Autismikirjon häiriön ydinoireiden ilmenemisessä saattaa olla eroja sukupuolten välillä.
Sukupuolen tai sukupuoli-identiteetin moderoivat vaikutukset saavat tukea epidemiologisista,
käyttäytymis-, kognitiivisista, neurobiologisista, geneettisistä, endokrinologisista
ja immunologisista tutkimuksista «Bölte S, Neufeld J, Marschik PB, ym. Sex and gende...»2.
Autismikirjon häiriön diagnostiset kriteerit ovat samat sukupuolesta ja sukupuoli-identiteetistä
riippumatta, mutta sukupuoleen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa oireiden ilmenemiseen
«Bölte S, Neufeld J, Marschik PB, ym. Sex and gende...»2.
Tämän vuoksi tyttöjen ja naisten autismikirjon häiriön diagnosoiminen vaatii tarkkuutta, jotta vältytään ali- tai
ylidiagnostiikalta.
Tutkimukset ydinoireiden ilmenemisen eroista ovat jossain määrin ristiriitaisia riippuen
käytetyistä menetelmistä.
Laadukasta tutkimusta autismikirjon häiriöstä aikuisilla naisilla on vähän, ja edelleen
tarvitaan lisätutkimuksia, etenkin pitkittäistutkimuksia lapsuudesta. Aikuisia naisia
tarkastelleissa tutkimuksissa otoksen valikointi perustuu usein itse raportoituun diagnoosiin tai epäluotettaviin itsearviomittareihin eikä psykiatrista erotusdiagnostiikkaa ole aina tehty. On epävarmaa, kuvaavatko näin tehtyjen tutkimusten löydökset todella häiriötasoista autismia, jotain muuta psykiatrista häiriötä vai
normaalivaihtelun piiriin kuuluvia yleisväestön piirteitä.
Cruzin ym. «Cruz S, Zubizarreta SC, Costa AD, ym. Is There a B...»7 meta-analyysissä tutkittiin nais- ja miessukupuolten välisiä eroja autismikirjon
häiriön ydinoireiden ilmenemisessä. Meta-analyysiin mukaan otetut ADOS-havainnointimenetelmää
käyttäneet tutkimukset oli tehty pääosin lapsilla ja nuorilla. Meta-analyysissa oli
vain yksi tutkimus «Lai MC, Lombardo MV, Ruigrok AN, ym. Quantifying a...»8, jossa ADOS-havainnointia oli käytetty aikuisilla (n = 30, ikä 18–49 vuotta).
Tyttöjen ja poikien välillä todettiin ryhmätasolla pieni, mutta merkitsevä ero ADOS-asteikon
vaikeusasteessa (16 tutkimusta, n = 3 582) ja sosiaalisen vuorovaikutuksen osa-alueella
(13 tutkimusta, n = 2 997).
Tytöillä autismikirjon oireet olivat lieväasteisempia, ja heillä ilmeni vähemmän sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia kuin pojilla.
Sen sijaan vanhempien tai huoltajien tai opettajien raportointiin pohjautuvia menetelmiä (kuten SRS-2- tai Vineland-II-asteikkoa)
käyttäen autistisilla tytöillä tuli tässä meta-analyysissä esiin enemmän sosiaalisen
vuorovaikutuksen ongelmia kuin pojilla.
Keskilapsuudessa (ikävuodet 7–11) sukupuolten väliset erot voivat vaikuttaa eri tavoin
toimintakykyyn. ICD-11-luokituksen mukaan pojat saattavat käyttäytyä reaktiivisen
aggressiivisesti tai käyttäytymisoirein tai turhautua. Tytöillä on taipumus vetäytyä
sosiaalisesti. Tytöt myös reagoivat emotionaalisilla muutoksilla sosiaalisiin sopeutumisvaikeuksiin
«The World Health Organization (WHO). Internationa...»9. Poikien ulospäin suuntautuneet oireet saattavat lisätä todennäköisyyttä autismikirjon
häiriön piirteiden tunnistamiseen heillä tyttöjä aiemmin.
Tytöt ja naiset pyrkivät seurustelemaan poikia ja miehiä todennäköisemmin, ja heillä on usein yksi tai kaksi ystävää. Heillä on myös taipumus kehittää enemmän
mielikuvitusleikkejä ja käyttää enemmän tunnekieltä. Erityiset mielenkiinnon kohteet ovat tytöillä ja naisilla
usein sisällöltään sosiaalisempia «Lord C, Charman T, Havdahl A, ym. The Lancet Commi...»14.
Naisten autismin seulontaan on ehdotettu työkaluksi Girls Questionnaire for Autism
Spectrum Condition (GQ-ASC) -kyselyä (suomennos saatavilla Autismiliiton sivuilta «https://autismiliitto.fi/autismi/diagnosointi/»1). On kuitenkin huomioitava, että GQ-ASC-kyselyä arvioivassa Brownin ym. «Brown CM, Attwood T, Garnett M, ym. Am I Autistic?...»17 tutkimuksessa osallistujien autismidiagnoosia ei varmistettu eikä kyselyn erottelukyvystä ole laajempaa tutkimusnäyttöä. Suuret pisteet GQ-ASC:ssä voivat siis kertoa myös muista ongelmista kuin autismikirjon häiriöstä.
Autismikirjon henkilöillä on kuvattu pyrkimyksiä naamioida (camouflage) tai kompensoida
oireita, mitä on tuotu esiin erityisesti naispuolisten kohdalla «The World Health Organization (WHO). Internationa...»9, «Tubío-Fungueiriño M, Cruz S, Sampaio A, ym. Social...»18. Naamioimisella viitataan tavanomaisesta sosiaalisesta mukautumisesta poikkeavaan
käyttäytymiseen, joka vaatii paljon voimavaroja ja jonka ei voida autistisella henkilöllä
ajatella täysin peittävän autismikirjon häiriön diagnoosin edellyttämiä sosiaalisen
vuorovaikutuksen erityispiirteitä. Pyrkimyksestä peitellä autismikirjon oireita käytetään
myös termiä maskaaminen.
Diagnoosin puuttuminen tai hyvin viivästynyt diagnoosi, vaikeuksiin tarjotun avun
puute ja pyrkimys näyttää normaalilta lisäävät tyttöjen stressiä ja riskiä kehittää
emotionaalisia ja muita ongelmia. Puutteet sosiaalisissa taidoissa saattavat altistaa heidät uhriksi joutumiselle, kiusaamiselle ja seksuaaliselle kaltoinkohtelulle
«Rujeedawa T, Zaman SH. The Diagnosis and Managemen...»24.
Zeidan J, Fombonne E, Scorah J, ym. Global prevalence of autism: A systematic review
update. Autism Res 2022;15(5):778-790 «PMID: 35238171»PubMed
Bölte S, Neufeld J, Marschik PB, ym. Sex and gender in neurodevelopmental conditions.
Nat Rev Neurol 2023;19(3):136-159 «PMID: 36747038»PubMed
Marinopoulou M, Billstedt E, Wessman C, ym. Association Between Intellectual Functioning
and Autistic Traits in the General Population of Children. Child Psychiatry Hum Dev
2025;56(1):264-275 «PMID: 37351708»PubMed
Akbari M, Seydavi M, Hosseini ZS, ym. Experiential avoidance in depression, anxiety,
obsessive-compulsive related, and posttraumatic stress disorders: a comprehensive
systematic review and meta-analysis. J Context Behav Sci 2022; 24:65–78
Limburg K, Watson HJ, Hagger MS, ym. The Relationship Between Perfectionism and Psychopathology:
A Meta-Analysis. J Clin Psychol 2017;73(10):1301-1326 «PMID: 28026869»PubMed
Abramovitch A, Short T, Schweiger A. The C Factor: Cognitive dysfunction as a transdiagnostic
dimension in psychopathology. Clin Psychol Rev 2021;86():102007 «PMID: 33864968»PubMed
Cruz S, Zubizarreta SC, Costa AD, ym. Is There a Bias Towards Males in the Diagnosis
of Autism? A Systematic Review and Meta-Analysis. Neuropsychol Rev 2025;35(1):153-176
«PMID: 38285291»PubMed
Lai MC, Lombardo MV, Ruigrok AN, ym. Quantifying and exploring camouflaging in men
and women with autism. Autism 2017;21(6):690-702 «PMID: 27899710»PubMed
The World Health Organization (WHO). International Classification of Diseases Eleventh
Revision (ICD-11). Geneva: World Health Organization; 2022.
Dubreucq J, Coutelle R, Lajnef M, ym. Gender differences in psychosocial function
and self-reported health status in late-diagnosed autistic adults: results from the
FACE-ASD national cohort. Psychol Med 2023;53(12):5674-5684 «PMID: 36177672»PubMed
Lai MC, Lombardo MV, Pasco G, ym. A behavioral comparison of male and female adults
with high functioning autism spectrum conditions. PLoS One 2011;6(6):e20835 «PMID: 21695147»PubMed
Stroth S, Tauscher J, Wolff N, ym. Phenotypic differences between female and male
individuals with suspicion of autism spectrum disorder. Mol Autism 2022;13(1):11 «PMID: 35255969»PubMed
Saure E, Castrén M, Mikkola K, ym. Intellectual disabilities moderate sex/gender differences
in autism spectrum disorder: a systematic review and meta-analysis. J Intellect Disabil
Res 2023;67(1):1-34 «PMID: 36444668»PubMed
Lord C, Charman T, Havdahl A, ym. The Lancet Commission on the future of care and
clinical research in autism. Lancet 2022;399(10321):271-334 «PMID: 34883054»PubMed
Kaat AJ, Shui AM, Ghods SS, ym. Sex differences in scores on standardized measures
of autism symptoms: a multisite integrative data analysis. J Child Psychol Psychiatry
2021;62(1):97-106 «PMID: 32314393»PubMed
Wiggins LD, Rubenstein E, Windham G, ym. Evaluation of sex differences in preschool
children with and without autism spectrum disorder enrolled in the study to explore
early development. Res Dev Disabil 2021;112():103897 «PMID: 33610079»PubMed
Brown CM, Attwood T, Garnett M, ym. Am I Autistic? Utility of the Girls Questionnaire
for Autism Spectrum Condition as an Autism Assessment in Adult Women. Autism Adulthood
2020;2(3):216-226 «PMID: 36601442»PubMed
Tubío-Fungueiriño M, Cruz S, Sampaio A, ym. Social Camouflaging in Females with Autism
Spectrum Disorder: A Systematic Review. J Autism Dev Disord 2021;51(7):2190-2199 «PMID: 32926304»PubMed
Fombonne E. Camouflage and autism. J Child Psychol Psychiatry 2020;61(7):735-738 «PMID: 32658354»PubMed
Arnold WM, Bitsika V, Sharpley CF. Camouflaging and autism: Conceptualisation and
methodological issues. Autism 2026;30(5):1131-1146 «PMID: 41721649»PubMed
Hull L, Mandy W, Lai MC, ym. Development and Validation of the Camouflaging Autistic
Traits Questionnaire (CAT-Q). J Autism Dev Disord 2019;49(3):819-833 «PMID: 30361940»PubMed
Hull, L., Petrides, K.V. & Mandy, W. The Female Autism Phenotype and Camouflaging:
a Narrative Review. Rev J Autism Dev Disord 2020;7:306–317. https://doi.org/10.1007/s40489-020-00197-9
Cage E, Troxell-Whitman Z. Understanding the Reasons, Contexts and Costs of Camouflaging
for Autistic Adults. J Autism Dev Disord 2019;49(5):1899-1911 «PMID: 30627892»PubMed
Rujeedawa T, Zaman SH. The Diagnosis and Management of Autism Spectrum Disorder (ASD)
in Adult Females in the Presence or Absence of an Intellectual Disability. Int J Environ
Res Public Health 2022;19(3): «PMID: 35162336»PubMed
Varcin KJ, Herniman SE, Lin A, ym. Occurrence of psychosis and bipolar disorder in
adults with autism: A systematic review and meta-analysis. Neurosci Biobehav Rev 2022;134():104543
«PMID: 35063494»PubMed
Suominen EH, Chen CA, Dunlop A, ym. Sex/Gender Differences in Internalizing Problems
of Autistic Children and Young People: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Am
Acad Child Adolesc Psychiatry 2026;65(8):995-1016 «PMID: 41125201»PubMed
Gordon C, Lewis M, Knight D. Differentiating between borderline personality disorder
and autism spectrum disorder. Ment Health Pract, julkaistu verkossa 23.3.2020. DOI:
10.7748/mhp.2020.e1456
