Potilasnäkökulmia haettiin tiedonhaulla Medline-tietokannasta. Hakutuloksista löytyi yksi kohtuullisen tuore, laadukas systemaattinen katsaus «Malde S, Umbach R, Wheeler JR, ym. A Systematic Re...»1. Katsauksen tavoitteena oli selvittää potilaiden arvoja ja mieltymyksiä miesten virtsaamisvaivojen tutkimuksista ja hoidoista. Katsaukseen otettiin mukaan tutkimukset, joissa käsiteltiin aikuisten miesten virtsaamisvaivoja, ja siitä suljettiin pois tutkimukset, jotka keskittyivät inkontinenssiin tai käsittelivät neurologisia tiloja, eturauhassyöpää ja virtsaputken kuroumia. Ensisijaisina lopputulosmuuttujina selvitettiin määrällisiä arvioita ja laadullisia kuvauksia arvoista ja mieltymyksistä. Sisäänottokriteerit täytti 25 määrällistä ja 3 laadullista tutkimusta ja 1 monimenetelmäinen tutkimus. Nämä käsittivät 17 poikittaistutkimusta, 4 kohorttitutkimusta, 3 semistrukturoitua haastattelututkimusta, 3 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, 2 kyselyä ja yhteensä 9 235 potilasta. Tutkimukset oli pääosin toteutettu erikoissairaanhoidossa. Katsauksen laatijat arvioivat, että noin kolmasosassa määrällisistä tutkimuksista harhan riski oli pieni. Neljästä laadullisesta tutkimuksessa kolmessa ei tunnistettu vakavia menetelmällisiä harhoja.
Kun arvioitiin paperista ja sähköistä virtsaamispäiväkirjaa, niin mieltymykset näiden välillä vaihtelivat (n = 72, 2 tutkimusta). Sähköisen päiväkirjan eduksi todettiin luottamuksellisuus, kun taas paperisen päiväkirjan eduiksi katsottiin nopea täyttäminen ja helppo virheiden korjaaminen. Mahdolliset tekniset ongelmat ovat saattaneet toisessa tutkimuksessa vaikuttaa sähköisen päiväkirjan arvioihin. Mielipiteet paperisen ja sähköisen päiväkirjan täyttämisen helppoudesta vaihtelivat (n = 48, 1 tutkimus). Sähköisen päiväkirjan lukeminen koettiin helpommaksi, kun taas kirjauksien korjaaminen paperiseen päiväkirjaan koettiin helpommaksi kuin sähköiseen päiväkirjaan. Päiväkirjojen kätevyyttä (convenience) arvioitiin asteikolla 0 (ei ollenkaan kätevä) – 100 (erittäin kätevä). Paperisen päiväkirjan kätevyyden keskiarvo oli 64–68 ja sähköisen 69–78 (n = 48, 1 tutkimus). Miehet kokivat, että molempia päiväkirjoja pystyy täyttämään virheettömästi, mutta sähköistä päiväkirjaa täytettiin todennäköisemmin jokaisen virtsauskerran jälkeen ja pidettiin todennäköisempänä, että sen täyttämistä voisi jatkaa pidempään. Päiväkirjojen kaikkien lopputulosmittareiden osalta näytön luotettavuus on heikko (harhan riski ja tarkkuus).
Yli 95 % vastaajista koki enintään kohtalaista ahdistuneisuutta tutkimuksesta, yli 95 % odotti kokevansa enintään kohtalaista kipua tai noloutta ja 73 % ei ollut säderasituksesta huolissaan (n = 78, 1 tutkimus). Nuoremmat potilaat saattavat kokea enemmän kipua, ja heille tutkimus on todennäköisemmin ikävä kokemus. Kuitenkin enemmistö menisi tutkimukseen uudelleen, jos sen tekeminen olisi lääketieteellisesti perusteltua.
Laadullisen tutkimuksen mukaan miehet pitävät urodynaamista tutkimusta hyväksyttävänä, vaikka tutkimuksesta aiheutuu kipua, epämukavuutta ja nolostumista tai häpeänkin tunteita, koska tutkimuksesta saadaan arvokasta tietoa hoitopäätöksen tueksi (n = 41, 1 tutkimus).
Miehet odottavat saavansa lääkehoitoa (n = 1 774, 7 tutkimusta) virtsaamisvaivoihinsa etenkin, jos oireet ovat vaikeat, ja odottavat niistä apua erityisesti tyhjennysoireisiin (voiding symptoms). Miehet valitsevat mieluummin lääkkeen, jolla oireet lievittyvät nopeasti. Toisessa analyysissä (n = 616, 3 tutkimusta, kohtalainen näytön luotettavuus) miehet arvostavat erityisesti lääkkeen tehoa pakkovirtsankarkailuun, yövirtsaamiseen ja päiväaikaiseen tiheävirtsaisuuteen. Miehet toivovat kajoamattomia hoitoja, joiden haittatapahtumien, etenkin seksuaalitoimintoihin liittyvien haittojen, riski on pieni (n = 1 039, 4 tutkimusta, kohtalainen näytön luotettavuus).
Laadullisen tutkimuksen mukaan miehet ovat huolissaan lääkehoidon vaikutuksista seksuaalitoimintoihin, mutta toiveisiin vaikuttavat kunkin miehen henkilökohtainen tilanne ja seksuaalinen aktiivisuus.
Leikkaushoitoja suositaan tyhjennysoireiden hoidossa, kun onnistumisen todennäköisyys on suuri ja oireiden uusiutumisen todennäköisyys pieni (n = 202, 2 tutkimusta, kohtalainen näytön luotettavuus). Myös komplikaatioiden määrä vaikuttaa siihen, miten myönteisesti miehet suhtautuvat leikkaushoitoon. Suuri osa miehistä (72 %, useammin nuoremmat kuin vanhemmat) on huolissaan erityisesti seksuaalitoimintoihin liittyvistä haitoista (n = 673, 2 tutkimusta, heikko näytön luotettavuus). Lisäksi suuri osa (77 %) on huolissaan mahdollisesta leikkauksenjälkeisestä inkontinenssista. Miehet valitsevat usein leikkaushoidon, jos akuutin virtsaretention riski on suuri (n = 62, 1 tutkimus). Nuoremmat ja miehet, joilla oli vaikeammat oireet tai joille oli aiemmin tehty leikkaushoito, suhtautuivat myönteisemmin leikkaushoitoon (n = 3 053, 3 tutkimusta, heikko näytön luotettavuus).
Laadullisen tutkimuksen mukaan miehet kestävät virtsaamisvaivojen oireita välttääkseen leikkaushoidon. Näkemykset seksuaalitoimintoihin liittyvistä haitoista vaihtelivat. Osa miehistä pelkäsi näiden haittojen vuoksi menettävänsä miehuutensa, osa oli huolissaan vaikutuksista kumppaniin ja parisuhteeseen ja osa hyväksyi tilanteen.