käytetään aistitiedon käsittelyä mittaavia normitettuja kyselyitä «Parham, L., Ecker, C., Kuhaneck, H., Henry, D. & G...»32 ja sensomotoristen perusvalmiuksien sekä leikin havainnointia. Lisäksi terapeutti perehtyy esitietoihin, kuten lapsen kehityshistoriaan ja esitettyihin toimintakyvyn vaikeuksiin arjen eri ympäristöissä «Schaaf R, Mailloux Z. Clinician`s Guide for Implem...»27, «Benevides TW, Dumont R, Shaaf R. Applying Sensory ...»33. Joissakin tapauksissa arvioinnin sensorisen integraation terapian tarpeesta voi tehdä aistitiedon käsittelyn vaikeuksiin perehtynyt toimintaterapeutti, jolloin arvioinnissa käytetään olemassa olevia normitettuja sensomotoriikan testejä kyselyiden ja havainnointien rinnalla. Koulutettu SI-terapeutti täydentää kuntoutuksen alkaessa arviointitietoa tarvittavilta osin, jotta kuntoutus kohdentuu oikein.
Sensorisen integraation terapia
Sensorisen integraation terapia on lääkinnällistä kuntoutusta, yleensä toimintaterapiaa, joskus myös fysioterapiaa. SI-terapian toteuttaminen vaatii täydennyskoulutuksen (ks. www.sity.fi/si-terapeuttikoulutus «https://sity.fi/si-terapeuttikoulutus»1). Autismikirjon lasten kuntoutukseen on luotu tutkittuun tietoon perustuva prosessimalli «Schaaf R, Mailloux Z. Clinician`s Guide for Implem...»27, jota seuraamalla terapeutti pystyy toteuttamaan luotettavuuskriteereihin «Parham D, Smith Roley S, May-Benson T, ym. Develop...»8 perustuvaa SI-terapiaa ja varmentamaan näin terapian vaikuttavuutta. SI-terapian tavoitteena ei ole opettaa lapselle yksittäisiä taitoja, vaan luoda sensomotorista perustaa, jolle lapsi voi rakentaa oppimistaan. Kyky käsitellä omasta kehosta ja ympäristöstä tulevia aistimuksia mahdollistaa tarkoituksenmukaisen toiminnan ja vuorovaikutuksen toisten kanssa ja tämän myötä uusien taitojen oppimisen «Schaaf R, Mailloux Z. Clinician`s Guide for Implem...»27, «Bundy A, Lane S. Sensory Integration: A. Jean Ayre...»34.
Alkuarvioinnin ja arjessa ilmenevien toimintakyvyn ongelmien perusteella lapsi, terapeutti ja huoltajat asettavat terapialle tavoitteet kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF; ks. THL / Toimintakyky / ICF-luokitus «https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus»2) mukaisesti liittyen lapsen arjessa suoriutumiseen ja/tai osallistumiseen käyttämällä esimerkiksi COPM-menetelmää (Canadian Occupational Performance Measure; ks. «https://terveysportti.mobi/dtk/hpt/avaa?p_artikkeli=tmm00095»3) tai GAS-menetelmää (Goal Attainment Scaling; ks. www.kela.fi/yhteistyokumppanit-kuntoutuspalvelut-palveluntuottajille-kuntoutuksen-mittaaminen-ja-arviointi-gas-menetelma «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-kuntoutuspalvelut-palveluntuottajille-kuntoutuksen-mittaaminen-ja-arviointi-gas-menetelma»4). Terapiassa keskeistä on lapsen aktiivinen osallistuminen. Terapeutti tukee lasta toiminnan (leikin) suunnittelussa ja toteutuksessa niin, että toiminta on tavoitteellista ja haastetasoltaan juuri sopivaa, lapsen sensomotorista kehitystä ja praktisia taitoja edistävää. Lasten SI-terapia toteutuu aina luotettavuuskriteerit «Parham D, Smith Roley S, May-Benson T, ym. Develop...»8 täyttävässä terapiatilassa, joka välineineen mahdollistaa tavoitteellisen työskentelyn aistitiedon käsittelyn vahvistamiseksi. Terapiaan liittyvät kiinteästi erilliset ohjauskäynnit lapsen huoltajille ja muille lähi-ihmisille, kuten päiväkodin ja koulun henkilöstölle. Terapeutti auttaa ymmärtämään lapsen käyttäytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja etsimään keinoja, joilla tukea lasta osallistumaan täysipainoisemmin arjen eri tilanteissa, kuten toisten kanssa leikkimisessä, ruokailussa, pukeutumisessa, opiskelussa ja siirtymätilanteissa. Lisäksi terapeutti auttaa muokkaamaan koti-, päiväkoti- ja kouluympäristöjä aistiesteettömiksi siten, että henkilön on helpompi hallita ympäristön aiheuttamaa kuormitusta, jotta hän kykenee osallistumaan itselleen mielekkäisiin toimintoihin. Terapia on yksilöterapiaa, ja kesto vaihtelee lapsen toimintakyvyn ongelmien laajuuden ja edistymisen mukaan noin puolesta vuodesta kolmeen vuoteen. Terapia voidaan toteuttaa yhtäjaksoisena tai jaksotettuna; olennaisia ovat kuitenkin selkeät tiiviit kuntoutusjaksot ja niitä seuraava tauko. Terapiakerran keston tulee olla riittävä, jotta aistisäätelyn ja praktisten taitojen vahvistaminen on mahdollista. Vaikuttavuustutkimuksissa yksittäisten terapiakertojen kesto on ollut yleisimmin 60 minuuttia «Bundy A, Szklut S. The Science of Intervention: Cr...»35, «Schaaf RC, Benevides T, Mailloux Z ym. An interven...»36, «Pfeiffer B, Patten K, Kinnealey M, Sheppard M, Hen...»37.