Takaisin Tulosta

Hoitosuhteen merkitys syömishäiriöiden hoidossa

Lisätietoa aiheesta
Monica Ålgars
18.9.2024

Hoitosuhteella ja vuorovaikutuksella on iso merkitys syömishäiriöiden hoidossa. Hyvä yhteistyösuhde ennustaa parempia hoitotuloksia. Yhteys on molemminpuolinen: varhainen oireiden väheneminen ennustaa toisaalta myös parempaa hoitosuhdetta hoidon jatkuessa «Graves TA, Tabri N, Thompson-Brenner H, ym. A meta...»2. Hoidossa tarvitaan yhtäaikaisesti sekä empatiaa, että fokusta konkreettiseen oiretason muutokseen. Tätä lähestymistapaa on kuvailtu termillä "vankka empatia" ("firm empathy"; «Waller G, Evans J, Stringer H. The therapeutic all...»8, «Warren CS, Crowley ME, Olivardia R, ym. Treating p...»9).

Syömishäiriötä sairastavat henkilöt, syömishäiriöitä hoitavat ammattilaiset ja potilasjärjestö Syömishäiriöliitto ovat tuoneet esille, että hyvä hoitosuhde koostuu muun muassa seuraavista tekijöistä:

  • Lämpö ja sopiva määrä jämäkkyyttä
  • Halu ymmärtää ja hyväksyä potilas sellaisena kuin hän on
  • Jokaisen potilaan näkeminen ainutlaatuisena yksilönä; ihmisen näkeminen sairauden ja oireiden takana
  • Syömishäiriön ulkoistaminen: sairauden näkeminen sairastuneesta erillisenä
  • Empatia
  • Kunnioitus
  • Aitous
  • Hyväksyvä, ei-tuomitseva asenne
  • Aktiivinen kiinnostus
  • Huumorintaju
  • Potilaan voimavaroihin ja vahvuuksiin keskittyminen
  • Asiantuntijuus ja kokemus syömishäiriöiden hoitamisesta
  • Hoitosuhteeseen keskittyminen tapaamisten aikana
  • Positiivinen asenne ja toivon ylläpitäminen

Syömishäiriöt ovat vakavia sairauksia, joihin usein liittyy psykiatrista samanaikaissairastavuutta ja somaattisia komplikaatioita. Syömishäiriöiden kulku voi olla pitkäkestoinen ja aaltoileva ja sairastuneen muutosvalmius vaihteleva. Syömishäiriötä sairastavilla voi myös olla vaikeaa luottaa hoitaviin henkilöihin. Syömishäiriöiden hoito voi muun muassa näistä syistä herättää myös ammattilaisissa vaikeita tunteita, kuten huolta, avuttomuutta, uupumusta, surua tai turhautumista. Työnohjaus ja tiimityö ovat tärkeitä omien tunteiden käsittelemiseksi ja jaksamisen tueksi «Graham MR, Tierney S, Chisholm A, ym. The lived ex...»3, «Warren CS, Crowley ME, Olivardia R, ym. Treating p...»9.

Kirjallisuutta

  1. Gulliksen KS, Espeset EM, Nordbø RH, ym. Preferred therapist characteristics in treatment of anorexia nervosa: the patient's perspective. Int J Eat Disord 2012;45(8):932-41 «PMID: 22729778»PubMed
  2. Graves TA, Tabri N, Thompson-Brenner H, ym. A meta-analysis of the relation between therapeutic alliance and treatment outcome in eating disorders. Int J Eat Disord 2017;50(4):323-340 «PMID: 28152196»PubMed
  3. Graham MR, Tierney S, Chisholm A, ym. The lived experience of working with people with eating disorders: A meta-ethnography. Int J Eat Disord 2020;53(3):422-441 «PMID: 31904870»PubMed
  4. Groth T, Hilsenroth M. Psychotherapy techniques related to therapist alliance among adolescents with eating disorders: The utility of integration. J Psychother Integrat 2021;31:104-14
  5. Hasan A, Lehtonen A, Mikkilä K ym. Kohtaamisopas. Sinulle, joka kohtaat työssäsi tai harrastustoiminnan parissa syömishäiriöitä sairastavia ja niistä toipuvia. Syömishäiriöliitto 2018
  6. Oyer L, O'Halloran MS, Christoe-Frazier L. Understanding the working alliance with clients diagnosed with anorexia nervosa. Eat Disord 2016;24(2):121-37 «PMID: 25879137»PubMed
  7. de la Rie S, Noordenbos G, Donker M, ym. Evaluating the treatment of eating disorders from the patient's perspective. Int J Eat Disord 2006;39(8):667-76 «PMID: 16868992»PubMed
  8. Waller G, Evans J, Stringer H. The therapeutic alliance in the early part of cognitive-behavioral therapy for the eating disorders. Int J Eat Disord 2012;45(1):63-9 «PMID: 21321989»PubMed
  9. Warren CS, Crowley ME, Olivardia R, ym. Treating patients with eating disorders: an examination of treatment providers' experiences. Eat Disord 2009;17(1):27-45 «PMID: 19105059»PubMed