Takaisin Tulosta

Kelan etuudet pakko-oireista häiriötä sairastavalle potilaalle

Lisätietoa aiheesta
Margit Jokela, Elina Kinnunen ja Tanja Laukkala
24.1.2023
Taulukko 1. Kelan etuudet pakko-oireista häiriötä sairastavalle potilaalle.
Etuus ja linkki Kelan sivuille Kohderyhmä, tavoite, sisältö ja hakeminen
Lääkekorvaukset «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-terveydenhuolto-laakarinlausunnot-ja-todistukset#laakekorvauks-1»1, «https://www.kela.fi/laakkeet»2
  • Lähes kaikki pakko-oireisen häiriön hoitoon tarkoitetut lääkkeet ovat peruskorvattavia. Apteekista voi saada suorakorvauksen reseptillä ostetuista lääkkeistä.
  • Kela voi lääkärinlausunnon perusteella myöntää erityiskorvausoikeuden 112 vaikean psykoosin tai muun vaikean mielenterveydenhäiriön perusteella. Ahdistuneisuushäiriöt (ICD-10 F4-alkuiset) eivät sisälly näihin sairauksiin. Jos pakko-oireiseen häiriöön liittyy psykoottisia piirteitä, täytyy psykoosidiagnoosi perustella erikseen.
  • Lausunnon edellytetään perustuvan psykiatrian alan erikoislääkärin tutkimukseen tai erikoissairaanhoidon yksikössä tai mielenterveystoimistossa suoritettuun tutkimukseen.
Matkakorvaukset «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-terveydenhuolto-matkakorvaukset»3, «https://www.kela.fi/matkat»4
  • 1.1.2023 alkaen Kela korvaa asiakkaan matkoja yksityiseen sairaanhoitoon vain, jos siellä annettu hoito on Kela-korvattavaa. Poikkeuksena voi saada matkakorvauksen myös, jos lääkärin vastaanotolla tekemä toimenpide on sairaudenhoitoa. Jos asiakas kuitenkin hakeutuu hoitoon hyvinvointialueen antamalla maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, matka korvataan sinne, mistä asiakas on hankkinut hoidon. Tällöin asiakas tarvitsee todistuksen matkakorvausta varten (SV 67). Todistuksesta täytyy käydä ilmi, että annettu hoito perustuu maksusitoumukseen tai palveluseteliin.
  • Erityiskulkuneuvolla (esim. taksilla) tehdystä matkasta tarvitaan terveydenhuollon ammattihenkilön kirjoittama todistus matkalle. Myös oikeus matkustaa yksin arvioidaan terveydenhuollossa (Todistus matkakorvausta varten, SV 67).
  • Vakiotaksiasiakkuus arvioidaan Kelassa.
Sairaanhoitokorvaukset «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-terveydenhuolto»5, «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-terveydenhuolto-sairaanhoitokorvaukset»6
  • 1.1.2023 alkaen Kela-korvaus säilyy yksityislääkärin vastaanottokäynneissä. Myös mielenterveyden hoitoon liittyvistä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä korvataan silloin, kun määräyksen on antanut psykiatrian erikoislääkäri.
  • Tarvitaan selvitys lääkärin antamasta tai määräämästä tutkimuksesta tai hoidosta. Korvauksen voi saada joko hoitopaikasta suorakorvauksena tai Kelasta hakemuslomakkeella SV 127.
  • Kela korvaa osan kustannuksista, jotka aiheutuvat
    • yleis- ja erikoislääkärin vastaanotosta tai etäpalvelusta
    • lääkärinlausunnoista, jotka on kirjoitettu sairausvakuutuslain mukaista etuutta varten
    • kliinisestä tutkimuksesta työ- ja toimintakyvyn ja kuntoutuksen arviointeineen
    • sähköhoidosta
    • lääkärin antamasta psykoterapiasta edellyttäen, että lääkärillä on Valviran hyväksymä psykoterapeutin pätevyys
    • psykologin tekemistä tutkimuksista, kun tutkimus on tehty lääkärin lähetteellä
    • psykiatrian erikoislääkärin määräämistä taksaluettelon mukaisista laboratoriotutkimuksista ja kuvantamistutkimuksista.
Harkinnanvarainen kuntoutus «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-terveydenhuolto-laakarinlausunnot-ja-todistukset-b-lausunto-kuntoutus-harkinnanvarainen-kuntoutus»7, «https://www.kela.fi/kuntoutus-ja-sopeutumisvalmennuskurssit»8
  • Kela järjestää kurssimuotoista mielenterveyskuntoutusta yleisimpiin mielenterveyden häiriöihin:
    • lievä tai keskivaikea masennus- tai ahdistuneisuushäiriö sekä kaksisuuntainen mielialahäiriö
    • pitkään vaikeaa mielenterveydenhäiriötä sairastaneet
    • työkykyä uhkaavat psyykkiset uupumusoireet ja mielenterveysoireilu
  • Kuntoutusta varten tarvitaan hakemus sekä alle vuoden vanha B-lääkärinlausunto tai vastaavat tiedot sisältävä muu lääketieteellinen selvitys.
  • Kurssi on maksuton. Kurssin ajalle voi hakea kuntoutusrahaa ja matkoihin korvausta.
Kuntoutuspsykoterapia «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-terveydenhuolto-laakarinlausunnot-ja-todistukset-b-lausunto-kuntoutus-kuntoutuspsykoterapia»9, «https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia»10
  • Kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu 16–67-vuotiaille henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi.
  • Kesto on 1–3 vuotta. Kuntoutuspäätökset tehdään vuodeksi kerrallaan. Käyntikertoja korvataan enintään 80/vuosi, ja yhteensä enintään 200 kolmen vuoden aikana.
  • Ensimmäisen vuoden hakemuksen liitteeksi tarvitaan psykiatrian erikoislääkärin tai julkisen terveydenhuollon psykiatrian erikoissairaanhoidon yksikössä (psykiatrian poliklinikka, mielenterveystoimisto, psykiatrian osasto) työskentelevän lääkärin laatima lausunto.
  • 2. ja 3. vuoden hakemiseksi tarvitaan kuntoutuspalaute psykoterapeutilta ja hoitavan lääkärin lausunto.
  • Käyntikerran enimmäiskorvaus on määritelty. Jos se on pienempi kuin terapeutin perimä palkkio, loput kuluista jää itse maksettavaksi.
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus, muun muassa psykoterapia «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-terveydenhuolto-laakarinlausunnot-ja-todistukset-b-lausunto-kuntoutus-vaativa-laakinnallinen-kuntoutus»11, «https://www.kela.fi/vaativa-laakinnallinen-kuntoutus»12
  • Ensimmäisen vuoden psykoterapiahakemuksen liitteeksi tarvitaan psykiatrian erikoislääkärin lausunto. Julkisen terveydenhuollon psykiatrisessa yksikössä erikoistuvan lääkärin lausunto rinnastetaan psykiatrian erikoislääkärin lausuntoon.
    • 18 vuotta täyttäneillä seuraavan kerran tarvitaan psykiatrin lausunto, kun haetaan neljättä vuotta psykoterapiaa. Muutoin riittää vuosittainen kuntoutussuunnitelma hoitotaholta julkisesta terveydenhuollosta, jos kuntoutus etenee suunnitellusti.
    • Alle 18-vuotiaille tarvitaan sekä ensimmäistä vuotta että jatkoa varten vuosittain psykiatrian alan erikoislääkärin tai julkisen terveydenhuollon psykiatrisesta yksiköstä erikoistuvan lääkärin arvio.
Ammatillinen kuntoutus «https://www.kela.fi/ammatillinen-kuntoutus»13, «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-terveydenhuolto-laakarinlausunnot-ja-todistukset-b-lausunto-kuntoutus-ammatillinen-kuntoutus»14
  • Kelan ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa opiskelijoille, nuorille, jotka eivät ole vielä kiinnittyneet työelämään, ja työttömille.
  • Edellytyksenä on sairaudesta aiheutunut tai lähivuosina todennäköisesti aiheutuva työ- tai opiskelukyvyn olennainen heikentyminen (pitkäaikainen). Tarvitaan B-lausunto hoitavalta lääkäriltä.
  • Kuntoutuksen tavoitteena on työelämään siirtyminen, siellä pysyminen tai palaaminen.
  • Kuntoutustoimenpiteen tulee olla tarkoituksenmukainen. Kuntoutus on maksutonta ja sen ajalle saa toimeentulona kuntoutusrahan.

Toimenpiteet:
  • Ammatillinen kuntoutusselvitys
  • Koulutus (pääsääntöisesti normaalin koulutusjärjestelmän maksuttomat koulutukset)
  • TEAK = Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus. Sisältönä työkokeilu (3–6 kuukautta), työhönvalmennus (3–21 kuukautta) tai molemmat (6–26 kuukautta).
  • KIILA-kuntoutus. Tarkoitettu työsuhteessa olevalle tai yrittäjälle. Toteutuu 1–1,5 vuoden aikana ryhmä- ja yksilötapaamisia.
  • Ammatillinen Taito-kuntoutus. Ammatillista etenemistä edistävä pitkäkestoinen kuntoutus, joka sisältää yksilöllisiä käyntikertoja, ryhmäjaksoja ja työharjoittelua.
  • Koulutuskokeilu
  • Apuvälineet (työn ja opiskelun)
  • Elinkeinotuki
Nuoren ammatillinen kuntoutus «https://www.kela.fi/nuoren-ammatillinen-kuntoutus»15
  • Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa 16–29-vuotiasta nuorta suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan ja löytämään suuntaa opiskelu- ja työelämään.
  • Kuntoutusta voi hakea, jos toimintakyky on olennaisesti heikentynyt myös ilman todettua sairautta, esim. sosiaaliseen tilanteeseen liittyen.
  • Lääkärinlausuntoa ei tarvita. Nuori hakee kuntoutusta suullisesti joko omasta aloitteestaan tai esim. sosiaalitoimen ehdotuksesta. Kelan kuntoutusasiantuntija haastattelee nuoren. Toimintakyvyn heikentyminen ja kuntoutuksen tarve todetaan ICF-luokituksen mukaisesti.

Toimenpiteet:
  • Nuotti-valmennus. 16–29-vuotiaille, yksilöllinen, 20 x 60 minuutin tapaamista valmentajan kanssa 5 kuukauden aikana. Tavoitteena elämänhallinta ja opiskeluun/työelämään siirtymisen tukeminen.
  • Ammatillinen kuntoutusselvitys
  • Koulutuskokeilu
  • TEAK
Nuoren kuntoutusraha «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-terveydenhuolto-laakarinlausunnot-ja-todistukset-b-lausunto-kuntoutus-nuoren-kuntoutusraha»16, «https://www.kela.fi/nuoren-kuntoutusraha»17
  • Nuoren kuntoutusrahan tarkoituksena on varmistaa 16–19-vuotiaan nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa hänen työllistymisedellytyksiään sekä turvata hänen toimeentuloaan kuntoutuksen aikana. Yleensä nuoren kuntoutusraha myönnetään perus-, ammatillisten tai valmentavien opintojen ajalle.
  • Hakemuksen liitteeksi tarvitaan hyvinvointialueella laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS) sekä lääkärinlausunto B, jossa on selvitys sairaudesta, sen aiheuttamasta opiskelu- tai työkyvyn heikentymisestä, suunnitellun koulutuksen ja ammatin soveltuvuudesta terveydentilaan sekä nuoren mahdollisuudesta ansiotyöhön.
Sairauspäiväraha «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-terveydenhuolto-laakarinlausunnot-ja-todistukset-a-todistus»18, «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-terveydenhuolto-laakarinlausunnot-ja-todistukset-b-lausunto»19, «https://www.kela.fi/sairauspaivaraha»20, «https://www.kela.fi/opintotuki-jos-sairastut»21
  • Sairauspäivärahaa voidaan myöntää 16–67-vuotiaalle henkilölle sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden perusteella enintään 300 arkipäivää.
  • Sairauspäivärahakaudella työkykyä arvioidaan omaan tai siihen läheisesti verrattavaan työhön.
  • Yleensä A-todistus on riittävä, jos työkyvyttömyys kestää alle 2 kuukautta.
  • B-lausunto on tarpeen laatia jo työkyvyttömyyden alkuvaiheessa, jos sairaus on vaikea ja työkyvyttömyys todennäköisesti pitkittyy taikka samalla haetaan kuntoutusta.
  • Opintotukea saavan opiskelijan on aiheellista hakea sairauspäivärahaa, jos työkyvyttömyys kestää yli 2 kuukautta. Toipumisvaiheessa opintoja voi suorittaa vähäisessä määrin sairauspäivärahakauden aikana.
  • Asiakkaalla, joka tekee useampaa kuin yhtä työtä ja tulee johonkin niistä työkyvyttömäksi, on oikeus saada tästä työstä aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamiseksi sairauspäivärahaa.
Kelan kuntoutusraha työterveyshuollon järjestämän varhaiskuntoutuksen ajalle «https://www.kela.fi/muun-kuntoutuksen-ajalta»22
  • Työterveyshuollon tekemän kuntoutuspäätöksen perusteella Kela voi myöntää enintään 45 päivää kuntoutusrahaa omalla työpaikalla toteutuvan työkokeilun ajalle. Työkokeilu on sisällöltään varhaisen vaiheen ammatillista kuntoutusta. Työtehtäviä pitää muuttaa, ja työnantaja maksaa palkan työkokeilun ajalta.
Osasairauspäiväraha «https://www.kela.fi/osasairauspaivaraha»23, «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-terveydenhuolto-laakarinlausunnot-ja-todistukset-b-lausunto-osasairauspaivaraha»24
  • Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhönsä.
  • Osasairauspäivärahaa voi saada 16–67-vuotias, joka on ollut työkyvyttömyyden alkaessa kokoaikatyössä tai päätoiminen yrittäjä.
  • Paluu osa-aikaiseen työhön on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Työajan tulee vähentyä 40–60 %:iin aiemmasta. Osa-aikaisesta työskentelystä tulee sopia yhtäjaksoisesti vähintään 12 arkipäivän ajalle. Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 150 arkipäivältä.
  • Osasairauspäivärahan suorituspäivät eivät vaikuta sairauspäivärahan suorituspäivien kertymiseen.
  • Hakemuksen ja työsopimuksen lisäksi tarvitaan lääkärinlausunto henkilön työolot tuntevalta lääkäriltä. Lausunnosta tulee ilmetä sairaudesta johtuva työkyvyttömyys ja se, että henkilö pystyy työkyvyttömyydestään huolimatta terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan kokoaikatyön työtehtävistään.
Erityishoitoraha «https://www.kela.fi/erityishoitoraha»25
  • Erityishoitorahaa voi hakea alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja tilanteessa, jossa hän ei voi tehdä työtään, koska hän osallistuu lapsen hoitoon tai kuntoutukseen.
  • Lapsen ikä, hoitopaikka, sairauden vaikeus ja hoidon vaihe vaikuttavat erityishoitorahan myöntämiseen.
  • Hakemista varten tarvitaan D-lääkärintodistus tai vastaavat tiedot.
Vammaisetuudet (aikuisten):
- 16 vuotta täyttäneen vammaistuki
- eläkettä saavan hoitotuki
«https://www.kela.fi/vammaistuki-aikuiselle»26, «https://www.kela.fi/elaketta-saavan-hoitotuki»27, «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-terveydenhuolto-laakarinlausunnot-ja-todistukset-c-lausunto»28
  • 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilöille, joiden toimintakyky on sairauden vuoksi heikentynyt jokapäiväisen elämän toiminnoissa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan.
  • Kyse on rahallisesta tuesta, ja tavoitteena on helpottaa vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön jokapäiväistä elämää.
  • Tuet on porrastettu kolmeen eri tasoon avuntarpeen sekä ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella. 16 vuotta täyttäneen vammaistuessa arvioidaan myös haitta.
  • Vammaisetuusien hakemiseksi tarvitaan yleensä lääkärinlausunto C, jonka laatimisesta on kulunut korkeintaan noin 6 kuukautta. Vammaisetuushakemuksen liitteeksi käy myös muu lääketieteellinen selvitys, kuten lääkärinlausunto B tai kopio sairauskertomuksesta, jos niistä ilmenee hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Tarvittavia tietoja ovat tiedot asiakkaan sairauksista, ajankohtaisesta toimintakyvystä ja terveydentilasta.
Lasten vammaistuki «https://www.kela.fi/vammaistuki-lapselle»29
  • Vammaistuki on tarkoitettu alle 16-vuotiaille lapsille, joiden hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta vähintään 6 kuukauden ajan.
  • Kyse on rahallisesta tuesta, joka on porrastettu kolmeen eri tasoon rasituksen ja sidonnaisuuden vaativuuden ja ajallisen sitovuuden perusteella.
  • Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto C tai muu vastaava lääketieteellinen selvitys, joka on enintään 6 kuukautta vanha.
Kuntoutustuki/työkyvyttömyyseläke «https://www.kela.fi/tyokyvyttomyyselake-ja-kuntoutustuki»30, «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-terveydenhuolto-laakarinlausunnot-ja-todistukset-b-lausunto-kuntoutustuki-ja-tyokyvyttomyyselake»31
  • Kelan maksama kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke voi yleensä alkaa noin vuoden kuluttua työkyvyttömyyden alkamisesta, mikäli työkyvyttömyys jatkuu sairauspäivärahakauden enimmäisajan (300 pv) täyttymisen jälkeen. Kelan asiakas tarvitsee ajantasaisen B-lausunnon hakemuksen liitteeksi, kun hän hakee kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Lausunnon kirjoittaa hoitava lääkäri.
  • Kuntoutustuessa ja työkyvyttömyyseläkkeessä työkykyä arvioidaan suhteessa tavalliseen työhön, siihen verrattavaan työhön tai muuhun kohtuullisen toimeentulon turvaavaan työhön (ns. yleinen työkyvyttömyys). 60 vuotta täyttäneillä työkykyä arvioidaan suhteessa hänen omaan työhönsä, jos hänellä on takanaan pitkä työura.
  • Kela voi myöntää työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen, jos asiakkaan sairaus, vika tai vamma estää kohtuullisen toimeentulon turvaavan työnteon. Kuntoutustukea varten asiakkaalla pitää olla myös ajantasainen hoito- tai kuntoutussuunnitelma.
Toimeentulotuki «https://www.kela.fi/toimeentulotuki»32, «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-toimeentulotuki-nain-neuvot-asiakasta-toimeentulotukiasioissa»33
  • Kelan vastuulle kuuluu perustoimeentulotuki, johon kuuluu muun muassa välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestäminen sekä terveydenhuoltomenojen huomioonottaminen. Mikäli hoidon tai lääkkeen tarpeellisuudesta tarvitaan asiakkaan hakemuksen lisäksi lääkärinlausunto, Kela pyytää sen erikseen.