Keuhkokuvaa on perinteisesti käytetty pneumonian diagnostiikassa niin kliinisessä työssä kuin kultaisena standardina tieteellisissä tutkimuksissakin. Myös suomalaisessa käytännössä on ajoittain tullut esille eroja siinä, millainen muutos tulkitaan pneumoniaksi ja miten keuhkokuvassa todettavia muutoksia nimitetään. Lisäksi radiologisen muutoksen yhteys taudinaiheuttajaan on vaikea selvittää, koska muutosalueelta harvoin kyetään ottamaan mikrobiologisia näytteitä.
Vuonna 2001 julkaistu WHO:n luokitus «WHO (2001) Standardization of interpretation of ch...»1 näyttäisi jossain määrin tuovan apua keuhkokuvan tulkintaan «Elemraid MA, Muller M, Spencer DA ym. Accuracy of ...»2. On kuitenkin huomioitava, että WHO:n luokitus on kehitetty käytettäväksi rokotetutkimuksissa ja siinä nimenomaan pyritään löytämään pneumokokin aiheuttamat pneumoniat. Vuonna 2017 Pediatric Radiologyn minisymposiumnumerossa luokitusta on vielä vähän tarkennettu «Mahomed N, Fancourt N, de Campo J ym. Preliminary ...»3, mikä voisi parantaa luokituksen käyttöä myös kliinisessä työssä. Pneumoniaksi tulkitaan hengitystieoireisen lapsen alveolaarinen konsolidaatio, jonka läpimitta on vähintään posteriorinen kylkiluuväli ja siihen liittyvä kylkiluu tai muu (interstitiaalinen) tiivistymä, kun siihen liittyy pleuraneste.
Keuhkokuvantamisen kansainvälinen yhdistys, Fleischner society, julkaisi vuonna 2008 varsin käyttökelpoisen suosituksen niin keuhkokuvassa kuin keuhkojen TT-tutkimuksessa todettavien löydösten terminologiasta «Hansell DM, Bankier AA, MacMahon H ym. Fleischner ...»4. Alveolaarinen konsolidaatio tarkoittaa sen mukaan tilannetta, jossa tulehduserite täyttää alveolit, mikä näkyy keuhkokuvassa tasaisena tiivistymänä, jossa voi olla näkyvissä ilmabronkogrammeja. Interstitiaalinen tiivistymä näkyy usein peribronkiaalisena juosteisläiskäisenä muutoksena, mikä aiheutuu paksuuntuneista keuhkoputkien seinämistä, imuteistä ja pienistä atelektaaseista. Peribronkiaalinen tai peribronkovaskulaarinen tiiviys tai rakenteiden korostuminen on lapsilla hyvin yleinen röntgenlöydös infektion yhteydessä ja liittyy useimmiten virusinfektioon. Toki röntgenkuvasta ei infektion etiologia ole luotettavasti arvioitavissa «Hansell DM, Bankier AA, MacMahon H ym. Fleischner ...»4, «Andronikou S, Lambert E, Halton J ym. Guidelines f...»5.
Suomenkielistä keuhkoradiologiseen diagnostiikkaan liittyvää sanastoa on avattu artikkelissa «Suomen Thoraxradiologiyhdistyksen hallituksen työr...»6. Kliinisessä työssä olisi tärkeää käyttää määritelmiä ja sanastoa, jonka niin radiologit kuin kliinikotkin ymmärtävät samalla tavalla.