Takaisin Tulosta

Motivoiva keskustelu syömishäiriöiden hoidossa

Lisätietoa aiheesta
Katarina Meskanen
18.9.2024

Motivoiva keskustelu «Miller WR, Rollnick S. Motivational Interviewing: ...»1 on terapeuttinen tapa kohdata potilas ja potilaskeskeinen menetelmä sisäsyntyisen muutosmotivaation lisäämiseen. Sen tavoitteena on lisätä potilaan valmiutta muutokseen ja auttaa muutosta koskevien ristiriitojen ratkaisussa. Hoitomotivaation herättämisen rinnalla on tärkeää kannustaa potilasta uskaltamaan tehdä muutoksia omassa toiminnassa. Kun hoito etenee, motivoiva keskustelu voi parantaa hoitoyhteistyöhön sitoutumista.

Menetelmän vaikuttavuus perustuu potilaan kuuntelemiseen ja muutoshalukkuuden esiin kutsumiseen. Motivoivan keskustelun peruskeinoja ovat empatian ja kiinnostuksen osoittaminen, validoiminen, kannustus ja usko muutoksen mahdollisuuteen. Potilaan ambivalenssia muutokseen tutkitaan yhdessä, jotta toiminta kohti omia arvoja ja itselle merkityksellisiä tavoitteita voi mahdollistua. Ammattilainen osoittaa empatiaa, validoi potilaan kokemusta, tuo esiin ristiriidat potilaan arvojen ja toiminnan välillä, tutkii avoimesti muutoksen vastustusta, kannustaa ja tukee potilaan omaa minäpystyvyyttä.

Motivoivassa keskustelussa on tärkeää:

  • kysyä, miten potilas itse kokee asian ja kuunnella tarkkaan potilaan omaa kokemusta (erityisesti ongelmista ja ristiriidoista)
  • vahvistaa kuulemaansa ja varmistaa, että on ymmärtänyt oikein (mahdollinen tilaisuus korjata väärinymmärrykset)
  • kysyä pääasiassa avoimia kysymyksiä ja niin, että potilas joutuu vastatessaan pohtimaan samalla omaa tilannettaan
  • heijastaa osa kuulemastaan takaisin potilaalle (vahvistaa kuulluksi tulemisen kokemusta)
  • tehdä aika ajoin kuulemastaan yhteenvetoja (tiivistykset ja palaute jää potilaan mieleen kehittymään)
  • jäsentää ja käsitteellistää potilaan tilannetta yhdessä hänen kanssaan (tarjoaa potilaalle ymmärretyksi tulemisen tunteen)
  • osoittaa ymmärrystä potilaan ajatuksia, tunteita ja oireita kohtaan (validaatio)
  • antaa tilaa potilaan omille oivalluksille (omakohtainen oivaltaminen)
  • tarkastella potilaan kanssa muutoksen ulkoista (ympäristön odotukset) ja sisäistä (omat paineet, ristiriidat) motivaatiota
  • pohtia potilaan kanssa ristiriitaa nykyisen ja toivotun tilanteen välillä
  • kutsua muutospuhetta esiin ja vahvistaa muutokseen liittyviä haluamisia, toiveita, aikomuksia ja mahdollisia suunnitelmia
  • tunnistaa ja vahvistaa potilaan omia voimavaroja (jotka voisivat auttaa muutoksen tekemisessä)
  • vahvistaa potilaan omaa kykyä muutokseen (edellytykset ovat hänessä itsessään)
  • saada potilaan kanssa aikaan sellainen toimintasuunnitelma, johon potilas voi sitoutua
  • ylläpitää ja vahvistaa myönteistä kehitystä, poimia pienetkin positiiviset onnistumiset.

Kommentti:

Syömishäiriöissä motivaatio paranemiseen vaihtelee paljon, ja oireisiin liittyy toisinaan suurtakin ambivalenssia. Motivaation parantaminen on siksi keskeistä syömishäiriöiden hoidossa. Syömishäiriöiden psykoterapeuttisissa hoitomuodoissa on paljon motivoivan haastattelun tekniikoita, muun muassa syömishäiriön haittojen ja hyötyjen arvioiminen, oireiden funktionaalisuuden ymmärtäminen ja realististen muutostavoitteiden asettaminen. Niiden tavoitteena on lisätä muutosmotivaatiota, kannustaa tekemään tarvittavia muutoksia ja saada potilas sitoutumaan omaan hoitoonsa.

Kirjallisuutta

  1. Miller WR, Rollnick S. Motivational Interviewing: Preparing People to Change Addictive Behavior, New York: Guilford Press 1991
  2. Dray J, Wade TD. Is the transtheoretical model and motivational interviewing approach applicable to the treatment of eating disorders? A review. Clin Psychol Rev 2012;32(6):558-65 «PMID: 22819997»PubMed
  3. Geller J, Dunn EC. Integrating motivational interviewing and cognitive behavioral therapy in the treatment of eating disorders: Tailoring interventions to patient readiness for change. Cogn Behav Pract 2011;18:5-15
  4. Macdonald P, Hibbs R, Corfield F, ym. The use of motivational interviewing in eating disorders: a systematic review. Psychiatry Res 2012;200(1):1-11 «PMID: 22717144»PubMed
  5. Miller WR, Rose GS. Toward a theory of motivational interviewing. Am Psychol 2009;64(6):527-37 «PMID: 19739882»PubMed
  6. Knowles L, Anokhina A, Serpell L. Motivational interventions in the eating disorders: what is the evidence? Int J Eat Disord 2013;46(2):97-107 «PMID: 23001832»PubMed
  7. Rollnick S, Butler CC, Kinnersley P, ym. Motivational interviewing. BMJ 2010;340():c1900 «PMID: 20423957»PubMed
  8. Rubak S, Sandbaek A, Lauritzen T, ym. Motivational interviewing: a systematic review and meta-analysis. Br J Gen Pract 2005;55(513):305-12 «PMID: 15826439»PubMed
  9. Treasure J. Motivational interviewing. Adv Psych Treat 2004;10:331-7
  10. Treasure J, Ward A. A practical guide to the use of motivational interviewing in anorexia nervosa. Eur Eat Disord Rev 1997;5:102-14
  11. Treasure J, Schmidt U. Motivational interviewing in the management of eating disorders. Motiv Interview Treat Psychol Probl 2008:194-224