Taulukossa «Pakko-oireisen häiriön (obsessive-compulsive disorder, OCD) erotusdiagnostiikka....»1 on esitelty mahdollisia erotusdiagnostisia häiriöitä ja niiden eroja verrattuna pakko-oireiseen häiriöön. Taulukossa kuvatut häiriöt eivät sinänsä sulje pois pakko-oireisen häiriön mahdollisuutta; kaikki kuvatut häiriöt voivat siis olla myös komorbideja eli samanaikaishäiriöitä.
| Muu häiriö | OCD | |
|---|---|---|
| Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö | Ahdistuneisuus luonteeltaan jatkuvaa, "vellovaa", arkielämän huolet / huoli tulevasta korostuneet liiallisesti. | Ahdistuksen tunteet liittyvät pakko-oireisiin (joko siihen, ettei henkilö pääse tekemään pakkotoimintoa tai joskus pakkotoiminnon tekemiseen). Ahdistus sinänsä ei ole OCD:n keskeinen eikä välttämätön oire, vaikka sitä esiintyykin usein. |
| Depressio | Depression aikana pakko-oireet saattavat korostua. Jos pakko-oireita esiintyy vain masennusjakson aikana, diagnoosi on depressio. Depression ydinoireet ovat mielihyvän / mielenkiinnon merkittävä vähentyminen, masennuksen tunne ja uupumus. Vaikeaan depressioon liittyvä ruminaatio, syyllisyyden tunteeseen yhdistyvä kehämäinen ajattelu, saattaa ulkoisesti muistuttaa pakkoajatusta. |
OCD:n ydinoireita ovat pakkoajatukset ja -toiminnot, jotka ovat erotettavissa depression ydinoireista. |
| Touretten oireyhtymä ja muut tic-häiriöt | Tic-oire on toistuva, tarkoitukseton lihasnykäys tai äännähdys, johon usein liittyy ennakkotunne (ennen tic-oiretta ilmenevä tunne / tarve tic-oireen tekemiseen). Tic-oireeseen ei pääsääntöisesti liity ahdistusta. Kognitiivisella tic-oireella tarkoitetaan esimerkiksi mielensisäistä tunnetta siitä, että asian täytyy olla juuri tietyllä tavalla (engl. "just right – feeling") tai tahatonta laskemista tai sanojen kääntelemistä. Kognitiivisia tic-oireita voi olla erityisen haastavaa erottaa pakko-oireesta. Ahdistuksen puuttuminen on yksi selvä ero. Ennakkotunne on käytännössä lähes varma merkki siitä, että kyseessä on tic-oire. | Pakko-oireiden kehä kulkee yleensä pakkoajatuksesta pakkotoimintoon siten, että pakkotoiminnon
tarkoitus on vähentää pakkoajatuksen aiheuttamaa ahdistusta. Ennakkotunteeseen ei
liity ahdistusta. Jotkut pakko-oireet ovat enemmän "tic-oireen" kaltaisia (ja toisinpäin), jolloin niiden erottaminen toisistaan voi olla vielä haastavampaa (ks. vierestä kognitiiviset tic-oireet). |
| Autismikirjon häiriö | Autismikirjon häiriössä (Autism Spectrum Disorder, ASD) voi ilmetä toistavaa tai kaavamaista
käyttäytymistä. ASD:n ydinoireita ovat jäykät ja joustamattomat rutiinit, rituaalit
tai maneerit. Niiden taustalla on "autistinen ajattelu", tarve ylläpitää loogista
järjestystä maailmassa, joka saattaa näyttäytyä hyvin irrationaaliselta, sekä toiminnanohjauksen
vaikeudet Erityismielenkiinnon kohteisiin uppoutuminen voi vaikuttaa – ja usein
onkin – pakonomaista, mutta sen taustalla ei ole pakkoajatusta. Autismikirjon oireisiin ei yleensä liity ahdistusta, mutta esimerkiksi rutiinien estyminen voi laukaista hyvinkin voimakkaan ahdistuksen. |
OCD:n oireena ovat pakkoajatukset ja niitä seuraavat, jollain tavalla pakkoajatuksiin kytkeytyvät pakkotoiminnot. |
| Keräilypakko ("hoarding") | Keskeinen oire on vaikeus hävittää, luopua tai jakaa omistamiaan tavaroita riippumatta niiden todellisesta arvosta. Keräilypakkoa pidettiin aiemmin yhtenä OCD:n oireena, mutta se on erotettu omaksi häiriökseen, koska keräilypakko esiintyy usein yksinään, ilman muita pakko-oireita. | On myös mahdollista, että keräilypakko ja OCD ilmenevät samanaikaisesti. Jos potilaalla ei keräilypakon lisäksi ole muita pakko-oireita, ei OCD:n diagnoosia kuitenkaan tule tehdä. |
| Dysmorfinen ruumiinkuvan häiriö | Pääasiallisena oireena on toistuva huoli yhdestä tai useammasta koetusta puutteesta
tai viasta omassa ulkonäössä (esimerkiksi päähänpinttymä siitä, että henkilö on liian
pieni tai hänellä on liian vähän lihaksia). Tämän lisäksi ainakin jossain vaiheessa on ollut toistuvaa käyttäytymistä liittyen edellä mainittuihin huoliin, esimerkiksi peilistä tarkistelua tai varmistuksen hakemista muilta. |
|
| Psykoottiset häiriöt | Skitsofreniaan saattaa liittyä pakko-oireita. Lisäksi vaikeahoitoisen skitsofrenian
hoitoon käytetyn klotsapiinin mahdollisena haittavaikutuksena ovat pakko-oireet. Skitsofrenian
hoito on yleensä ensisijaista. Pakko-oireita voi esiintyä myös psykoosisairauden ennakko- eli prodromaalivaiheessa. |
Pakko-oireiden suhteen realiteettitaju säilyy yleensä hyvin, eli henkilö tietää pakkoajatusten
(ja vastaavien pakkotoimintojen) olevan "ihan hulluja" eikä usko niiden olevan totta,
muttei silti pysty luopumaan niistä. Pakko-oireet eivät ole psykoottisia oireita! (mutta: sairaudentunto voi vaihdella ja pitkäaikaiseen, vaikeaan pakko-oireiseen häiriöön voi liittyä sairaudentunnon heikkenemistä, eli ääritapauksessa oirekuva voi lähestyä harhaluuloisuushäiriötä). |
| ADHD | Tarkkaavuuden vaihtelu mielenkiinnon mukaan saattaa johtaa uppoutumiseen johonkin
itseä kiinnostavaan asiaan ("hyperfokus"), joka toimintona voi näyttäytyä pakonomaiselta
mutta eroaa kuitenkin pakko-oireesta (ahdistus puuttuu). ADHD:n oireena voi ilmetä hajamielisyyttä ja tavaroiden hukkaamista, mikä saattaa lisätä tarkistelua. ADHD:n asianmukainen hoito voi vähentää tästä syystä aiheutunutta tarkistelua. Toisaalta – erityisesti lapsilla – ADHD:n hoitoon käytettävät stimulanttilääkkeet saattavat haittavaikutuksena myös lisätä toistokäyttäytymistä, kuten tarkistelua. |
Pakkoajatusten ja pakkotoimintojen oirekehä kuuluu pakko-oireiseen häiriöön, mutta ei aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön. |
| Syömishäiriö | Syömishäiriöön voi liittyä syömiseen / ravintoon yhdistyvää toistavaa tai rituaalinomaista käyttäytymistä. | |
| Päihdehäiriö / riippuvuushäiriö | Pakonomainen käyttäytyminen kohdistuu päihteeseen tai riippuvuuden kohteena olevaan toimintoon (esim. uhkapelaamiseen). | |
| Karvojennyppimishäiriö / ihonnyppimishäiriö | Trikotillomania / dermatillomania kuuluvat samaan ryhmään OCD:n kanssa. Niissä pakonomainen toiminta / toistava käyttäytyminen kohdistuu karvojen (usein hiusten) tai ihon nyppimiseen. Taustalla ei ole pakkoajatusta. | Pakko-oireisessa häiriössä pakkotoiminnon taustalla on pakkoajatus. |
| Vaativa persoonallisuus | Persoonallisuushäiriön oireena ovat korostuneet, pitkäaikaiset ja haittaa aiheuttavat
piirteet, kuten perfektionismi ja itsepäisyys. Myös vaikeutta luopua arvottomistakin
esineistä on pidetty vaativan persoonallisuuden oireena (ks. keräilypakko). Korostunut keskittyminen yksityiskohtiin ja täydellisyyden vaade voivat näyttäytyä pakkotoiminnon kaltaisena oireena. |
|
| Määräkohteinen pelko (spesifi fobia) | Oireena on suhteettoman voimakas pelko, joka kohdistuu tiettyyn esineeseen tai tilanteeseen. Pelkoärsykkeelle altistumista seuraa lähes aina välitön pelko tai ahdistuneisuus, joka on keskeinen oire. | Pakko-oireisessa häiriössä ydinoireena on pakkoajatusten ja pakkotoimintojen kehä. |