Syömishäiriöoireilun hoito perusterveydenhuollossa – hyvän hoidon keskeiset elementit
Lisätietoa aiheesta
Anu-Maria Fabritius
18.9.2024
- Syömishäiriöoireiden mahdollisimman varhainen tunnistaminen, oireiluun puuttuminen ja hoitoon motivointi.
- Turvallinen hoitosuhde, jossa huomioidaan myös potilaan perhe/läheiset ja jossa hoidon jatkuvuus toteutuu.
- Hoidon toteutus paikallisen osaamisen ja resurssien mukaan kootussa hoitotiimissä, johon voivat kuulua esimerkiksi terveyskeskuslääkäri tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollon
lääkäri, terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi,
fysioterapeutti, konsultoiva ravitsemusterapeutti, konsultoiva lastenlääkäri, konsultoiva
aikuis-, nuoriso- tai lastenpsykiatri tai sosiaalihuollon edustaja (esim. perhetyöntekijä).
- Tiimin jäsenten välisestä tehtävänjaosta sovitaan paikallisesti.
- Mahdollisten samanaikaisten psyykkisten ja somaattisen oheisoireiden sekä psykososiaalisten ongelmien kartoittaminen ja huomioiminen osana hoitoa.
- Tuetaan iän- ja kehitysvaiheen mukaisia sosiaalisia suhteita ja arjen toimintakykyä.
- Potilaalle ja perheelle/läheisille annettava ohjaus
- tiedon antaminen syömishäiriön oireista ja oireilua ylläpitävistä tekijöistä
- riittävään, monipuoliseen ja joustavaan syömiseen sekä säännölliseen ateriarytmiin ohjaaminen
- hyvinvointia tukevaan fyysiseen aktiivisuustasoon ja lepoon ohjaaminen
- soveltuvissa tilanteissa voidaan hyödyntää syömishäiriöiden hoitoon suunnattuja itsehoito- ja omahoito-ohjelmia
- Yksilöllisten tarpeiden pohjalta laadittu hoitosuunnitelma ja ohjaaminen intensiivisempään hoitoon, jos syömishäiriöoireet eivät muutaman seuranta-
ja tukikäynnin myötä ala lievittyä tai jos oireet ovat vakavia tai vaikeutuvat nopeasti.
Artikkelin tunnus: nix03462 (050.101)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim