Takaisin Tulosta

Tutkimusnäyttöön pohjautuvat menetelmät autismikirjon lasten ja nuorten kuntoutuksessa

Lisätietoa aiheesta
Tuulia Lepistö-Paisley
23.1.2023

The National Clearinghouse on Autism Evidence and Practicen (NCAEP) toteuttaman systemaattisen katsauksen «Hume K, Steinbrenner JR, Odom SL ym. Evidence-Base...»1 tavoitteena oli tunnistaa tutkimusnäyttöön perustuvia autismikirjon lasten ja nuorten kuntoutukseen soveltuvia menetelmiä ja käytäntöjä. Katsaukseen otettiin mukaan vuosina 1990–2017 julkaistut, fokusoituja interventiokäytäntöjä alle 22 vuoden ikäisillä autismikirjon henkilöillä koskevat tutkimukset (n = 972). Katsaukseen ei otettu mukaan kokonaisvaltaisia kuntoutusohjelmia. Toisin kuin Käypä hoito -suositusten näytönastekatsauksiin ja Cochrane-katsauksiin NCAEP:n katsaukseen otettiin mukaan myös tapaustutkimuksia. Yhteensä 83 % tutkimuksista oli tapaustutkimuksia, loput olivat ryhmätason tutkimuksia. RCT-tutkimuksia oli yhteensä 14 %. NCAEP:n kriteerien mukaisesti menetelmän katsottiin olevan tutkimusnäyttöön perustuva, jos sen käyttöä puolsi vähintään a) kaksi korkeatasoista ryhmätason tutkimusta kahdelta eri tutkimusryhmältä, b) viisi korkeatasoista tapaustutkimusta kolmelta eri tutkimusryhmältä, tutkimuksissa yhteensä vähintään 20 osallistujaa tai c) yksi korkeatasoinen ryhmätason tutkimus ja kolme korkeatasoista tapaustutkimusta kahdelta eri tutkimusryhmältä. Kuntoutustutkimukset kohdistuivat useimmiten kommunikaatiotaitoihin, sosiaalisiin taitoihin sekä haastavaan käyttäytymiseen vaikuttamiseen.

NCAEP:n tutkimusnäyttöön perustuviksi katsomat menetelmät ja käytännöt on määritelmineen listattu alla olevaan taulukkoon 1, joka on muokattu Humen ym. (2020) artikkelin «Hume K, Steinbrenner JR, Odom SL ym. Evidence-Base...»1 vastaavasta taulukosta. Menetelmät on taulukoitu samassa järjestyksessä kuin alkuperäisartikkelissa eli englanninkielisen aakkosjärjestyksen mukaisesti. Termien ja määritelmien suomentamisessa ja selkiyttämisessä on hyödynnetty teoksia Timonen & Hämäläinen (toim.) (2019) «Timonen T, Hämäläinen P. (toim.). Autismikirjon ku...»2 sekä Tuomisto, Parkkinen & Parkkisenniemi (2022) «Tuomisto MT, Parkkinen L, Parkkisenniemi J. Käyttä...»3. Listaus kutakin menetelmää tukevasta tutkimusnäytöstä löytyy julkaisusta Steinbrenner ym. (2020) «Steinbrenner JR, Hume K, Odom SL, ym. Evidence-bas...»4. NCAEP:n verkkosivustolta (ncaep.fpg.unc.edu) on saatavissa vanhemmille ja ammattihenkilöille tarkoitettu laaja englanninkielinen opetusmateriaali näistä menetelmistä ja niiden käytännön soveltamisesta (Autism Focused Intervention Resources and Modules, AFIRM). Opetusmateriaali on maksutta käytettävissä rekisteröitymisen jälkeen.

Taulukko 1. NCAEP:n tutkimusnäyttöön perustuviksi katsomat menetelmät ja käytännöt. Muokattu artikkelista «Hume K, Steinbrenner JR, Odom SL ym. Evidence-Base...»1.
Menetelmä Määritelmä
Käyttäytymistä edeltäviin tekijöihin vaikuttaminen
(Antecedent-based intervention, ABI)
Toimintaa tai vaatimusta edeltäviin tapahtumiin ja ympäristötekijöihin vaikuttaminen siten, että toivottu käyttäytyminen lisääntyy tai haastava käyttäytyminen vähenee.
Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot
(Augmentative and alternative communication, AAC)
Interventiot, joissa käytetään tai opetetaan käyttämään muita kuin puheeseen tai ääntelyyn perustuvia kommunikaatiokeinoja (esim. kuvakommunikaatio, kommunikaatiolaite, viittomat).
Käyttäytymisen liikevoiman hyödyntäminen
(Behavioral momentum Intervention, BMI)
Menetelmä, jossa suoritettavien tehtävien järjestys on sellainen, että vähemmän ponnistelua vaativa käyttäytyminen tapahtuu ennen vaikeampaa käyttäytymistä. Esim. tehtävätilanteen alussa annettu helppo tehtävä saa oppimisen ja työskentelyn liikkeelle. Tämä lisää sinnikkyyttä harjoitella vaativampia taitoja.
Kognitiivis-behavioraaliset/ohjaukselliset strategiat
(Cognitive behavioral/instructional strategies, CBIS)
Kognitiivisten toimintojen hallinnan tai säätelyn opettaminen, joka johtaa muutoksiin käyttäytymisessä, sosiaalisissa taidoissa tai opiskelutaidoissa.
Vaihtoehtoisen, yhteensopimattoman tai muun käyttäytymisen erillisvahvistaminen
(Differential reinforcement of alternative, incompatible or other behavior, DR)
Toivotun käyttäytymisen lisääminen ja ei-toivotun käyttäytymisen vähentäminen vahvistamalla eli tarjoamalla systemaattisesti myönteisiä seurauksia siitä, että henkilö käyttäytyy toivotusti ja ei käyttäydy ei-toivotusti. Vahvistaa voidaan vaihtoehtoista myönteistä käyttäytymistä, ei-toivotun käyttäytymisen kanssa fyysisesti samanaikaisesti mahdotonta vaihtoehtoista käyttäytymistä tai sitä, että henkilö ei käyttäydy ei-toivotusti.
Suora opettaminen
(Direct instruction, DI)
Systemaattiseen, vaiheittaisesti etenevään suunnitelmaan perustuva opetusmenetelmä. Suunnitelma voi koostua esim. seuraavista osista: yksityiskohtainen ohjeistus; yksilö- tai pienryhmäopetus; erilaisten merkkien ja signaalien käyttäminen, jotta oppilaat onnistuisivat; tarkoin määriteltyjen tekniikoiden käyttäminen vastaamisten korjaamiseksi ja virheiden välttämiseksi; kehujen hyödyntäminen.
Erillistaitojen opettaminen
(Discrete trial teaching, DTT)
Opeteltava käyttäytyminen pilkotaan pieniin osiin, joita opetellaan yksitellen ensin opastaen ja oikeita vastauksia vahvistaen niin, että henkilö osaa taidon hyvin. Sen jälkeen osakokonaisuuksista muodostetaan käyttäytymiskokonaisuus.
Liikunta ja fyysisen kunnon kehittäminen
(Exercise and movement, EXM)
Interventiot, joissa esim. hyödynnetään fyysisiä harjoituksia tai motoristen taitojen harjoittelua taitojen ja käyttäytymismallien oppimiseen.
Sammuttaminen
(Extinction, EXT)
Haastavan käyttäytymisen vähentäminen poistamalla sitä vahvistava seuraus.
Funktionaalinen käyttäytymisen arviointi
(Functional behavior assessment, FBA)
Käyttäytymisen funktion määrittäminen systemaattisen analyysin avulla, jotta tehokas interventio voidaan suunnitella.
Funktionaalisen (eli tarkoituksenmukaisen) kommunikaation harjoittelu
(Functional communication training, FCT)
Keinoja korvata sellainen haastava käyttäytyminen, jonka taustalla on pyrkimys kommunikoida, sopivammilla ja tehokkaammilla kommunikaatiokeinoilla.
Mallintaminen
(Modeling, MD)
Näytetään konkreettinen malli toivotusta taidosta tai käyttäytymisestä.
Musiikin hyödyntäminen kuntoutuksessa
(Music-mediated intervention, MMI)
Laulujen, melodioiden ja/tai rytmien hyödyntäminen opetuksen ja käyttäytymisen tukena. Tähän sisältyy niin musiikkiterapia kuin muutkin musiikkia taitojen opettamiseen hyödyntävät toimintatavat. Katso myös «For autistic children, adolescents and young adults, music therapy may help to positively effect global improvement (RR 1.22), to decrease the total autism symptom severity (SMD -0.»C.
Luonnolliset interventiot
(Naturalistic intervention, NI)
Opetustekniikoiden hyödyntäminen luonnollisissa päivittäisissä rutiineissa ja toiminnoissa taitojen ja käyttäytymisen edistämiseksi.
Vanhempien toteuttamat interventiot
(Parent-implemented intervention, PII)
Vanhempien toteuttama interventio lapsen sosiaalisen kommunikaation tai muiden taitojen edistämiseksi tai haastavan käyttäytymisen vähentämiseksi.
Vertaisvälitteinen ohjaus ja interventiot
(Peer-based Instruction and Intervention)
Interventio, jossa ikätoverit tukevat autismikirjon lapsen sosiaalista vuorovaikutusta ja/tai muita taitoja, tai interventio, jossa opettaja tai muu aikuinen organisoi esim. leikkiryhmän tai välituntiryhmän ja tarvittaessa tukee (esim. vihjeistämällä tai vahvistamalla) autismikirjon lasta ja ikätovereita vuorovaikutukseen osallistumisessa.
Vihjeiden käyttö
(Prompting, PP)
Prompti on oppijalle sanallisesti, eleillä tai fyysisesti annettu vihje tai kehote, jonka tarkoituksena on tukea henkilöä taidon oppimisessa tai käyttämisessä.
Vahvistaminen
(Reinforcement, R)
Vahvistetaan eli palkitaan oppijaa taidon käytöstä ja lisätään siten sen todennäköisyyttä, että hän käyttää taitoaan myös jatkossa.
Reagoinnin katkaiseminen ja uudelleen suuntaaminen
(Response interruption/redirection, RIR)
Vihjeen, kommentin tms. käyttö tarkoituksena kiinnittää haastavasti käyttäytyvän henkilön tarkkaavaisuus jonnekin muualle, pois haastavasta käyttäytymisestä, jolloin ko. käyttäytyminen vähenee.
Itsensä johtaminen
(Self-management, SM)
Opetetaan henkilöä erottamaan tarkoituksenmukainen käyttäytyminen epätarkoituksenmukaisesta käyttäytymisestä, havainnoimaan ja monitoroimaan omaa käyttäytymistä sekä palkitsemaan itseään tarkoituksenmukaisesta käyttäytymisestä.
Sensorisen integraation terapia
(Sensory integration, SI)
A. Jean Ayresin kehittämä interventio, joka kohdistuu henkilön kykyyn integroida aistitietoa omasta kehostaan ja ympäristöstään jäsentyneen ja sopeutuvan käyttäytymisen mahdollistamiseksi.
Katso myös «Sensorisen integraation viitekehystä käyttävä toimintaterapia (SI-terapia) saattaa ainakin lyhytaikaisesti parantaa autismikirjon lapsen toimintakykyä arjessa.»C.
Sosiaaliset tarinat
(Social narratives, SN)
Sosiaalisen tilanteen kuvailu mm. visuaalisia keinoja hyödyntäen siten, että henkilö saa tietoa tilanteeseen sopivista käyttäytymismalleista ja esimerkkejä niiden käytöstä.
Sosiaalisten taitojen harjoitusohjelmat
(Social skills training, SST)
Yksilöllisesti tai ryhmässä toteutettava ohjaus, joka keskittyy sosiaalisten taitojen opettamiseen ja harjoitteluun.
Tehtäväanalyysi
(Task analysis, TA)
Taidon tai käyttäytymisen pilkkominen pieniin osiin sen arvioimiseksi tai opettamiseksi. Muita menetelmiä, kuten vahvistamista, videomallintamista ja aikaviivettä käytetään usein osataitojen opettamisen tukena.
Teknologisesti tuetut interventiot
(Technology-aided Instruction and Intervention, TAII)
Opetus- ja interventiomenetelmät, jotka perustuvat teknologian hyödyntämiseen ja joissa käytetty teknologia on nimenomaan suunniteltu tai sitä hyödynnetään tukemaan taidon tai käyttäytymismallin oppimista ja käyttämistä.
Viivästyttäminen/aikaviive
(Time delay, TD)
Promptien (eli annetun vihjeen tai avun) systemaattinen häivyttäminen lisäämällä ohjaustilanteissa lyhyt aikaviive ohjeen sekä lisäohjeiden tai promptin välille.
Videomallinnus
(Video modeling, VD)
Näytetään oppijalle videoitu malli harjoiteltavasta taidosta tai käyttäytymisestä oppimisen tueksi.
Näönvaraiset tuet
Visual supports (VS)
Näönvarainen eli visuaalinen toimintaohje, joka tukee henkilön käyttäytymistä ja itsenäistä toimintaa.

Kirjallisuutta

  1. Hume K, Steinbrenner JR, Odom SL ym. Evidence-Based Practices for Children, Youth, and Young Adults with Autism: Third Generation Review. J Autism Dev Disord 2021;51:4013-32 «PMID: 33449225»PubMed
  2. Timonen T, Hämäläinen P. (toim.). Autismikirjon kuntoutusmenetelmät. PS-kustannus. 2019
  3. Tuomisto MT, Parkkinen L, Parkkisenniemi J. Käyttäytymisanalyysin sanakirja. Tampere: Suomen käyttäytymistieteellinen tutkimuslaitos. 2022
  4. Steinbrenner JR, Hume K, Odom SL, ym. Evidence-based practices for children, youth, and young adults with autism. The University of North Carolina at Chapel Hill, Frank Porter Graham Child Development Institute, National Clearinhouse on Autism Evidence and Practice Review Team. 2020. «https://ncaep.fpg.unc.edu/sites/ncaep.fpg.unc.edu/files/imce/documents/EBP%20Report%202020.pdf»1