Ahdistuksensäätely syömishäiriöiden hoidossa

Syömishäiriön oireiden voidaan ajatella olevan ainakin osittain yritys sietää, käsitellä ja säädellä vaikeita tunteita ja ajatuksia ja niiden nostattamaa ahdistusta. Syömishäiriö on voinut tuoda kokemuksen ahdistuksenhallinnasta ja siitä, että ahdistus todella on hetkeksi lievittynyt syömishäiriön oireiden avulla. Vaikka syömishäiriön oireet hetkellisesti saattavat helpottaa oloa, pidemmällä aikavälillä ne vain pahentavat ahdistusta. Syömishäiriön oireisiin turvautuminen jatkuvasti vahvistaa sairastuneen kuvitelmaa, ettei ahdistusta voi säädellä muuten ja että sitä pitää vältellä kaikin keinoin. Siksi syömishäiriön hoidossa on tärkeää opettaa potilas välttelyn sijasta kokemaan vaikeitakin tunteita. Vain kohtaamalla oma ahdistus tarve säädellä sitä syömishäiriön oirein vähenee.

Myös syömishäiriön oireet itsessään aiheuttavat ahdistusta. Paradoksaalisesti, niistä luopuminen saattaa nostattaa voimakastakin ahdistusta. Vaatii sairastuneelta toisinaan suurtakin rohkeutta ja uskallusta luopua oireista ja alkaa harjoitella uudenlaisia keinoja helpottaa omaa oloaan. Se vaatii valmiutta ja halukkuutta kohdata omia ajatuksia, tunteita ja kokemuksia sellaisenaan.

Oireiden ymmärtäminen ahdistuksensäätelyn näkökulmasta helpottaa ymmärtäväisen ja empaattisen asenteen säilyttämistä sairastunutta kohtaan. Ahdistuksen hoidossa keskeinen tavoite on, että potilaan ahdistuksen voi kohdata ja ottaa vastaan. Keskustelu ahdistukseen liittyvistä ajatuksista, tunteista, reaktioista ja kehontuntemuksista auttaa konkretisoimaan usein epämääräiseltä ja pelottavalta tuntuvaa oloa. Niiden havainnoiminen tuomitsematta auttaa saamaan etäisyyttä niihin.

Toisinaan ahdistus kuitenkin kasvaa sietämättömäksi – silloin on paikallaan pystyä säätelemään oloa siedettävämmäksi. Ahdistusta ei ole tarpeen pyrkiä poistamaan, vaan pikemminkin löytää keinoja sietää sitä, sekä säädellä ja helpottaa omaa oloa.

Ahdistusta voidaan syömishäiriöiden hoidossa pyrkiä helpottamaan muun muassa seuraavien keinojen avulla:

Ahdistuksen tunnistaminen ja havainnointi

• Pysähtyminen oman kokemuksen äärelle ja sen arvottamaton havainnoiminen
• Omien reaktioiden (ajatukset, tunteet, toiminta, kehonkokemukset) tarkkaileminen
• Ahdistuksen (ja muiden tunteiden) tunnistamisen ja nimeämisen harjoittelu
• Ahdistuksen voimakkuuden arvioiminen eri tilanteissa, esimerkiksi asteikolla 0–100 %, 0–10 tai visuaalisen janan avulla

Ahdistuksen syntymisen ymmärtäminen

• Psykoedukaatio tunteista, niiden funktioista ja ohimenevästä luonteesta
• Psykoedukaatio syömishäiriön ja ahdistuksen suhteesta
• Ahdistus-/tunnepäiväkirjan pitäminen
• Apukysymysten kysyminen, esimerkiksi: "Mitä nyt tapahtuu?", "Mitä mielessäni nyt liikkuu?", "Miltä minusta nyt tuntuu?", "Mitä havaitsen kehossani?" tai "Onko tapahtunut jotain, mikä saa minut nyt reagoimaan näin?"

Ahdistuksen kohtaaminen ja sietäminen

• Hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoittelu
• Tunteiden hyväksymisen harjoitteleminen
• Ahdistuksen sietämisen harjoitteleminen, sen kanssa "istuminen"
• Suhtautuminen omiin ajatuksiin ja tunteisiin ohimenevinä ilmiöinä
• Tietoisen valinnan tekeminen, toimiiko tunteen mukaan vai sitä vastakkaisesti

Ahdistuksen ilmaiseminen

• Omasta olosta kertominen jollekin tai ahdistuksen ilmaiseminen
• Luovat menetelmät (esimerkiksi piirtäminen, maalaaminen, laulaminen, soittaminen, kirjoittaminen)
• Toisen ihmisen kanssa puhuminen

Keholliset keinot

• Palleahengitys
• Hengityksen syventäminen ja pidentäminen
• Uloshengittämiseen keskittyminen
• Lihasten jännittämis-rentouttamisharjoitukset
• Kehon tietoinen läpikäyminen (esimerkiksi body scan)
• Kehon ääriviivojen taputteleminen, paijaaminen
• Terapiapalloilla paineleminen
• Painopeitto / vilttiin kääriytyminen
• Piikkimatolla makoileminen
• Jooga, pilates, tai chi tms.

Huomion siirtäminen muualle

• Mikä tahansa muu aktiviteetti (joka ei vahingoita itseä tai muita), joka siirtää huomion pois ahdistuksesta
• Tarkkaavaisuuden tietoinen siirtäminen esimerkiksi lukemiseen, elokuviin, käsitöiden tekemiseen, askartelemiseen, musiikkiin
• Keskittymistä vaativat pienet tehtävät, esimerkiksi päässä laskeminen, lorut, laulaminen
• Kun mahdollista, ahdistusta on kuitenkin hyvä kohdata ja käsitellä

Itsensä tietoinen rauhoittaminen

• Rauhoittavat lauseet tai voimalauseet
• Rauhoittavan musiikin kuunteleminen
• Itsensä rauhoittaminen eri aistien avulla (aistiärsykkeet ja -elämykset)

Kriisitaidot

• Lämpötilan vaihtelu (esimerkiksi kylmä/kuuma suihku, jääpalan pitäminen kädessä)
• Voimakkaat aistikokemukset
• Aikalisän ottaminen
• Tilanteen keskeyttäminen tai poislähteminen
• Turvasuunnitelma

Myönteisten tunteiden lisääminen ja voimavarojen vahvistaminen

• Myönteisten tunteiden ja tietoinen vahvistaminen arjessa
• Itsemyötätuntoharjoitukset
• Myötätuntoinen suhtautuminen omaan ahdistukseen (kuuluu elämään)
• Omien voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
• Itsestä huolehtiminen ja itsensä kohteleminen hyvin

Konkreettisia keinoja kannattaa listata ja harjoitella jo ennen kuin todellinen tarve niille ilmenee. Uusien taitojen opettelemisen ohella vanhoja, ennen toimineita keinoja on hyvä myös vahvistaa.