Takaisin Tulosta

Pitkäaikaisen ja vakavan syömishäiriön hoidon elementit

Lisätietoa aiheesta
Monica Ålgars
18.9.2024

Kun ihminen sairastuu syömishäiriöön, on ensisijaisen tärkeää, että hän saa aktiivista, syömishäiriöihin erikoistunutta, toipumiseen tähtäävää hoitoa. Mikäli sairaus pitkittyy (kesto esimerkiksi yli 7 vuotta) useasta huolella toteutetusta syömishäiriön hoitoyrityksestä huolimatta, lähestymistapaa voi olla hyödyllistä muokata.

Pitkäaikaisen ja vakavan syömishäiriön hoidossa on hyödynnetty muun muassa seuraavia lähestymistapoja:

  • Huolellinen kartoitus potilaan psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta voinnista ja toimintakyvystä
  • Potilaan hoitohistorian ja -kokemusten kartoittaminen
  • Moniammatillinen hoito
  • Hoidon tavoitteiden ja fokuksen asettaminen yhdessä potilaan kanssa, potilaan yksiköllisiin tarpeisiin ja toiveisiin pohjautuen
  • Hoidon toteutustapojen ja tapaamisten tiheyden yksilöllinen ja joustava suunnittelu. Hoito voi toteutua esimerkiksi vastaanotolla, etäyhteydellä, puhelinsoitoilla ja/tai potilaan omassa toimintaympäristössä
  • Hyvään ja turvalliseen hoitosuhteeseen keskittyminen
  • Muutostyöskentely potilaslähtöisesti ja potilaan omassa tahdissa
  • Elämänlaadun, arjen hallinnan ja toimintakyvyn tukeminen ja lisääminen
  • Fyysisen voinnin vakauden ylläpitäminen, fyysisen tilan seuranta ja voinnin huononemisen välttäminen
  • Ravitsemustilan tukeminen
  • Syömiseen ja syömishäiriöoireisiin liittyvien tavoitteiden sitominen elämänlaatuun liittyviin tavoitteisiin
  • Sosiaalisen toimintakyvyn ja ihmissuhteiden tukeminen
  • Potilaan voimavarojen tunnistaminen ja tukeminen
  • Läheisten ottaminen mukaan hoitoon
  • Psykiatristen liitännäisoireiden hoitaminen ja psyykkisen voinnin tukeminen
  • Toivon ylläpitäminen oireiden lievittymisestä ja/tai toipumisesta
  • Siirtyminen takaisin aktiivisempaan, kokonaan toipumiseen tähtäävään hoitoon, mikäli tämä kuvautuu tarpeellisena.

Kirjallisuutta

  1. Jordan J, McIntosh VV, Bulik CM. Specialist Supportive Clinical Management for anorexia nervosa: what it is (and what it is not). Australas Psychiatry 2020;28(2):156-159 «PMID: 31523976»PubMed
  2. Kiely L, Touyz S, Conti J, ym. Conceptualising specialist supportive clinical management (SSCM): current evidence and future directions. J Eat Disord 2022;10(1):32 «PMID: 35255984»PubMed
  3. Molin M, von Hausswolff-Juhlin Y, Norring C, ym. Case management at an outpatient unit for severe and enduring eating disorder patients at Stockholm Centre for Eating Disorders- a study protocol. J Eat Disord 2016;4():24 «PMID: 27800159»PubMed
  4. Reay M, Holliday J, Stewart J, ym. Creating a care pathway for patients with longstanding, complex eating disorders. J Eat Disord 2022;10(1):128 «PMID: 36038898»PubMed
  5. Suokas J, Ålgars M. Uusi hoitomalli pitkäaikaiseen laihuushäiriöön. Suomen Lääkärilehti 2017;72:1623
  6. Touyz S, Hay P. Severe and enduring anorexia nervosa (SE-AN): in search of a new paradigm. J Eat Disord 2015;3():26 «PMID: 26236477»PubMed
  7. Touyz S, Le Grange D, Lacey JH ym. (toim.). Managing severe and enduring anorexia nervosa. A clinician's guide. Routledge 2017
  8. Williams KD, Dobney T, Geller J. Setting the eating disorder aside: an alternative model of care. Eur Eat Disord Rev 2010;18(2):90-6 «PMID: 20099264»PubMed
Artikkelin tunnus: nix03442 (050.101)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit