Takaisin Tulosta

Diagnoosikriteerit ja diagnoosiluokitusten erot

Lisätietoa aiheesta
Sami Leppämäki
24.1.2023

Pakko-oireisen häiriön (OCD) diagnoosikriteerit

Virallisen tautiluokituksen ICD-10:n diagnoosikriteerit löytyvät taulukosta «ICD-10 mukaiset pakko-oireisen häiriön diagnostiset kriteerit ...»1. WHO:n tautiluokituksen uusin versio, ICD-11 on julkaistu, mutta sitä ei ole vielä suomennettu. ICD-11 kriteerit englanninkielisinä on esitetty taulukossa «ICD-11-mukaiset pakko-oireisen häiriön diagnostiset kriteerit ...»3. Amerikan Psykiatriyhdistyksen DSM-luokituksen uusimman version, DSM-5:n kriteerit ovat taulukossa «DSM-5 mukaiset pakko-oireisen häiriön diagnostiset kriteerit ...»2.

ICD-11-luokitus on olennaisilta osiltaan yhtenevä DSM-5-luokituksen kanssa. Suurin muutos verrattuna tautiluokitusten aiempiin versioihin on OCD:n siirtyminen ahdistuneisuushäiriöistä omaksi ryhmäkseen: "Pakko-oireiset tai vastaavat häiriöt". Muutos korostaa sitä, että ahdistus ei ole OCD:n ydinoire eikä sitä esiinny läheskään kaikilla, joilla on OCD. Jos ahdistusta esiintyy, se on useimmiten toissijaista, eli seurausta esimerkiksi pakkoajatuksista.

Ryhmään "Pakko-oireiset tai vastaavat häiriöt" kuuluu OCD:n lisäksi joukko häiriöitä, jotka oirekuvaltaan tai taustatekijöiltään jotenkin vastaavat pakko-oireista häiriötä, esimerkiksi dysmorfinen ruumiinkuvahäiriö, keräilypakko ja karvojen- tai ihonnyppimishäiriö. Lisäksi ryhmään luetaan joitakin harvinaisempia, osin kulttuurisidonnaisia häiriöitä, kuten kehon epämuotoisuuskammo, kehokeskeinen tapahäiriö, jikoshu-kyofu (engl. olfactory reference disorder, sitkeä uskomus siitä, että oma keho haisee pahalta) ja koro, joka tarkoittaa pelkoa siitä, että ulkoiset sukupuolielimet vetäytyvät kehon sisälle ja aiheuttavat kuoleman. Samaan ryhmään lasketaan pakonomainen mustasukkaisuus, josta käytetään myös nimitystä parisuhde-ocd, "relationship-OCD", eli r-ocd.

ICD-10-luokitukseen verrattuna DSM-5- ja ICD-11-kriteerit ovat edistysaskel: diagnostiikka lähtee pakko-oireista, jotka kuvataan aiempaa tarkemmin, ja lisäksi kriteerit ovat selkeämmät ja täsmällisemmät. DSM-kriteereissä kiinnitetään myös enemmän huomiota erotusdiagnostisiin tekijöihin.

DSM-5 sisältää kaksi lisämäärettä, joita ICD ei tunne: sairaudentunto, joka luokitellaan hyvästä puuttuvaan sekä tic-oireisiin yhdistyvä / ei yhdistyvä.

Taulukko 1. ICD-10 mukaiset pakko-oireisen häiriön diagnostiset kriteerit «Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautilu...»1
Diagnostiset kriteerit:
G1. Joko pakkoajatuksia tai pakkotoimintoja tai molempia on esiintynyt useimpina päivinä vähintään kahden viikon ajan.
G2. Pakkoajatuksiin ja pakkotoimintoihin liittyvät kaikki seuraavat piirteet:
  • (1) Henkilö tunnistaa, että ne ovat lähtöisin hänen ajatuksistaan eivätkä johdu ulkopuolisista vaikutteista tai henkilöistä.
  • (2) Ne ovat toistuvia ja epämiellyttäviä. Lisäksi ainakin jokin pakkoajatus tai pakkotoiminto koetaan liioiteltuna tai epätarkoituksenmukaisena.
  • (3) Henkilö yrittää vastustaa niitä (vastustus vähenee häiriön pitkittyessä). Henkilö on epäonnistunut tässä vastustuksessaan ainakin yhden ajatuksen tai toiminnon suhteen.
  • (4) Ne eivät tuota mielihyvää, vaikka ne saattavat tilapäisesti vähentää ahdistusta.
G3. Pakkoajatukset tai -toiminnot aiheuttavat ahdistuneisuutta tai häiritsevät henkilön sosiaalista tai henkilökohtaista toimintaa tavallisesti viemällä aikaa.
G4. Tavallisimmat poissulkudiagnoosit: Pakkoajatukset tai -toiminnot eivät johdu Touretten oireyhtymästä (F95.2), elimellisestä mielenterveyden häiriöstä (F00-F09), skitsofreniaryhmän häiriöstä (F20-F29) tai mielialahäiriöstä (F30-39).
Erotusdiagnoosi:
Henkilöillä, joilla ilmenee toistuvia masennusjaksoja (F33), saattaa olla myös pakko-oireita masennusjaksojen aikana. Häiriö luokitellaan ensin alkaneen oireen mukaan. Mikäli kumpiakin oireita todetaan, eikä kumpikaan ole hallitseva oire, käytetään masennusjakson diagnoosia. Pitkäaikaisissa häiriöissä käytetään sitä diagnoosia, minkä oireet ovat pysyvämpiä.
Pakko-oireiseen häiriöön saattaa liittyä ajoittaisia paniikkikohtauksia tai lieviä pelko-oireita.
Taulukko 2. DSM-5 mukaiset pakko-oireisen häiriön diagnostiset kriteerit «American Psychiatric Association: Diagnostic and s...»2
Pakko-oireinen häiriö 300.3 (F42.2)
A. Esiintyy pakkoajatuksia tai pakkotoimintoja tai molempia:
Pakkoajatukset määritellään (1) ja (2):
  • 1. Toistuvia ja jatkuvia ajatuksia, yllykkeitä tai mielikuvia, jotka koetaan epämiellyttäviksi ja tietoisuuteen tunkeutuviksi jossain vaiheessa häiriötä ja jotka suurimmalla osalla ihmisistä aiheuttavat merkittävää ahdistusta tai kärsimystä.
  • 2. Henkilö yrittää olla huomioimatta tai vaimentaa näitä ajatuksia, yllykkeitä tai mielikuvia tai neutraloi niitä jollakin toisella ajatuksella tai toiminnalla (toisin sanoen suorittamalla pakkotoiminnon).
Pakkotoiminnot määritellään (1) ja (2):
  • 1. Toistavaa käyttäytymistä (esim. käsienpesu, järjestäminen, tarkistaminen) tai mielen sisäisiä toimintoja (esim. rukoileminen, laskeminen, sanojen toistaminen hiljaa mielessään), joita henkilö kokee joutuvansa suorittamaan vasteena pakkoajatuksille tai noudattaakseen tiukasti tiettyjä sääntöjä.
  • 2. Toistava käyttäytyminen tai mielen sisäiset toiminnot tähtäävät ahdistuksen tai kärsimyksen torjumiseen tai vähentämiseen tai jonkin pahan tapahtuman tai tilanteen estämiseen; nämä toiminnot eivät kuitenkaan todellisuudessa liity tapahtumiin, joita niiden tulisi estää tai neutraloida tai ne ovat selkeästi liiallisia.
Huomaa: Lapset eivät ehkä osaa sanoittaa näiden toimintojen tavoitetta.
B. Pakkoajatukset tai pakkotoiminnot ovat aikaa vieviä (esim. kestävät kauemmin kuin 1 h/pvä) tai aiheuttavat kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisella, ammatillisella tai muulla tärkeällä toiminnan alueella.
C. Pakko-oireet eivät johdu jonkin aineen fysiologisista vaikutuksista (esim. päihteestä, lääkkeestä) tai jostain sairaudentilasta.
D. Häiriö ei selity paremmin johonkin muuhun mielenterveyden häiriöön liittyvillä oireilla (esim. liiallinen huolehtiminen yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä, huoli ulkonäöstä dysmorfisen ruumiinkuvan häiriössä, vaikeus hävittää tai jakaa omistamiaan tavaroita keräilypakossa, karvojen nyppiminen karvojennyppimishäiriössä eli trikotillomaniassa, ihon nyppiminen ihonnyppimishäiriössä eli dermatillomaniassa, kaavamaiset liikkeet kaavamaisessa eli stereotyyppisessä liikehäiriössä, syömiseen liittyvä rituaalikäyttäytyminen syömishäiriössä, pakonomainen aineen käyttö tai pelaaminen päihde- ja riippuvuushäiriöissä, päähänpinttymä sairaudesta sairauden pelossa eli hypokondriassa, seksuaaliset erityismieltymykset, poikkeavan voimakkaat halut tai fantasiat sukupuolisissa kohdehäiriöissä eli parafilioissa, impulsiivisuus hillitsemishäiriössä ja impulssikontrolli- ja käytöshäiriössä, syyllisyyteen liittyvä kehämäinen ajattelu eli ruminaatio vakavassa masennustilassa, ajatusten siirtyminen tai harhaluuloiset päähänpinttymät skitsofreniaspektrin tai muissa psykoottisissa häiriöissä tai toistuva kaavamainen käyttäytyminen autismikirjon häiriössä).
Tarkenna:
Hyvä tai melko hyvä sairaudentunto: henkilö tunnistaa, että pakko-oireiseen häiriöön liittyvät uskomukset eivät ole varmasti tai todennäköisesti totta tai ehkä eivät ole totta.
Huono sairaudentunto: henkilö ajattelee, että pakko-oireiseen häiriöön liittyvät uskomukset ovat todennäköisesti totta.
Puuttuva sairaudentunto tai harhaluulonomaiset uskomukset: henkilö on täysin vakuuttunut, että pakko-oireiseen häiriöön liittyvät uskomukset ovat totta.
Tarkenna, jos esiintyy:
Tic-oireisiin tai nykimisoireisiin liittyviä oireita: henkilöllä on parhaillaan tai on ollut aiemmin nykimishäiriö (tic-oire).
Taulukko 3. ICD-11-mukaiset pakko-oireisen häiriön diagnostiset kriteerit «ICD -11 lisätietoa https://www.who.int/standards/c...»3
6B20 Obsessive-compulsive disorder
Obsessive-compulsive or related disorders
Description
Obsessive-Compulsive Disorder is characterised by the presence of persistent obsessions or compulsions, or most commonly both. Obsessions are repetitive and persistent thoughts, images, or impulses/urges that are intrusive, unwanted, and are commonly associated with anxiety. The individual attempts to ignore or suppress obsessions or to neutralize them by performing compulsions. Compulsions are repetitive behaviours including repetitive mental acts that the individual feels driven to perform in response to an obsession, according to rigid rules, or to achieve a sense of ‘completeness'. In order for obsessive-compulsive disorder to be diagnosed, obsessions and compulsions must be time consuming (e.g. taking more than an hour per day) or result in significant distress or significant impairment in personal, family, social, educational, occupational or other important areas of functioning.
Inclusions
anankastic neurosis
obsessive-compulsive neurosis
Exclusions
obsessive compulsive behaviour (MB23.4)
Diagnostic Requirements
Essential (Required) Features:
Presence of persistent obsessions and/or compulsions.
Obsessions are repetitive and persistent thoughts (e.g., of contamination), images (e.g., of violent scenes), or impulses/urges (e.g., to stab someone) that are experienced as intrusive and unwanted, and are commonly associated with anxiety. The individual typically attempts to ignore or suppress obsessions or to neutralize them by performing compulsions.
Compulsions are repetitive behaviours or rituals, including repetitive mental acts, that the individual feels driven to perform in response to an obsession, according to rigid rules, or to achieve a sense of ‘completeness'. Examples of overt behaviours include repetitive washing, checking, and ordering of objects. Examples of analogous mental acts include mentally repeating specific phrases in order to prevent negative outcomes, reviewing a memory to make sure that one has caused no harm, and mentally counting objects. Compulsions are either not connected in a realistic way to the feared event (e.g., arranging items symmetrically to prevent harm to a loved one) or are clearly excessive (e.g., showering daily for hours to prevent illness).
Obsessions and compulsions are time-consuming (e.g., take more than 1 hour per day) or result in significant distress or significant impairment in personal, family, social, educational, occupational, or other important areas of functioning. If functioning is maintained, it is only through significant additional effort.
The symptoms or behaviours are not a manifestation of another medical condition (e.g., basal ganglia ischemic stroke) and are not due to the effects of a substance or medication on the central nervous system (e.g., amphetamine), including withdrawal effects.
Insight specifiers:
Individuals with Obsessive-Compulsive Disorder vary in the degree of insight they have about the accuracy of the beliefs that underlie their obsessive-compulsive symptoms. Although many can acknowledge that their thoughts or behaviours are untrue or excessive, some cannot, and the beliefs of a small minority of individuals with Obsessive-Compulsive Disorder may at times appear to be delusional in the degree of conviction or fixity with which these beliefs are held (e.g., an individual is convinced that she will become seriously ill if she does not maintain her washing rituals). Insight may vary substantially even over short periods of time, for example depending on the level of current anxiety or distress, and should be assessed with respect to a time period that is sufficient to allow for such fluctuation (e.g., a few days or a week). The degree of insight that an individual exhibits in the context of Obsessive-Compulsive Disorder can be specified as follows:
6B20.0 Obsessive-Compulsive Disorder with fair to good insight
Much of the time, the individual is able to entertain the possibility that their disorder-specific beliefs may not be true and they are willing to accept an alternative explanation for their experience. This specifier level may still be applied if, at circumscribed times (e.g., when highly anxious), the individual demonstrates no insight.
6B20.1 Obsessive-Compulsive Disorder with poor to absent insight
Most or all of the time, the individual is convinced that the disorder-specific beliefs are true and they cannot accept an alternative explanation for their experience. The lack of insight exhibited by the individual does not vary markedly as a function of anxiety level.
6B20.Z Obsessive-Compulsive Disorder, unspecified

Kirjallisuutta

  1. Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. THL Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 1/2012
  2. American Psychiatric Association: Diagnostic and statistical manual of mental disorders. Fifth edition. Arlington, VA, American Psychiatric Association, 2013. Suomennettu Psykiatrian tutkimussäätiön ja Suomen Psykiatriyhdistyksen toimesta DSM-5 Diagnostiset kriteerit. Lisätietoa https://www.psykiatriantutkimussaatio.fi/index.php/dsm-5/ «https://www.psykiatriantutkimussaatio.fi/index.php/dsm-5/»1
  3. ICD -11 lisätietoa https://www.who.int/standards/classifications/classification-of-diseases «https://www.who.int/standards/classifications/classification-of-diseases»2