Syömishäiriöoireilun hoito perusterveydenhuollossa – hyvän hoidon keskeiset elementit

• Syömishäiriöoireiden mahdollisimman varhainen tunnistaminen, oireiluun puuttuminen ja hoitoon motivointi.

• Turvallinen hoitosuhde, jossa huomioidaan myös potilaan perhe/läheiset ja jossa hoidon jatkuvuus toteutuu.

• Hoidon toteutus paikallisen osaamisen ja resurssien mukaan kootussa hoitotiimissä, johon voivat kuulua esimerkiksi terveyskeskuslääkäri tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollon lääkäri, terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi, fysioterapeutti, konsultoiva ravitsemusterapeutti, konsultoiva lastenlääkäri, konsultoiva aikuis-, nuoriso- tai lastenpsykiatri tai sosiaalihuollon edustaja (esim. perhetyöntekijä).
  • Tiimin jäsenten välisestä tehtävänjaosta sovitaan paikallisesti.

• Mahdollisten samanaikaisten psyykkisten ja somaattisen oheisoireiden sekä psykososiaalisten ongelmien kartoittaminen ja huomioiminen osana hoitoa.
  • Tuetaan iän- ja kehitysvaiheen mukaisia sosiaalisia suhteita ja arjen toimintakykyä.

• Potilaalle ja perheelle/läheisille annettava ohjaus
  • tiedon antaminen syömishäiriön oireista ja oireilua ylläpitävistä tekijöistä
  • riittävään, monipuoliseen ja joustavaan syömiseen sekä säännölliseen ateriarytmiin ohjaaminen
  • hyvinvointia tukevaan fyysiseen aktiivisuustasoon ja lepoon ohjaaminen
  • soveltuvissa tilanteissa voidaan hyödyntää syömishäiriöiden hoitoon suunnattuja itsehoito- ja omahoito-ohjelmia

• Yksilöllisten tarpeiden pohjalta laadittu hoitosuunnitelma ja ohjaaminen intensiivisempään hoitoon, jos syömishäiriöoireet eivät muutaman seuranta- ja tukikäynnin myötä ala lievittyä tai jos oireet ovat vakavia tai vaikeutuvat nopeasti.