OCT-angiografiakuvaus (optical coherence tomography angiography, OCT-A) perustuu valon takaisinheijastukseen liikkuvista punasoluista, jolloin saadaan tarkka kuva verisuonista eri verkkokalvon kerroksissa ilman suonensisäistä varjoainetta. Laite ottaa useita peräkkäisiä kuvia tarkalleen samasta kohdasta, analysoi kuvien välisiä eroja ja kostaa tästä tiedon kudoksen poikkileikkauksellisesta rakenteesta ja verenkierrosta alueella «O'Keefe G D, Breda J, Tripathy K ym. Optical Coher...»1.
OCT-A:ssa verkkokalvon sairaudet ilmenevät yleensä poikkeavana verenvirtauksena (uudissuonina), epänormaaleina suonten rakenteina (laajentuneet suonet, aneurysmat) tai verenkierron vähäisyytenä tai puutteena (kapillaarikato, verenkierron puuttuminen / iskemia). Se ei pysty kuvantamaan suonten tihkumista tai varjoaineen kertymistä kudoksiin, kuten fluoreseiiniangiografia (FA). Tämän vuoksi FA on edelleen ainoa kuvantamiskeino tihkuvien mikroaneurysmien tai IRMA-suonten kuvantamiseen esimerkiksi laserhoitoa suunniteltaessa. Myös muutokset, joissa on hyvin hidas verenvirtaus, kuten osa mikroaneurysmista ja fibroottiset uudissuonimuodostelmat, voivat jäädä kuvantumatta OCT-angiografialla.
OCT-A:n etuja perinteiseen FA:aan nähden ovat tutkimuksen nopeus ja non-invasiivisuus; suonensisäisen varjoaineen käyttöön liittyvät mahdolliset haitat vältetään. OCT-A:lla on merkittävä rooli eri verkkokalvosairauksien erotusdiagnostiikassa. Diabeettisen retinopatian diagnostiikan kannalta OCT-A:n suurin hyöty on sen kyky erotella verisuoniston rakenne verkkokalvon eri kerroksissa, etenkin syvässä hiussuonikerroksessa, jossa usein diabeettisen retinopatian ensimmäiset muutokset näkyvät «Gao SS, Jia Y, Zhang M, ym. Optical Coherence Tomo...»2, «Schmidt-Erfurth U, Garcia-Arumi J, Bandello F, ym....»3, «Chua J, Sim R, Tan B, ym. Optical Coherence Tomogr...»4.
Koska OCT-A antaa poikkileikkauskuvan verkkokalvon eri kerroksista, se auttaa erottamaan alkavan uudissuonituksen (sijaitsee verkkokalvon verisuonten ja sisemmän rajakalvon ILM:n anterioripuolella) IRMA-suonista (samassa tasossa verkkokalvon verisuonten kanssa). Se voi myös auttaa erottamaan aktiivisen uudissuonituksen ei-aktiivisesta «Gao SS, Jia Y, Zhang M, ym. Optical Coherence Tomo...»2, «Chua J, Sim R, Tan B, ym. Optical Coherence Tomogr...»4.
Verkkokalvon pinnallisen ja syvän verisuonikerroksen nonperfuusioalueet kuvantuvat OCT-A:lla jopa paremmalla tarkkuudella kuin fluoreseiiniangiografialla, jolloin kapillaarikato ja fovean avaskulaarisen alueen (FAZ) muutokset tulevat paremmin esille. Tällöin ei kuitenkaan pystytä erottamaan, onko nonperfuusion syynä kapillaarikato, kapillaarien tukkeutuminen vai verenkierron vähäisyys «Chua J, Sim R, Tan B, ym. Optical Coherence Tomogr...»4, «Hwang TS, Jia Y, Gao SS, ym. Optical Coherence Tom...»5.
FAZ-alueen kuvantamiseen OCT-A sopii perinteistä FA:aa paremmin. FAZ-alueen muutokset lisääntyvät retinapatian vaikeutuessa: alue suurenee, ja sen ulkoreuna tulee epätasaiseksi. Verisuonimuutokset ovat merkittävämpiä syvässä hiussuonikerroksessa, jota OCT-A:lla pystytään tarkastelemaan. Myöskään FA:ssa tapahtuva varjoaineen tihkuminen tai kertyminen makulan alueelle ei haittaa FAZ-alueen kuvantamista OCT-A:lla. Ohjelmat pystyvät mittaamaan FAZ-alueen pinta-alan verkkokalvon eri kerroksissa. FAZ:n pinta-ala vaihtelee terveilläkin potilailla, joten eri potilaiden mittauksia ei voida verrata suoraan toisiinsa. FAZ:n pinta-alan muutosta voi käyttää potilaan retinopatian etenemisen seurantaan. Toinen diabeettisen retinopatian arvioimiseen käytetty parametri on verisuoniston tiheys, jonka ohjelmat määrittävät. Syvän hiussuonikerroksen verisuoniston tiheyden on todettu korreloivan retinopatian vaikeusasteeseen ja näöntarkkuuteen «Chua J, Sim R, Tan B, ym. Optical Coherence Tomogr...»4, «Hwang TS, Jia Y, Gao SS, ym. Optical Coherence Tom...»5.