Takaisin Tulosta

Psykososiaalinen tuki diabeteksen hoidossa

Lisätietoa aiheesta
Käypä hoito -työryhmä Tyypin 2 diabetes
18.3.2024

Voimaannuttava ohjaus ja tuki

Diabeteksen ja sen hoidon mieltäminen osaksi elämää ja arkea on jatkuva prosessi, jossa diabetesta sairastavan oma aktiivinen rooli on keskeinen.

Omahoidon haasteet voivat liittyä muun muassa fyysisiin tai toiminnallisiin rajoitteisiin, ohjauksen puutteeseen, hoidon toimimattomuuteen tai saatavuuteen, taloudelliseen tilanteeseen, virheelliseen tietoon, rutiinien unohtamiseen ja psykososiaalisiin tekijöihin, kuten riittämättömään lähipiirin tukeen, sairauteen ja hoitoon liittyviin uskomuksiin, tunne-elämän kuormitukseen ja masennukseen tai heikkoihin ongelmanratkaisu- ja selviytymiskeinoihin «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F, ym. Psyc...»1, «King DK, Glasgow RE, Toobert DJ, ym. Self-efficacy...»2, «Gonzalez JS, Peyrot M, McCarl LA, ym. Depression a...»3, «Gherman A, Schnur J, Montgomery G, ym. How are adh...»4, «Duangdao KM, Roesch SC. Coping with diabetes in ad...»5, «Nam S, Chesla C, Stotts NA, ym. Barriers to diabet...»6.

Ei ole mielekästä liittää heikkoa hoitotasapainoa tai esimerkiksi hypoglykemioita pelkästään omahoitokäyttäytymiseen ilman tarkempia selvityksiä vaikuttavista tekijöistä.

Ammattilaiskeskeisestä ohjauksesta tulee pyrkiä voimaannuttavaan yhteistyöhön ja unohtaa passivoiva ohjeiden noudattamiseen liittyvä komplianssin käsite, joka poikkeaa diabeteksen hoidossa tarvittavasta diabetesta sairastavan aktiivisesta roolista «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F, ym. Psyc...»1, «Anderson RM, Funnell MM. Compliance and adherence ...»7. Ks. esimerkiksi Oppiportin Motivoiva haastattelu -verkkokurssi «https://www.oppiportti.fi/op/dvk00017»1 (vaatii käyttöoikeuden) ja Lääkärin käsikirjan Motivoiva keskustelu -artikkeli «Alenius H. Motivoiva keskustelu elintapamuutoksiss...»8.

Yksilölliset ohjauksen tarpeet tulee arvioida siten, että interventiot voidaan kohdentaa olennaisiin haasteisiin «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F, ym. Psyc...»1, «Nieuwlaat R, Wilczynski N, Navarro T, ym. Interven...»9, «Desroches S, Lapointe A, Ratté S, ym. Intervention...»10, «Umpierre D, Ribeiro PA, Kramer CK, ym. Physical ac...»11, «Norris SL, Engelgau MM, Narayan KMV. Effectiveness...»12, «Driscoll KA, Young-Hyman D. Use of technology when...»13.

Syyllistämätön ja repsahduksia normalisoiva lähestymistapa auttaa olennaisten haasteiden löytämisessä ja yhteistyösuhteen rakentumisessa. Vuorovaikutuksen ja ohjauksen tulee olla voimaannuttavaa ja pystyvyyden tunnetta ja ongelmanratkaisua tukevaa «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F, ym. Psyc...»1, «Duangdao KM, Roesch SC. Coping with diabetes in ad...»5, «Lundahl B, Moleni T, Burke BL, ym. Motivational in...»14, «Miller WR, Rollnick S. Motivational interviewing: ...»15, «Absetz P, Hankonen N. Elämäntapamuutoksen tukemine...»16, «Turku R. Muutosta tukemassa. Valmentava elintapaoh...»17.

Motivoivan vuorovaikutuksen taidot ovat keskeisiä omahoidon ja käyttäytymisen muutosten ohjauksessa, ja motivoivan vuorovaikutuksen tulee kuulua olennaisena osana ammattilaisten koulutukseen. 

Keskeisiä omahoitomotivaation synnyssä ovat kokemus mahdollisuuksista vaikuttaa hyvinvointiin ja näiden mahdollisuuksien tukeminen ohjauksessa «Peters GJ, Ruiter RA, Kok G. Threatening communica...»18, «Ruiter RA, Kessels LT, Peters GJ, ym. Sixty years ...»19, «Schwarzer R, Lippke S, Luszczynska A. Mechanisms o...»20, «Lippke S, Plotnikoff RC. Testing two principles of...»21. Diabetesta sairastavan käsitys omasta kyvystään tai pystyvyydestään hoitaa diabetesta on yhteydessä parantuneeseen omahoitoon ja hoitotuloksiin, ja tämän tulee olla arvioinnin ja hoidon suunnittelun tavoite «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F, ym. Psyc...»1, «King DK, Glasgow RE, Toobert DJ, ym. Self-efficacy...»2, «Sarkar U, Fisher L, Schillinger D. Is self-efficac...»22, «Nouwen A, Urquhart Law G, Hussain S, ym. Compariso...»23, «Beckerle CM, Lavin MA. Association of self-efficac...»24, «Iannotti RJ, Schneider S, Nansel TR, ym. Self-effi...»25.

Sairastuneen tulee saada omahoitoon liittyvien valintojensa tueksi realistista tietoa terveydentilastaan ja myös liitännäissairauksiin liittyvistä riskeistä. Tieto riskeistä ei kuitenkaan ole sinänsä mielekäs tai riittävä tapa tukea terveyttä edistävissä valinnoissa. Tietoisuus riskeistä voi lannistaa, ja pelko voi vaikuttaa haitallisesti omahoitoon ja hyvinvointiin. Tietoisuus riskeistä suodattuu tutkimusten mukaan sen pohjalta, millaisiksi ihminen kokee mahdollisuutensa vaikuttaa (pystyvyyden tunne).

Liitännäissairauksista ja niiden riskeistä keskusteltaessa on tarpeen kuulla aiheen herättämiä ajatuksia ja tunteita, keskustella konkreettisista mahdollisuuksista vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin sekä tukea realistisen mutta kannustavan suunnitelman tekemisessä. Liitännäissairauksien ja sairauden etenemisen pelko vaikuttaa keskeisesti elämänlaatuun.

Komplikaatioista tulee keskustella ja huomioida, että niistä puhuminen voi olla epämukavaa ja kuormittavaa. Keskusteluun tulisi varata aikaa useille vastaanotoille. Tarvittaessa tulee tarjota psykologista tukea huolten käsittelyyn.

Diabeteksen hoidon kuormittavuus ja hoitoväsymys 

Hoidossa kuormittuminen on tavallista «Polonsky W. Diabetes burnout. What to do, when you...»26, «Aikens JE. Prospective associations between emotio...»27, ja sitä sekä hoitoväsymystä tulisi arvioida säännöllisesti «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F, ym. Psyc...»1, «Snoek FJ, Bremmer MA, Hermanns N. Constructs of de...»28 erityisesti, jos hoitotavoitteita ei saavuteta tai ilmenee komplikaatioita. Diabeteskuormituksen arviointivälineitä «Lee J, Lee EH, Kim CJ ym. Diabetes-related emotion...»29, «Schmitt A, Reimer A, Kulzer B, ym. How to assess d...»30, «Polonsky WH, Fisher L, Earles J, ym. Assessing psy...»31, «Polonsky WH, Anderson BJ, Lohrer PA, ym. Assessmen...»32, «Welch GW, Jacobson AM, Polonsky WH. The Problem Ar...»33 ei ole validoitu suomen kielelle. 

Pyrkimykset saavuttaa hyvä hoitotasapaino aiheuttavat usein jo sinänsä kuormitusta «van Bastelaar KM, Pouwer F, Geelhoed-Duijvestijn P...»34. Kuormittumiseen vaikuttavat jatkuvat omahoitotoimenpiteet, sairauden edellyttämät käyttäytymisen muutokset sekä mahdollinen sairauden eteneminen «Fisher L, Hessler DM, Polonsky WH, ym. When is dia...»35. Kuormittuneisuus ja hoitoväsymys vaikuttavat merkittävästi lääkityksen hoitamiseen ja syömis- ja liikkumiskäyttäytymiseen, ja ne ovat yhteydessä suurempaan HbA1c-tasoon ja huonompaan pystyvyyden kokemukseen «Aikens JE. Prospective associations between emotio...»27, «Fisher L, Hessler DM, Polonsky WH, ym. When is dia...»35, «Fisher L, Hessler D, Glasgow RE, ym. REDEEM: a pra...»36.

Insuliinihoitoon liittyvä voimakkaampi emotionaalinen kuormitus on aiemmin liitetty sairauden vakavuuteen ja omahoidon vaativuuteen «Delahanty LM, Grant RW, Wittenberg E, ym. Associat...»37. DAWN2-tutkimus osoitti, että insuliinihoitoisten tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta sairastavien elämänlaatu ja emotionaalinen hyvinvointi olivat heikompia kuin ei-insuliinihoitoisten «Jones A, Olsen MZ, Perrild HJ, ym. The psychologic...»38.

Jos havaitaan kuormitusta ja hoitoväsymystä, diabetesohjausta tulee antaa ja kohdentaa yksilöllisesti olennaisimmille omahoidon alueille, jolloin sillä on myös eniten vaikutusta. Mielenterveyden ammattilaisten palveluita kannattaa hyödyntää ohjauksen tukena «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F, ym. Psyc...»1. Hoitoväsymys sinänsä ei kuulu psyykkisiin häiriöihin «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F, ym. Psyc...»1, «Fisher L, Hessler DM, Polonsky WH, ym. When is dia...»35, «Nicolucci A, Kovacs Burns K, Holt RI, ym. Diabetes...»39, «Fisher L, Glasgow RE, Strycker LA. The relationshi...»40.

Psykososiaalisten tekijöiden arviointi ja tuki

Diabetekseen sairastuneen hoito ja elämänlaadun tuki edellyttävät omahoitoon, terveyskäyttäytymiseen sekä psykososiaaliseen ja sosioekonomiseen hyvinvointiin liittyvien tekijöiden huomioimista «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F, ym. Psyc...»1, «Jones A, Vallis M, Pouwer F. If it does not signif...»41. Tarvitaan diabeteksesta ja sen hoidosta aiheutuvan kuormituksen, mielialan, ahdistuksen, syömiseen liittyvien haasteiden sekä sosiaalisten, perhetekijöiden, elämänlaadun ja sosiaalisen tuen säännöllistä arviointia ja tukemista «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F, ym. Psyc...»1, «Canadian Diabetes Association Clinical Practice Gu...»42, «Scottish Intercollegiate Guidelines Network. SIGN ...»43, «Emotional and Psychological Support and Care in Di...»44, «Colagiuri R, Girgis S, Eigenmann C, Gomez M, Griff...»45, «Craig ME, Twigg SM, Donaghue KC ym. for the Austra...»46, «Petrak F, Herpertz S, Albus C ym. Psychosocial fac...»47, «The German Diabetes Association German College for...»48.

Diabeteksen ja psykososiaalisen kuormituksen yhteisvaikutukset vaarantavat hoidon toteutumisen ja suurentavat vakavien komplikaatioiden riskiä sekä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F, ym. Psyc...»1, «van Dooren FE, Nefs G, Schram MT, ym. Depression a...»49, «Pouwer F, Nefs G, Nouwen A. Adverse effects of dep...»50. Jotta psykososiaaliset haasteet havaittaisiin ajoissa ja terveyden ja hyvinvoinnin heikkeneminen voitaisiin ehkäistä, niistä tulisi kysyä ja keskustella ja niitä tulisi arvioida kaikilla käynneillä ilman erityistä syytä «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F, ym. Psyc...»1, «Jones A, Vallis M, Pouwer F. If it does not signif...»41.

Tukea, ohjausta ja interventioita diabetekseen liittyvään ja muuhun kuormitukseen kannattaa tarjota erityisesti diagnoosivaiheessa ja merkittävien muutosten yhteydessä (esim. pumppuhoidon aloitus, elämäntilanteen muutokset, liitännäissairauksien toteaminen jne.) «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F, ym. Psyc...»1, «Fisher L, Skaff MM, Mullan JT, ym. Clinical depres...»51, «Young-Hyman,D, Peyrot M. Psychosocial Care for Peo...»52.

Psykososiaalisen tuen vähimmäisedellytyksenä ovat kunnioittava vuorovaikutus ja se, että potilaan kanssa keskustellaan hoidossa jaksamiseen sekä psyykkiseen ja sosiaaliseen kuormitukseen liittyvistä asioista.

Hoidon ja ohjauksen vaikuttavuutta voidaan parantaa sisällyttämällä hoitoon psykologin ja muiden mielenterveyden ammattilaisten palveluita. Hoitopaikassa tulee olla suunnitelma psykososiaalisesta tuesta ja ohjeet siitä, minne potilaat voidaan ohjata «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F, ym. Psyc...»1. Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetesta sairastaville tulee olla tarjolla psykologisia interventioita «Scottish Intercollegiate Guidelines Network. SIGN ...»43.

Heikossa sosioekonomisessa tilanteessa olevat tarvitsevat erityishuomiota. Heillä on usein vähäisemmät mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin «Hill J, Nielsen M, Fox MH. Understanding the socia...»53 ja suurempi komplikaatioiden ja kuoleman riski «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F, ym. Psyc...»1, «Manderbacka K, Peltonen R, Koskinen S, ym. The bur...»54, «Manderbacka K, Venermo M, Ikonen T ym. Amputations...»55.

Todennäköisimmin onnistutaan hoitomalleilla, joissa huomioidaan kulttuuriset tekijät sekä potilaan ja hänen perheensä ja yhteisönsä voimavarat ja joissa hoito räätälöidään yksilön ydinarvojen ja elämäntavan mukaan «Kahn R, Anderson JE. Improving diabetes care: the ...»56.

  • Psykososiaalista hyvinvointia voidaan tukea ja hoidon vaikuttavuutta parantaa:
  • Ohjaus mielenterveyden ammattilaisen vastaanotolle on tarpeen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
    • sairauteen sopeutumiseen liittyvät haasteet (sekä vastasairastuneet että pidempään sairastaneet)
    • kuormittavat elämäntilanteet ja muutokset (perheen perustaminen, ammatinvalinta, ikääntyminen jne.); ks. Käypä hoito -suosituksen Tyypin 2 diabetes kohta Hoito ja seuranta eri elämänvaiheissa «Tyypin 2 diabetes»1
    • työelämään liittyvä kuormitus ja stressi 
    • omahoitoon vaikuttavat haasteet ihmissuhteissa
    • omahoidon haasteet ja kuormitus, hoitoväsymys sekä vaikeudet saavuttaa hyvä hoitotasapaino; ks. kohta Diabeteksen hoidon kuormittavuus ja hoitoväsymys  «A1»1
    • heikentyneet tai heikentyvät valmiudet huolehtia omahoidosta (esim. kognitiivinen heikentyminen tai vamma)
    • pelot ja huolet (mm. hypoglykemian pelko, liitännäissairauksien pelko ja pistospelko; ks. lisätietoa aiheesta «Hypoglykemiapelko»1
    • merkit masennuksesta, mahdollisesti validoidulla arviointivälineellä arvioituna; ks. lisätietoa aiheesta «Diabetes ja masennus»2
    • itsetuhoiset ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen (mahdollisista itsetuhoisista ajatuksista on tarpeen kysyä mm. masennuksen yhteydessä)
    • ahdistuneisuus ja traumat; ks. lisätietoa aiheesta «Diabetes ja ahdistus»3
    • viitteet vakavasta mielenterveyden häiriöstä; ks. lisätietoa aiheesta «Vakavat mielenterveyden häiriöt: omahoidon tuki ja metabolisen riskin seuranta»4
    • merkit syömishäiriöstä (esim. insuliiniannosten tai lääkkeiden väliin jättämisestä laihdutustarkoituksessa); ks. Käypä hoito -suosituksen Tyypin 2 diabetes kohta Syömishäiriöt «Tyypin 2 diabetes»1
    • merkit riippuvuuksista (esim. päihteiden käyttö)
    • toistuvat sairaalajaksot ketoasidoosin vuoksi
    • laihdutusleikkaus ja sen jälkeiset vaiheet, jos on tarvetta sopeutumisen tukeen.

Kirjallisuutta

  1. Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F, ym. Psychosocial Care for People With Diabetes: A Position Statement of the American Diabetes Association. Diabetes Care 2016;39(12):2126-2140 «PMID: 27879358»PubMed
  2. King DK, Glasgow RE, Toobert DJ, ym. Self-efficacy, problem solving, and social-environmental support are associated with diabetes self-management behaviors. Diabetes Care 2010;33(4):751-3 «PMID: 20150299»PubMed
  3. Gonzalez JS, Peyrot M, McCarl LA, ym. Depression and diabetes treatment nonadherence: a meta-analysis. Diabetes Care 2008;31(12):2398-403 «PMID: 19033420»PubMed
  4. Gherman A, Schnur J, Montgomery G, ym. How are adherent people more likely to think? A meta-analysis of health beliefs and diabetes self-care. Diabetes Educ 2011;37(3):392-408 «PMID: 21478378»PubMed
  5. Duangdao KM, Roesch SC. Coping with diabetes in adulthood: a meta-analysis. J Behav Med 2008;31(4):291-300 «PMID: 18493847»PubMed
  6. Nam S, Chesla C, Stotts NA, ym. Barriers to diabetes management: patient and provider factors. Diabetes Res Clin Pract 2011;93(1):1-9 «PMID: 21382643»PubMed
  7. Anderson RM, Funnell MM. Compliance and adherence are dysfunctional concepts in diabetes care. Diabetes Educ 2000;26(4):597-604 «PMID: 11140071»PubMed
  8. Alenius H. Motivoiva keskustelu elintapamuutoksissa ja hoidossa. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/ykt01951(vaaii käyttöoikeuden)
  9. Nieuwlaat R, Wilczynski N, Navarro T, ym. Interventions for enhancing medication adherence. Cochrane Database Syst Rev 2014;2014(11):CD000011 «PMID: 25412402»PubMed
  10. Desroches S, Lapointe A, Ratté S, ym. Interventions to enhance adherence to dietary advice for preventing and managing chronic diseases in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;(2):CD008722 «PMID: 23450587»PubMed
  11. Umpierre D, Ribeiro PA, Kramer CK, ym. Physical activity advice only or structured exercise training and association with HbA1c levels in type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis. JAMA 2011;305(17):1790-9 «PMID: 21540423»PubMed
  12. Norris SL, Engelgau MM, Narayan KMV. Effectiveness of self-management training in type 2 diabetes: a systematic review of randomized controlled trials. Diabetes Care 2011;24:561–587
  13. Driscoll KA, Young-Hyman D. Use of technology when assessing adherence to diabetes self-management behaviors. Curr Diab Rep 2014;14(9):521 «PMID: 25023214»PubMed
  14. Lundahl B, Moleni T, Burke BL, ym. Motivational interviewing in medical care settings: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Patient Educ Couns 2013;93(2):157-68 «PMID: 24001658»PubMed
  15. Miller WR, Rollnick S. Motivational interviewing: helping people change. 3.ed. New York 2013: Guilford Press.
  16. Absetz P, Hankonen N. Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa: vaikuttavuus ja keinot. Duodecim 2011;127:2265-72
  17. Turku R. Muutosta tukemassa. Valmentava elintapaohjaus. 2007. Edita Prima Oy, Helsinki.
  18. Peters GJ, Ruiter RA, Kok G. Threatening communication: a critical re-analysis and a revised meta-analytic test of fear appeal theory. Health Psychol Rev 2013;7(Suppl 1):S8-S31 «PMID: 23772231»PubMed
  19. Ruiter RA, Kessels LT, Peters GJ, ym. Sixty years of fear appeal research: current state of the evidence. Int J Psychol 2014;49(2):63-70 «PMID: 24811876»PubMed
  20. Schwarzer R, Lippke S, Luszczynska A. Mechanisms of health behavior change in persons with chronic illness or disability: the Health Action Process Approach (HAPA). Rehabil Psychol 2011;56(3):161-70 «PMID: 21767036»PubMed
  21. Lippke S, Plotnikoff RC. Testing two principles of the Health Action Process Approach in individuals with type 2 diabetes. Health Psychol 2014;33(1):77-84 «PMID: 23088172»PubMed
  22. Sarkar U, Fisher L, Schillinger D. Is self-efficacy associated with diabetes self-management across race/ethnicity and health literacy? Diabetes Care 2006;29(4):823-9 «PMID: 16567822»PubMed
  23. Nouwen A, Urquhart Law G, Hussain S, ym. Comparison of the role of self-efficacy and illness representations in relation to dietary self-care and diabetes distress in adolescents with type 1 diabetes. Psychol Health 2009;24(9):1071-84 «PMID: 20205046»PubMed
  24. Beckerle CM, Lavin MA. Association of self-efficacy and self-care with glycemic control in diabetes. Diabetes Spectr 2013;26:172–178
  25. Iannotti RJ, Schneider S, Nansel TR, ym. Self-efficacy, outcome expectations, and diabetes self-management in adolescents with type 1 diabetes. J Dev Behav Pediatr 2006;27(2):98-105 «PMID: 16682872»PubMed
  26. Polonsky W. Diabetes burnout. What to do, when you can't take it any more. American Diabetes Association 1999
  27. Aikens JE. Prospective associations between emotional distress and poor outcomes in type 2 diabetes. Diabetes Care 2012;35(12):2472-8 «PMID: 23033244»PubMed
  28. Snoek FJ, Bremmer MA, Hermanns N. Constructs of depression and distress in diabetes: time for an appraisal. Lancet Diabetes Endocrinol 2015;3:450-460
  29. Lee J, Lee EH, Kim CJ ym. Diabetes-related emotional distress instruments: a systematic review of measurement properties. Int J Nurs Stud 2015;52:1868-78
  30. Schmitt A, Reimer A, Kulzer B, ym. How to assess diabetes distress: comparison of the Problem Areas in Diabetes Scale (PAID) and the Diabetes Distress Scale (DDS). Diabet Med 2016;33(6):835-43 «PMID: 26287511»PubMed
  31. Polonsky WH, Fisher L, Earles J, ym. Assessing psychosocial distress in diabetes: development of the diabetes distress scale. Diabetes Care 2005;28(3):626-31 «PMID: 15735199»PubMed
  32. Polonsky WH, Anderson BJ, Lohrer PA, ym. Assessment of diabetes-related distress. Diabetes Care 1995;18(6):754-60 «PMID: 7555499»PubMed
  33. Welch GW, Jacobson AM, Polonsky WH. The Problem Areas in Diabetes Scale. An evaluation of its clinical utility. Diabetes Care 1997;20(5):760-6 «PMID: 9135939»PubMed
  34. van Bastelaar KM, Pouwer F, Geelhoed-Duijvestijn PH, ym. Diabetes-specific emotional distress mediates the association between depressive symptoms and glycaemic control in Type 1 and Type 2 diabetes. Diabet Med 2010;27(7):798-803 «PMID: 20636961»PubMed
  35. Fisher L, Hessler DM, Polonsky WH, ym. When is diabetes distress clinically meaningful?: establishing cut points for the Diabetes Distress Scale. Diabetes Care 2012;35(2):259-64 «PMID: 22228744»PubMed
  36. Fisher L, Hessler D, Glasgow RE, ym. REDEEM: a pragmatic trial to reduce diabetes distress. Diabetes Care 2013;36(9):2551-8 «PMID: 23735726»PubMed
  37. Delahanty LM, Grant RW, Wittenberg E, ym. Association of diabetes-related emotional distress with diabetes treatment in primary care patients with Type 2 diabetes. Diabet Med 2007;24(1):48-54 «PMID: 17227324»PubMed
  38. Jones A, Olsen MZ, Perrild HJ, ym. The psychological impact of living with diabetes: Descriptive findings from the DAWN2 study in Denmark. Prim Care Diabetes 2016;10(1):83-6 «PMID: 25890864»PubMed
  39. Nicolucci A, Kovacs Burns K, Holt RI, ym. Diabetes Attitudes, Wishes and Needs second study (DAWN2™): cross-national benchmarking of diabetes-related psychosocial outcomes for people with diabetes. Diabet Med 2013;30(7):767-77 «PMID: 23711019»PubMed
  40. Fisher L, Glasgow RE, Strycker LA. The relationship between diabetes distress and clinical depression with glycemic control among patients with type 2 diabetes. Diabetes Care 2010;33(5):1034-6 «PMID: 20150291»PubMed
  41. Jones A, Vallis M, Pouwer F. If it does not significantly change HbA1c levels why should we waste time on it? A plea for the prioritization of psychological well-being in people with diabetes. Diabet Med 2015;32:155-63
  42. Canadian Diabetes Association Clinical Practice Guidelines Expert Committee. Canadian Diabetes Association 2013. Clinical Practice Guidelines for the Prevention and Management of Diabetes in Canada. Can J Diabetes 2013;37(suppl 1):S1-S212
  43. Scottish Intercollegiate Guidelines Network. SIGN 116. Management of diabetes: a national clinical guideline, 2010. http://www.sign.ac.uk/pdf/sign116.pdf
  44. Emotional and Psychological Support and Care in Diabetes. Report from the emotional and psychological support working group of NHS Diabetes and Diabetes UK. https://www.diabetes.org.uk/Documents/Reports/Emotional_and_Psychological_Support_and_Care_in_Diabetes_2010.pdf
  45. Colagiuri R, Girgis S, Eigenmann C, Gomez M, Griffiths R. National Evidenced Based Guideline for Patient Education in Type 2 Diabetes. Diabetes Australia and the NHMRC, Canberra 2009. www.diabetesaustralia.com.au/For-Health-Professionals/Diabetes-National-Guidelines
  46. Craig ME, Twigg SM, Donaghue KC ym. for the Australian Type 1 Diabetes Guidelines Expert Advisory Group. Draft national evidence-based clinical care guidelines for type 1 diabetes in children, adolescents and adults, Australian Government Department of Health and Ageing, Canberra 2011. https://diabetessociety.com.au/downloads/Type1guidelines(7Feb11).pdf
  47. Petrak F, Herpertz S, Albus C ym. Psychosocial factors and diabetes mellitus: evidence-based treatment guidelines. Curr Diabetes Rev 2005;1:255-70
  48. The German Diabetes Association German College for Psychosomatic Medicine Patient Guidelines: Psychosocial Factors and Diabetes Mellitus (Kulzer B, Herpertz S, Petrak F,Albus C, Hirsch A, Kruse J.) http://www.deutsche-diabetes-gesellschaft.de/fileadmin/Redakteur/Leitlinien/Englische_Leitlinien/German_guideline_psychosocial_issues_and_diabetes_version_for_practitioners.pdf
  49. van Dooren FE, Nefs G, Schram MT, ym. Depression and risk of mortality in people with diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2013;8(3):e57058 «PMID: 23472075»PubMed
  50. Pouwer F, Nefs G, Nouwen A. Adverse effects of depression on glycemic control and health outcomes in people with diabetes: a review. Endocrinol Metab Clin North Am 2013;42(3):529-44 «PMID: 24011885»PubMed
  51. Fisher L, Skaff MM, Mullan JT, ym. Clinical depression versus distress among patients with type 2 diabetes: not just a question of semantics. Diabetes Care 2007;30(3):542-8 «PMID: 17327318»PubMed
  52. Young-Hyman,D, Peyrot M. Psychosocial Care for People with Diabetes. 1st ed. Alexandria, VA, American Diabetes Association 2012, p. 240
  53. Hill J, Nielsen M, Fox MH. Understanding the social factors that contribute to diabetes: a means to informing health care and social policies for the chronically ill. Perm J 2013;17(2):67-72 «PMID: 23704847»PubMed
  54. Manderbacka K, Peltonen R, Koskinen S, ym. The burden of diabetes mortality in Finland 1988-2007 - a brief report. BMC Public Health 2011;11:747 «PMID: 21958153»PubMed
  55. Manderbacka K, Venermo M, Ikonen T ym. Amputations and socioeconomic position among persons with diabetes. Eur J Public Health 2013;22:137
  56. Kahn R, Anderson JE. Improving diabetes care: the model for health care reform. Diabetes Care 2009;32(6):1115-8 «PMID: 19460917»PubMed
  57. Anderson BJ. Involving family members in diabetes treatment. In Practical Psychology for Diabetes Clinicians 2002. 2nd ed. Anderson BJ, Rubin RR, Eds. Alexandria, VA, American Diabetes Association, p. 199–207
  58. Young-Hyman D, Peyrot M, Trief P.M. Lifespan development issues for adults. In Psychosocial Care for People with Diabetes 2012; 1st ed. Young-Hyman D, Peyrot M, Eds. Alexandria, VA, American Diabetes Association, p. 251–271
  59. Koponen A, Vahtera J, Pitkäniemi J, ym. Job strain and supervisor support in primary care health centres and glycaemic control among patients with type 2 diabetes: a cross-sectional study. BMJ Open 2013;3(5): «PMID: 23645912»PubMed
  60. Virtanen M, Oksanen T, Kawachi I, ym. Organizational justice in primary-care health centers and glycemic control in patients with type 2 diabetes. Med Care 2012;50(10):831-5 «PMID: 22710278»PubMed
Artikkelin tunnus: nix03310 (050.056)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit