Virtsaamisoireet (miehet)

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 13.02.2025 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Kirurgia, Työterveyshuolto, Urologia, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistyksen asettama työryhmä

Virtsaamisoireet (miehet)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistyksen asettama työryhmä
13.2.2025

Ota käyttöön

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Tiivistelmä ja potilasversio

1. Johdanto

Euroopan urologiyhdistys (European Association of Urology, EAU) julkaisee ja päivittää vuosittain hoitosuosituksen miesten virtsaamisoireista. Englanninkielinen hoitosuositus on saatavilla sivustolta https://uroweb.org/guidelines/management-of-non-neurogenic-male-luts «https://uroweb.org/guidelines/management-of-non-neurogenic-male-luts»4.

EAU:n hoitosuosituksen laatii kansainvälinen hoitosuositustyöryhmä, johon kuuluu urologeja ja kliinisiä epidemiologeja. Näyttö eri toimenpiteiden hyödyistä perustuu systemaattisiin katsauksiin, joista osa julkaistaan vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa. Systemaattiset katsaukset laaditaan Cochrane-menetelmällä. Näytön luotettavuus ja suositusten vahvuus arvioidaan muokatun GRADE-menetelmän (Grading of Recommendations Assessment, Development and Evaluation) avulla. Suosituslausekohtaisesti ilmoitetaan suosituksen vahvuus (vahva/heikko). EAU:n käyttämät menetelmät on kuvattu sivustolla www.uroweb.org/eau-guidelines/methodology-policies «https://uroweb.org/eau-guidelines/methodology-policies»5.

Hoitosuositus päivitetään vuosittaisen kirjallisuushaun perusteella.

1.1 Tavoitteet ja kohderyhmä

EAU:n hoitosuosituksen tavoitteena on tukea terveydenhuollon ammattilaisia yli 40-vuotiaiden miesten virtsaamisoireiden näyttöön perustuvassa arvioinnissa ja hoidossa. Käypä hoito -suositukseksi mukautetun suosituksen kohderyhmänä ovat erityisesti perusterveydenhuollon lääkärit ja lisäksi muut miesten virtsaamisvaivoja hoitavat lääkärit.

2. Käypä hoito -suosituksen laatiminen

2.1 Menetelmät

Suomen Urologiyhdistys ry sai EAU:lta luvan mukauttaa miesten virtsaamisoireita käsittelevän hoitosuosituksen ja julkaista sen yhteistyössä Duodecimin kanssa. Käypä hoito -työryhmä on laatinut Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen mukauttamalla EAU:n hoitosuosituksen suomalaiseen toimintaympäristöön sopivaksi ja julkaisemalla keskeiset osat siitä suomeksi. Käypä hoito -suositus perustuu EAU:n vuoden 2024 suositukseen «https://uroweb.org/guidelines/management-of-non-neurogenic-male-luts»4.

Ennen mukautusta EAU:n hoitosuosituksen laatu arvioitiin AGREE-työkalulla.

Käypä hoito -työryhmä kävi läpi EAU:n hoitosuosituksen suosituslauseet (recommendations) ja arvioi suosituslausekohtaisesti tarpeen ottaa kyseinen suosituslause mukaan Käypä hoito -suositukseen. Suosituslauseen arvioinnissa otettiin huomioon

  • luotettavuus
  • ajantasaisuus
  • hyväksyttävyys
  • toteuttamiskelpoisuus.

Suosituslause sisällytettiin Käypä hoito -suositukseen joko sellaisenaan tai muokattuna. Muokkauksessa muutettiin suosituslauseen sisältöä tai suosituksen vahvuutta. Muokatut suosituslauseet on merkitty tähtimerkillä (*).

Lisäksi arvioitiin uusien suositusten tarve. Suosituslauseiden yhteydessä ilmoitetaan suosituksen vahvuus.

Käypä hoito -suositus päivitetään EAU:n hoitosuositusta vastaavaksi 1–2 vuoden välein.

Suosituksen laatimisen menetelmät on kuvattu tarkemmin lisätietomateriaalissa «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2.

3. Epidemiologia, etiologia ja patofysiologia

Miesten virtsaamisoireet voidaan jakaa varastoimisoireisiin, tyhjennysoireisiin ja virtsaamisen jälkeisiin oireisiin. Virtsaamisoireet ovat yleisiä, aiheuttavat haittaa ja vaikuttavat elämänlaatuun «Martin SA, Haren MT, Marshall VR, ym. Prevalence a...»1, «C. Chapple, P. Abrams. Société Internationale d’Ur...»2, «Kupelian V, Wei JT, O'Leary MP, ym. Prevalence of ...»3 , «Wein AJ. Re: What is the Most Bothersome Lower Uri...»4.

Suurimmalla osalla ikääntyneistä miehistä on vähintään yksi virtsaamisoire «C. Chapple, P. Abrams. Société Internationale d’Ur...»2. Oireet ovat kuitenkin usein lieviä eivätkä välttämättä aiheuta haittaa «Wein AJ. Re: What is the Most Bothersome Lower Uri...»4, «De Ridder D, Roumeguère T, Kaufman L. Urgency and ...»5, «Kogan MI, Zachoval R, Ozyurt C, ym. Epidemiology a...»6. Virtsaamisoireet voivat muuttua: toisilla oireet jatkuvat pitkään ja pahenevat, toisilla ne helpottuvat tai esiintyvät kausiluonteisesti «C. Chapple, P. Abrams. Société Internationale d’Ur...»2. Virtsaamisoireet on perinteisesti yhdistetty rakon ulosvirtauskanavan ahtaumaan (bladder outlet obstruction, BOO). Useissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että virtsaamisoireet eivät useinkaan liity eturauhaseen «C. Chapple, P. Abrams. Société Internationale d’Ur...»2, «Chapple CR, Wein AJ, Abrams P, ym. Lower urinary t...»7. Rakon toimintahäiriöt (kuten virtsarakkolihaksen yliaktiivisuus tai aliaktiivisuus) tai muut poikkeavuudet alavirtsateiden rakenteissa tai toiminnassa voivat myös aiheuttaa virtsaamisoireita «Chapple CR, Wein AJ, Abrams P, ym. Lower urinary t...»7. Lisäksi monet alavirtsateihin liittymättömät sairaudet voivat aiheuttaa virtsaamisoireita, erityisesti nokturiaa «C. Chapple, P. Abrams. Société Internationale d’Ur...»2.

Miesten virtsatieoireisiin liittyvät käsitteet:

  • Akuutti virtsaumpi (retentio) tarkoittaa kivuliasta, palpoituvaa tai perkutoitavaa virtsarakkoa; potilas ei pysty spontaanisti virtsaamaan «Abrams P, Cardozo L, Fall M, ym. The standardisati...»8.
  • Krooninen virtsaumpi tarkoittaa tilaa, jossa virtsarakko on kivuttomasti täynnä sen jälkeen, kun potilas on käynyt virtsaamassa. Tällaisilla potilailla voi olla virtsan (ylivuoto)karkailua «Abrams P, Cardozo L, Fall M, ym. The standardisati...»8.
  • Virtsarakon ulostulokanavan ahtauma on yleinen termi virtsaamista estävälle obstruktiolle «Abrams P, Cardozo L, Fall M, ym. The standardisati...»8.
  • Eturauhasperäinen virtsauseste on yksi virtsarakon ulostulokanavan ahtaumaa aiheuttavista syistä ja voidaan todeta silloin, kun virtsankulun esteenä on eturauhasen kasvu «Abrams P, Cardozo L, Fall M, ym. The standardisati...»8.
  • Eturauhasen kasvu voi olla hyvänlaatuista tai pahanlaatuista (eli eturauhassyöpää).
  • Nokturia tarkoittaa öistä tiheä- tai runsasvirtaisuutta.
  • Virtsarakkolihaksen yliaktiivisuus on urodynaamisella tutkimuksella todettava tila, jossa virtsarakon täyttövaiheessa havaitaan rakkolihaksen tahdosta riippumattomia supistuksia «Abrams P, Cardozo L, Fall M, ym. The standardisati...»8. Virtsarakkolihaksen yliaktiivisuus yleensä liittyy yliaktiivisen virtsarakon oireyhtymään, jossa on voimakasta virtsaamispakkoa, johon voi myös liittyä virtsankarkailua. Yleensä oireena on tihentynyt virtsaamistarve päivällä ja yöllä ilman, että potilaalla on virtsatietulehdus tai muu ilmeinen syy «Drake MJ. Do we need a new definition of the overa...»9.
  • Virtsarakkolihaksen aliaktiivisuus virtsarakkoa tyhjennettäessä tarkoittaa sitä, että virtsarakon supistusvoimaon vähentynyt ja virtsasuihku siten heikentynyt.
  • Tyhjennysoireet viittaavat oireisiin, joissa potilaan on vaikea tyhjentää virtsarakkoa, esimerkiksi heikentynyt virtsasuihku, ponnistelun tarve, tunne rakon vajaasta tyhjenemisestä tai kyvyttömyys virtsata.
  • Varastoimisoireet viittaavat oireisiin, joissa potilaan on vaikea varastoida virtsaa, esimerkiksi tihentynyt virtsaamistarve, voimakas virtsaamispakko, virtsankarkailu, nokturia.
  • Katso kuva «Virtsaamisoireet»1.
Kuva 1.

Miesten virtsaamisoireiden syitä. Muokattu lähteestä EAU Guidelines for Management of Non-neurogenic Male LUTS «https://uroweb.org/guidelines/management-of-non-neurogenic-male-luts»4

4. Diagnostiikka

Virtsaamisoireisten potilaiden kliinisen arvioinnin tarkoituksena on löytää oikea diagnoosi ja määrittää taudin etenemisen riski sopivan hoidon tarjoamiseksi.

4.1 Esitiedot

Potilaan esitiedot ja sairaushistoria auttavat löytämään virtsaamisoireiden mahdolliset syyt ja muut olennaiset sairaudet, kuten sisätaudit ja neurologiset sairaudet. Lääkitys, elintavat, psykologiset ja tunne-elämän tekijät sekä tarvittaessa seksuaalitoimintoihin liittyvät tekijät tulee arvioida «Novara, G ym. Critical Review of Guidelines for B...»10, «McVary KT, Roehrborn CG, Avins AL, ym. Update on A...»11, «Bosch, J ym. Etiology, Patient Assessment and Pred...»12. Potilaan täyttämä validoitu oirekyselylomake (ks. kappale 4.2 «A1»2) auttaa virtsaamisoireiston selvittämisessä ja vaikeusasteen arvioinnissa «Novara, G ym. Critical Review of Guidelines for B...»10, «Bosch, J ym. Etiology, Patient Assessment and Pred...»12. Virtsaamis- ja juomispäiväkirja on erityisen hyödyllinen (ks. kappale 4.3 «A2»3, «hoi11010a.pdf»1).

Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Perehdy potilaan sairaushistoriaan ja selvitä oleelliset esitiedot haastattelemalla.* (Vahva suositus)

4.2 Oirekyselylomakkeet

Oirekyselylomakkeilla, kuten IPSS (International Prostate Symptom Score) (ks. IPSS-kysely Terveysportissa «https://www.terveysportti.fi/apps/dna/ltk/article/pgr00045/search/IPSS»1, vaatii kirjautumisen) ja DAN-PSS (Danish Prostatic Symptom Score) (ks. DAN-PSS-kysely Terveysportissa «https://www.terveysportti.fi/apps/dna/ltk/article/pgr00443/search/DAN-PSS»2, vaatii kirjautumisen), voidaan arvioida oireiden voimakkuutta, tyyppiä ja kehittymistä, minkä lisäksi ne ovat hyödyllisiä hoidon tulosten seurannassa «Abrams P, Cardozo L, Fall M, ym. The standardisati...»8. Oirekyselyillä voidaan tunnistaa, minkä tyyppiset oireet ovat vallitsevia. Oirekyselyt eivät kuitenkaan ole tauti- tai ikäspesifisiä.

Taulukko 2. Oirekyselyiden tulkinta
Oirekuva Lievä Keskivaikea Vaikea
IPSS-pisteet 0–7 8–19 20–35
DAN-PSS-pisteet 0–7 8–18 yli 18

Seksuaalista elämänlaatua ja oireistoa voidaan arvioida validoidulla IIEF-kyselyllä (International Index of Erectile Function) «De Nunzio C, Roehrborn CG, Andersson KE, ym. Erect...»13. Lomake löytyy Terveyskylän sivustolta «https://www.terveyskyla.fi/miestalo/sukupuolielinten-toiminnalliset-hairiot/erektiohairio/erektiohairion-tutkiminen»6.

Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Käytä joko IPSS- tai DAN-PSS-oirekyselyä miesten virtsaamisoireiden arviointiin sekä hoidon tulosten seurantaan.* (Vahva suositus)

4.3 Virtsaamis- ja juomispäiväkirja

Virtsaamis- ja juomispäiväkirja osoittaa vuorokaudenaikaisen juomismäärän, päivä- ja yöaikaisen virtsaamistiheyden, kokonaisvirtsamäärän, yöaikaisen virtsanerityksen osuuden sekä yksittäisten virtsaamiskertojen virtsamäärän «Abrams P, Cardozo L, Fall M, ym. The standardisati...»8. Erityisen hyödyllinen päiväkirja on nokturiaa tutkittaessa «Cornu JN, Abrams P, Chapple CR, ym. A contemporary...»14, «Weiss JP. Nocturia: "do the math". J Urol 2006;175...»15, «Weiss JP, Bosch JL, Drake M, ym. Nocturia Think Ta...»16. Päiväkirjaa on suositeltavaa pitää useita vuorokausia «Yap TL, Cromwell DC, Emberton M. A systematic revi...»17 (ks. Virtsaamis- ja juomispäiväkirja «hoi11010a.pdf»1). Potilaiden näkökulmat paperisen ja sähköisen päiväkirjan eduista ja haitoista vaihtelevat «Potilasnäkökulmia miesten virtsaamisvaivoihin»3.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Virtsaamis- ja juomispäiväkirja antaa konkreettista tietoa vuorokauden aikaisesta juomisesta sekä virtsaamistoiminnoista ja vähentää muistivirheitä. 3
Kolmen vuorokauden ajan pidetty virtsaamis- ja juomispäiväkirja antaa virtsaamisoireista yhtä luotettavan kuvan kuin viikon kestävä kirjanpito. 2b
Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Käytä 2–3 vuorokauden mittaista virtsaamispäiväkirjaa miesten virtsaamisoireiden, erityisesti varastoimisoireiden ja nokturian, arvioinnissa.* (Vahva suositus)

4.4 Potilaan tutkiminen ja eturauhasen tunnustelu

Potilas tulee tutkia huolellisesti: vatsan tunnustelu, ulkoisten sukuelinten ja välilihan alueen tutkiminen sekä alaraajojen poikkeavuuksien havainnointi. Tuseeraus eli eturauhasen tunnustelu sormella peräaukon kautta kuuluu virtsaamisoireisen miehen perustutkimuksiin. Tavoitteena on arvioida eturauhasen koko, symmetria, arkuus ja mahdolliset kyhmyt. Tuseeraus on yksinkertaisin tapa arvioida eturauhasen kokoa, mutta korrelaatio eturauhasen tilavuuteen on huono «Roehrborn CG. Accurate determination of prostate s...»18. Transrektaalinen ultraäänitutkimus on tunnustelua tarkempi eturauhasen koon määrittämisessä.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Eturauhasen tuseerauksella voidaan arvioida eturauhasen tilavuutta ja kimmoisuutta. Korrelaatio eturauhasen kokoon on kuitenkin huono. 3
Suosituslause
Tutki virtsaamisoireinen potilas huolellisesti. Tunnustele myös eturauhanen. (Vahva suositus)

4.5 Virtsanäyte

Virtsanäyte (liuskatesti tai laboratoriokoe) tulee tarkistaa jokaiselta virtsaamisoireiselta potilaalta, jotta voidaan todeta esimerkiksi virtsatieinfektio, mikrohematuria tai diabetes. Mikäli poikkeavuuksia todetaan, lisätutkimuksia on tarpeen tehdä «Babjuk, M ym. EAU Guidelines on Non-muscle-invasiv...»19, «Bonkat, G ym. EAU Guidelines on Urological Infecti...»20, «Palou J, Wood D, Bochner BH, ym. ICUD-EAU Internat...»21, «Roupret, M ym. EAU Guidelines on Upper Urinary Tra...»22.

Suosituslause
Tarkista virtsanäyte arvioidessasi virtsaamisoireista miestä. (Vahva suositus)

4.6 Prostataspesifinen antigeeni (PSA)

Eturauhasen koko vaikuttaa prostataspesifisen antigeenin (PSA) pitoisuuteen «Roehrborn CG, Boyle P, Gould AL, ym. Serum prostat...»23. Eturauhasen kokoa pienentävät 5-alfareduktaasin estäjät (5-ARI-lääkkeet, finasteridi ja dutasteridi) pienentävät PSA-arvoa (ks. kappale 5.2.2 «A3»4). PSA-arvon merkitys eturauhassyöpädiagnostiikassa kuvataan Eturauhassyövän Käypä hoito -suosituksessa «Eturauhassyöpä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecim...»24. Sen mukaan PSA-testiä ei suositella oireettomille yli 70-vuotiaille tai miehille, joilla on eliniänodotetta merkittävästi lyhentävä sairaus. PSA-mittauksen mahdollisista hyödyistä ja haitoista tulisi keskustella potilaan kanssa (ks. «hoi11060a.pdf»2 ja «hoi11060b.pdf»3). PSA:n määritystä ei pidä tehdä akuutin virtsatieinfektion tai virtsaummen aikana.

Suosituslauseet
Mittaa prostataspesifisen antigeenin (PSA) pitoisuus, mikäli mahdollinen eturauhassyövän diagnoosi vaikuttaa hoitoon. (Vahva suositus)
Keskustele potilaan kanssa PSA:n määrityksestä ja siitä, mihin poikkeava arvo voi johtaa. (Vahva suositus)

4.7 Munuaistoiminnan arviointi

Munuaistoimintaa voidaan arvioida mittaamalla seerumin kreatiniiniarvo tai eGFR (glomerulusten suodatusnopeus). Hydronefroosi, munuaisten vajaatoiminta tai virtsaumpi ovat keskimääräistä yleisempiä miehillä, joilla on eturauhasen liikakasvun oireita «Gerber GS, Goldfischer ER, Karrison TG, ym. Serum ...»25.

Suosituslause
Arvioi potilaan munuaistoimintaa, mikäli esitiedot tai tutkimuslöydökset herättävät epäilyn munuaisten vajaatoiminnasta, todetaan hydronefroosi tai mikäli suunnitellaan virtsaamisoireisen miehen leikkaushoitoa. (Vahva suositus)

4.8 Jäännösvirtsan määrä

Virtsaamisen jälkeisen jäännösvirtsan määrä voidaan arvioida joko ultraäänitutkimuksella, jäännösvirtsamittarilla tai asettamalla rakkoon virtsakatetri. Suuri jäännösvirtsan määrä ei välttämättä liity virtsarakon ulostulokanavan ahtaumaan, vaan se voi johtua myös aliaktiivisesta virtsarakosta «Rule AD, Jacobson DJ, McGree ME, ym. Longitudinal ...»26, «Sullivan MP, Yalla SV. Detrusor contractility and ...»27. Suuri jäännösvirtsan määrä ei välttämättä ole vasta-aihe seurannalle tai lääkehoidolle, tosin se saattaa viitata siihen, että vaste konservatiiviseen hoitoon jää vajaaksi. Diagnoosivaiheen suuren jäännösvirtsan määrän on todettu olevan yhteydessä suurentuneeseen riskiin saada pahenevia oireita «McConnell JD, Roehrborn CG, Bautista OM, ym. The l...»28, «Roehrborn CG. Alfuzosin 10 mg once daily prevents ...»29.

Jäännösvirtsan määrän mittaamisella voidaan arvioida virtsaummen kehittymisen riskiä «Emberton M. Definition of at-risk patients: dynami...»30. Tämä on erityisen tärkeää silloin, jos potilas käyttää rakon toimintaa heikentäviä lääkkeitä. Tarkkaa rajaa kriittiselle jäännösvirtsan määrälle ei ole asetettu, mutta yleensä on pidetty merkittävänä, jos jäännösvirtsan määrä on yli 300 ml.

Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Mittaa virtsaamisoireisen miehen jäännösvirtsan määrä joko ultraäänitutkimuksella, jäännösvirtsamittarilla tai katetroimalla.* (Vahva suositus)

4.9 Virtsasuihkun virtausmittaus (flowmetria)

Virtsasuihkun virtausmittaus (flowmetria) on urologian poliklinikalla perustutkimus virtsaamisoireiden diagnostiikassa ja seurannassa. Tutkimus antaa käsityksen virtsasuihkun voimakkuudesta. Virtausmittauksen tärkeimmät tutkittavat parametrit ovat virtsasuihkun huippuvirtaama, virtsamäärä ja virtsauksen jälkeinen jäännösvirtsan määrä. Virtausmittauksessa virtsamäärän tulisi olla vähintään 120–150 ml, jotta tutkimus on riittävän luotettava. Mikäli huolellisesti tehdyn virtausmittauksen huippuvirtaama on alle 10 ml/s, on potilaalla erittäin todennäköisesti rakon ulosvirtauskanavan ahtauma «Reynard JM, Yang Q, Donovan JL, ym. The ICS-'BPH' ...»31. Sen yleisin aiheuttaja on eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu, mutta esimerkiksi virtsaputken arpiahtauma, virtsarakon kaulan ahtauma tai supistusvoimaltaan heikko virtsarakon seinämälihas voivat aiheuttaa virtsankulun heikentymisen. Virtsan virtausmittaus on hyödyllinen tutkimus leikatun tai konservatiivisesti hoidetun potilaan seurannassa.

Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Virtsasuihkun virtausmittausta käytetään virtsaamisoireiden tutkimuksena urologian poliklinikalla diagnostiikassa ja hoidon seurannassa.* (Vahva suositus)

4.10 Kuvantaminen

4.10.1 Ylävirtsatiet

Virtsaamisoireisilla miehillä ei ole suurentunutta ylävirtsateiden pahanlaatuisten kasvainten riskiä koko väestöön verrattuna «Koch WF, Ezz el Din K, de Wildt MJ, ym. The outcom...»32, «Grossfeld GD, Coakley FV. Benign prostatic hyperpl...»33, «Thorpe A, Neal D. Benign prostatic hyperplasia. La...»34, «Wilkinson AG, Wild SR. Is pre-operative imaging of...»35.

Virtsateiden ultraäänitutkimusta suositellaan tehtäväksi, mikäli epäillään virtsarakon huonon tyhjentymisen aiheuttamaa hydronefroosia. Tällöin munuaisten toiminta on yleensä heikentynyt. Mikäli potilaalla on näkyvää verivirtsaisuutta (makrohematuria), tulee aina tehdä virtsateiden kuvaus joko ultraäänellä tai tietokonetomografialla. Jos epäillään virtsateiden kiveä, tehdään ensisijaisesti tietokonetomografiakuvaus.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Virtsaamisoireisilla miehillä ei ole suurentunutta ylävirtsateiden pahanlaatuisten kasvainten riskiä koko väestöön verrattuna. 3
Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Tee virtsateiden ultraäänitutkimus, jos herää epäily hydronefroosista, virtsateiden rakenteellisista muutoksista tai virtsateiden kasvaimista.* (Vahva suositus)

4.10.2 Eturauhasen ja virtsarakon kuvantaminen

Vatsanpeitteiden läpi (transabdominaalisesti) tehdyssä virtsateiden ultraäänitutkimuksessa voidaan arvioida eturauhasen kokoa ja jäännösvirtsan määrää «Grossfeld GD, Coakley FV. Benign prostatic hyperpl...»33.

Urologin suorittama peräsuolen kautta tehtävä ultraäänitutkimus (TRUS) antaa tarkan käsityksen eturauhasen koosta, ja sillä voidaan luotettavasti todeta myös eturauhasen mahdollinen virtsarakkoon päin työntyvä keskilohko. Eturauhasen koko ja muoto vaikuttavat kirurgisen hoitomuodon tai eturauhasta pienentävän lääkkeen valintaan.

Eturauhasen magneettikuvausta käytetään lähinnä silloin, kun on herännyt epäily eturauhassyövästä «Eturauhassyöpä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecim...»24.

Suosituslauseet
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Eturauhasen ultraäänitutkimusta ei ole välttämätöntä tehdä virtsaamisoireiselle potilaalle lääkehoitoa aloitettaessa.* (Heikko suositus)
Ennen eturauhasen kirurgista hoitoa potilaalle tulee tehdä transrektaalinen ultraäänitutkimus tai muu kuvantaminen eturauhasen koon arvioimiseksi.* (Vahva suositus)

4.11 Virtsarakon tähystys

Virtsarakon ja -putken tähystys tehdään ensisijaisesti, mikäli epäillään virtsaputken arpiahtaumaa (striktuura) tai virtsarakon kaulan ahtaumaa. Tähystys tehdään myös, mikäli potilaalla esiintyy näkyvää verivirtsaisuutta tai epäillään muusta syystä virtsarakon kasvainta.

Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Virtsarakon ja -putken tähystys tulee tehdä virtsaamisoireiselle potilaalle, mikäli epäillään virtsaputken arpiahtaumaa (striktuura), virtsarakon kaulan ahtaumaa tai virtsarakon kasvainta.* (Vahva suositus)

4.12 Urodynaamiset tutkimukset

Urodynaamiset tutkimukset (kystometria, virtsaputken paineprofiilin mittaus ja virtsasuihkun virtausmittaus) tehdään, jos halutaan tutkia virtsaamisoireiden toiminnallista mekanismia tai on epäsuhtaa potilaan oireiden ja löydösten välillä. Urodynaamiset tutkimukset on myös syytä tehdä herkästi, mikäli virtsaamisoireisella potilaalla on virtsaamiseen vaikuttava pitkäaikaissairaus, kuten MS-tauti, Parkinsonin tauti, selkäydinvamma, muu neurologinen sairaus tai sairastettu aivoinfarkti. Laadullisen tutkimuksen mukaan miehet pitävät urodynaamista tutkimusta hyväksyttävänä, vaikka tutkimuksesta aiheutuu kipua, epämukavuutta ja nolostumisen tai häpeänkin tunteita (ks. lisätietoa potilasnäkökulmista «Potilasnäkökulmia miesten virtsaamisvaivoihin»3).

Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Urodynaamisia tutkimuksia voidaan harkita erikoissairaanhoidossa, mikäli todetaan epäsuhtaa potilaan oireiden ja löydösten välillä tai potilaan muut pitkäaikaissairaudet vaikuttavat oleellisesti virtsaamisoireisiin.* (Heikko suositus)

5. Hoito

5.1 Konservatiivinen hoito

5.1.1 Seuranta

Valtaosalla virtsaamisoireisista potilaista taudinkuva on lievä ja komplisoitumaton. Seuranta riittää monille lieväoireisille miehille, joiden tila saattaa pysyä vakaana jopa vuosia, mutta joillakin tilanne saattaa edetä ja aiheuttaa esimerkiksi virtsaummen tai virtsarakkokiviä. Ennen hoidon aloittamista tulisikin tunnistaa ne potilaat, joilla on pidemmälle edennyt komplisoitunut taudinkuva.

Parhaiten seuranta soveltuu lievästi tai kohtalaisesti oireileville. Oireiston paheneminen ja suureneva jäännösvirtsan määrä ovat merkittävimmät ennustetta huonontavat tekijät «Flanigan RC, Reda DJ, Wasson JH, ym. 5-year outcom...»36, «Wasson JH, Reda DJ, Bruskewitz RC, ym. A compariso...»37.

5.1.2 Elintapamuutokset ja lääkkeetön hoito

Hoidon valinnasta riippumatta potilaan ohjaaminen on erittäin tärkeää. Potilaalle annetaan tietoa oireiden syistä ja ennusteesta (esimerkiksi syövän pelon lievittäminen).

On viitteitä siitä, että itsehoito-ohjeilla on merkittävä myönteinen vaikutus potilaiden kokemaan oireistoon ja lääkehoitovasteeseen, vaikkakaan yksittäisten elintapamuutosten vaikutusta ei ole tutkittu erikseen «Brown CT, Yap T, Cromwell DA, ym. Self management ...»40, «Yap TL, Brown C, Cromwell DA, ym. The impact of se...»41.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Seuranta on turvallinen vaihtoehto lieväoireisille miehille, jotka haluavat viivästyttää lääkehoidon aloittamista. Oireisto pysyi vakaana 79 %:lla viiden vuoden seurannan aikana. 1b
Virtsaamisoireistoa voidaan lievittää elintapamuutoksilla. Ne parantavat myös lääkehoidon vastetta. 1b
Suosituslauseet
Suosittele seurantaa niille miehille, joilla on lievät tai kohtalaiset virtsaamisoireet, jotka eivät heikennä elämänlaatua. (Vahva suositus)
Anna potilasohjausta ja ehdota elintapamuutoksia riippumatta muusta hoidosta. (Vahva suositus)

5.2 Lääkehoito

Miehet odottavat saavansa lääkehoidosta apua erityisesti tyhjennysoireisiin. He arvostavat lääkehoidon tehon nopeaa alkamista ja toivovat kajoamattomia hoitoja, joiden haittatapahtumien riski on pieni. Lääkehoitoa valitessa on hyvä huomioida, että miesten odotukset ja toiveet saattavat vaihdella. Lisätietoa «Potilasnäkökulmia miesten virtsaamisvaivoihin»3.

5.2.1 Alfasalpaajat

Vaikutusmekanismi: Alfasalpaajahoidon tavoitteena on helpottaa rakon tyhjenemistä. Alfasalpaajat (α1-salpaajat) estävät endogeenisesti vapautuvan noradrenaliinin vaikutuksen eturauhasen sileissä lihassoluissa ja siten vähentävät eturauhasen tonusta ja alavirtsateiden ahtaumaongelmaa «Michel MC, Vrydag W. Alpha1-, alpha2- and beta-adr...»42. Tarkat vaikutusmekanismit ovat epäselviä.

Eturauhasen ulkopuolella sijaitsevat α1-adrenoreseptorit (esim. virtsarakko ja selkäydin) ja α1-adrenoreseptorien alatyypit (α1B- tai α1D-adrenoreseptorit) voivat toimia vaikutusten välittäjinä. Verisuonissa, muissa kuin eturauhasen sileissä lihassoluissa ja keskushermostossa, sijaitsevat α1-adrenoreseptorit voivat välittää alfasalpaajiin liittyviä haittavaikutuksia. Alfasalpaajan teho ilmenee usein päivien tai viikkojen aikana.

Tällä hetkellä saatavilla olevat alfasalpaajat ovat: alfutsosiinihydrokloridi (alfutsosiini), silodosiini ja tamsulosiinihydrokloridi (tamsulosiini).

Teho: Epäsuorat ja suorat vertailut alfasalpaajien välillä osoittavat, että kaikilla alfasalpaajilla on samanlainen teho hoitoannoksilla «Djavan B, Chapple C, Milani S, ym. State of the ar...»43. Kliiniset vaikutukset kehittyvät täysin muutamassa viikossa, ja merkittävä lumelääkettä parempi teho voidaan saavuttaa jo muutamassa tunnissa «Barendrecht MM, Abrams P, Schumacher H, ym. Do alp...»44.

Kontrolloidut tutkimukset osoittavat, että alfasalpaajat yleensä vähentävät IPSS-haittapisteitä noin 30–40 % ja lisäävät virtsasuihkun huippuvirtaamaa noin 20–25 % «Djavan B, Fong YK, Harik M, ym. Longitudinal study...»45, «Michel MC, Mehlburger L, Bressel HU, ym. Compariso...»46.

Alfasalpaajat voivat vähentää sekä varastoimis- että tyhjennysoireita. Eturauhasen koolla ei ole ollut vaikutusta alfasalpaajan tehoon tutkimuksissa, joissa seuranta-aika on ollut alle vuoden. Alfasalpaajien teho on samanlainen eri ikäryhmissä «Michel MC, Mehlburger L, Bressel HU, ym. Compariso...»46. Alfasalpaajat eivät ole pienentäneet eturauhasen kokoa eivätkä estäneet akuuttia virtsaumpea pitkäaikaisessa seurannassa «Roehrborn CG. Three months' treatment with the alp...»47, «Roehrborn CG, Siami P, Barkin J, ym. The effects o...»48, «Roehrborn CG, Siami P, Barkin J, ym. The effects o...»49. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että alfasalpaajien (alfutsosiinin tai tamsulosiinin) käyttö saattaa lisätä niiden osuutta, joilla virtsaumpi laukeaa «Karavitakis M, Kyriazis I, Omar MI, ym. Management...»50, «Gwon YN, Park JJ, Yang WJ, ym. Comparing effects o...»51. IPSS-haittapisteiden pieneneminen ja virtsasuihkun huippuvirtaaman paraneminen alfasalpaajahoidon aikana näyttävät säilyvän vähintään neljän vuoden ajan.

Siedettävyys ja turvallisuus:Yleisimpiä alfasalpaajien haittavaikutuksia ovat heikkous, huimaus ja (ortostaattinen) hypotensio. Sydän- ja verisuonitauteja sairastavat sekä verenkiertoa aktivoivia yhdistelmälääkkeitä käyttävät potilaat voivat olla alttiita alfasalpaajien aiheuttamalle verisuonia laajentavalle vaikutukselle «Barendrecht MM, Koopmans RP, de la Rosette JJ, ym....»52. Hypotension esiintyminen on kuitenkin samaa luokkaa silodosiini- ja lumeryhmissä «Chapple ChR, Montorsi F, Tammela TL, ym. [Silodosi...»53.

Alfasalpaajiin liittyy IFIS-oireyhtymän (intraoperative floppy iris syndome) riski, minkä vuoksi alfasalpaajahoitoa ei tule aloittaa ennen suunniteltua kaihileikkausta «Chang DF, Campbell JR. Intraoperative floppy iris ...»54. Leikkaavan lääkärin tulee ennen kaihileikkausta selvittää, onko miehellä käytössä alfasalpaaja.

Alfasalpaajat eivät vaikuta libidoon, ja ne vähäisessä määrin vähentävät erektiohäiriötä (ED), mutta voivat aiheuttaa poikkeavaa siemensyöksyä «Bapir R, Bhatti KH, Eliwa A, ym. Effect of alpha-a...»55. Alfasalpaajien aiheuttama poikkeava siemensyöksy on tyypillisesti siemennesteen vähenemistä tai puuttumista siemensyöksyn aikana, ja nuorilla potilailla siemensyöksyhaitat voivat olla yleisempiä. Poikkeava siemensyöksy oli merkittävästi yleisempää tamsulosiinia tai silodosiinia käyttävillä kuin lumelääkettä käyttävillä. Poikkeavan siemensyöksyn esiintyminen oli yhteydessä virtsaamisoireiden ja virtsan virtauksen paranemiseen, mikä viittaa siihen, että mitä parempi vaste alfasalpaajalle on saatu, sitä enemmän esiintyy poikkeavaa siemensyöksyä.

Alfasalpaajat eivät vaikuta PSA-arvoon.

Käytännön huomioita: Alfasalpaajia pidetään yleensä ensilinjan lääkkeenä miesten virtsaamisoireiden hoidossa, koska ne vaikuttavat nopeasti, ovat tehokkaita ja niiden haittavaikutukset ovat melko vähäisiä. Alfasalpaajat eivät kuitenkaan vähennä virtsaummen riskiä tai eturauhasen liikakasvuleikkausten tarvetta. Silmälääkärin tulee kysyä alfasalpaajien käytöstä ennen kaihileikkausta. Ikääntyneille potilaille, joita hoidetaan alfasalpaajilla, tulisi kertoa ortostaattisen hypotension riskistä. Seksuaalisesti aktiivisille potilaille tulisi kertoa poikkeavan siemensyöksyn riskistä.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Alfasalpaajat ovat tehokkaita virtsaamisoireiden vähentämisessä ja virtsasuihkun huippuvirtaaman parantamisessa verrattuna lumelääkkeeseen. 1a
Alfasalpaajien käyttö lisää IFIS-oireyhtymän riskiä. 1a
Siemensyöksyyn liittyvät häiriöt ovat merkittävästi yleisempiä alfasalpaajia (erityisesti tamsulosiinia ja silodosiinia) käyttävillä kuin lumelääkettä käyttävillä. 1a
Suosituslause
Suosittele alfasalpaajien käyttöä miehille, joilla on kohtalaiset tai vaikeat virtsaamisoireet. (Vahva suositus)

5.2.2 5-alfareduktaasin estäjät (5-ARI-lääkkeet)

Vaikutusmekanismi: 5-ARI-lääkehoidon tavoitteena on eturauhasen koon pienentäminen. Androgeenien vaikutukset eturauhaseen välittyvät dihydrotestosteronin (DHT) kautta. DHT muodostuu testosteronista 5-alfareduktaasin entsyymin vaikutuksesta «Andriole G, Bruchovsky N, Chung LW, ym. Dihydrotes...»56. Tällä entsyymillä on kaksi isomuotoa:

  • 5-alfareduktaasin tyyppi 1: pääasiallinen ilmentyminen ja aktiivisuus ihossa ja maksassa.
  • 5-alfareduktaasin tyyppi 2: pääasiallinen ilmentyminen ja aktiivisuus eturauhasessa.

5-ARI-lääkkeen täyden kliinisen tehon kehittyminen kestää useita kuukausia. Kliinisessä käytössä on kaksi 5-ARI-lääkettä: finasteridi ja dutasteridi. Finasteridi estää vain 5-alfareduktaasin tyyppi 2:n, kun taas dutasteridi estää molemmat 5-alfareduktaasin tyypit (kaksois-5-ARI). 5-ARI-lääkkeet aiheuttavat eturauhasen epiteelisolujen apoptoosia «Rittmaster RS, Norman RW, Thomas LN, ym. Evidence ...»57. Vuoden kuluessa eturauhasen koko pienenee noin neljänneksen ja PSA-arvo puolittuu «Naslund MJ, Miner M. A review of the clinical effi...»58. Keskimääräinen eturauhasen tilavuuden ja PSA-arvon pieneneminen voi olla vieläkin merkittävämpi pitkäaikaisen hoidon jälkeen.

Teho: Kliiniset vaikutukset lumelääkkeeseen verrattuna nähdään viimeistään kuuden kuukauden kuluttua. Kaksi- tai nelivuotisen hoidon jälkeen 5-ARI-lääkkeet vähentävät IPSS-haittapisteitä noin 15–30 %, pienentävät eturauhasen tilavuutta noin 18–28 % ja lisäävät virtsasuihkun huippuvirtaamaa noin 1,5–2,0 ml/s potilailla, joilla on eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun aiheuttamia virtsaamisoireita «McConnell JD, Roehrborn CG, Bautista OM, ym. The l...»28, «Roehrborn CG, Siami P, Barkin J, ym. The effects o...»48, «Roehrborn CG, Siami P, Barkin J, ym. The effects o...»49, , «Kirby RS, Roehrborn C, Boyle P, ym. Efficacy and t...»60, «Lepor H, Williford WO, Barry MJ, ym. The efficacy ...»61, «Marberger MJ. Long-term effects of finasteride in ...»62, «McConnell JD, Bruskewitz R, Walsh P, ym. The effec...»63, «Nickel JC, Fradet Y, Boake RC, ym. Efficacy and sa...»64, «Roehrborn CG, Boyle P, Nickel JC, ym. Efficacy and...»65.

Finasteridi ei ole lumelääkettä tehokkaampi sellaisten potilaiden hoidossa, joiden eturauhasen tilavuus on alle 40 ml «Boyle P, Gould AL, Roehrborn CG. Prostate volume p...»66. Dutasteridi vaikuttaa kuitenkin vähentävän IPSS-haittapisteitä, eturauhasen tilavuutta ja akuutin virtsaummen riskiä ja parantavan virtsasuihkun huippuvirtaamaa myös potilailla, joiden eturauhasen tilavuus on 30–40 ml «Gittelman M, Ramsdell J, Young J, ym. Dutasteride ...»67, «Roehrborn CG, Lukkarinen O, Mark S, ym. Long-term ...»68. Pitkäaikainen tutkimus osoitti, että dutasteridi vähensi oireilevien miesten, joiden eturauhasen tilavuus oli yli 30 ml ja joilla oli todettu lisääntynyt riski taudin etenemiselle, virtsaamisoireita vähintään yhtä paljon kuin alfasalpaaja tamsulosiini «Roehrborn CG, Siami P, Barkin J, ym. The effects o...»48, «Roehrborn CG, Boyle P, Nickel JC, ym. Efficacy and...»65, «Roehrborn CG, Siami P, Barkin J, ym. The influence...»69.

5-ARI-lääkkeet vähentävät akuutin virtsaummen riskiä ja leikkauksen tarvetta pitkällä aikavälillä (> 1 vuosi) «McConnell JD, Roehrborn CG, Bautista OM, ym. The l...»28, «McConnell JD, Bruskewitz R, Walsh P, ym. The effec...»63, «Roehrborn CG. BPH progression: concept and key lea...»70.

Siedettävyys ja turvallisuus: Yleisimmät haittavaikutukset liittyvät heikentyneeseen libidoon sekä erektiohäiriöön, toisinaan myös siemensyöksyn häiriöihin. Gynekomastiaa todetaan 1–2 %:lla potilaista. Euroopan lääkevirastossa on herännyt epäily finasteridin ja dutasteridin yhteydestä masennukseen ja lisääntyneisiin itsetuhoisiin ajatuksiin. Laajassa meta-analyysissä lisääntynyttä riskiä ei kuitenkaan todettu «Uleri A, Nicolas Cornu J, Gobbo A, ym. Association...»71.

Käytännön huomioita: 5-ARI-lääkkeet vähentävät eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun aiheuttamaa virtsaamisoireistoa tehokkaasti, mutta niiden vaikutus alkaa hitaasti. PSA-arvoa pienentävä vaikutus tulee ottaa huomioon lääkkeen käyttäjillä.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Kaksi- tai nelivuotisen hoidon jälkeen 5-ARI-lääkkeet vähentävät IPSS-haittapisteitä noin 15–30 %, pienentävät eturauhasen tilavuutta noin 18–28 % ja lisäävät virtsasuihkun huippuvirtaamaa noin 1,5–2,0 ml/s potilailla, joilla on eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun aiheuttamia virtsaamisoireita. 1b
5-ARI-lääkkeet vähentävät akuutin virtsaummen riskiä ja myöhempää leikkaustarvetta. Hitaasti kehittyvän vaikutuksen vuoksi 5-ARI-lääkkeet soveltuvat vain pitkäkestoiseen hoitoon. 1a
Tavallisimmat 5-ARI-lääkkeiden haittavaikutukset liittyvät heikentyneeseen libidoon sekä erektiohäiriöön, toisinaan myös siemensyöksyn häiriöihin. 1b
Suosituslauseet
Suosittele 5-ARI-lääkkeiden käyttöä miehille, joilla on kohtalaiset tai vaikeat virtsaamisoireet ja suurentunut sairauden etenemisen riski (esimerkiksi yli 40 ml:n kokoinen eturauhanen). (Vahva suositus)
Kerro potilaalle, että 5-ARI-lääkkeiden vaikutus alkaa hitaasti. (Vahva suositus)

5.2.3 Fosfodiesteraasi 5:n (PDE5:n) estäjät

Vaikutusmekanismi: Fosfodiesteraasi 5:n estäjähoidon (PDE5:n estäjät) tavoitteena on helpottaa rakon tyhjenemistä. PDE5:n estäjät lisäävät solunsisäistä syklistä guanosiinimonofosfaattia, mikä vähentää virtsarakon seinämälihaksen (detrusor) ja eturauhasen ja virtsaputken sileän lihaksen tonusta. Typpioksidi ja PDE5:n estäjät saattavat myös muuttaa selkäytimen refleksireittejä ja neurotransmissiota virtsaputkessa, eturauhasessa tai virtsarakossa «Giuliano F, Ückert S, Maggi M, ym. The mechanism o...»72. Lisäksi pitkäaikainen hoito PDE5:n estäjillä näyttää lisäävän verenkiertoa ja hapetusta alemmissa virtsateissä «Morelli A, Sarchielli E, Comeglio P, ym. Phosphodi...»73. PDE5:n estäjät voivat myös vähentää kroonista tulehdusta eturauhasessa ja virtsarakossa «Vignozzi L, Gacci M, Cellai I, ym. PDE5 inhibitors...»74. PDE5:n estäjien tarkka vaikutusmekanismi virtsaamisoireisiin on kuitenkin epäselvä.

Vaikka useita suun kautta otettavia PDE5:n estäjiä on tutkittu virtsaamisoireisilla miehillä, vain tadalafiili (5 mg kerran päivässä) on hyväksytty miesten virtsaamisoireiden hoitoon.

Teho: Satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset ovat osoittaneet, että PDE5:n estäjät vähentävät IPSS-haittapisteitä ja varastoimis- ja tyhjennysoireita sekä parantavat elämänlaatua. PDE5:n estäjiä ja lumelääkettä käyttävien virtsasuihkun huippuvirtaama ei kuitenkaan useimmissa tutkimuksissa eronnut merkitsevästi toisistaan «Nagasubramanian S, John NT, Antonisamy B, ym. Tams...»75. Cochrane-katsauksessa oli mukana yhteensä 16 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa verrattiin PDE5:n estäjiä lumelääkkeeseen ja muihin tavanomaisiin hoitomenetelmiin (alfasalpaajat ja 5-ARI-lääkkeet) virtsaamisoireisilla miehillä «Pattanaik S, Mavuduru RS, Panda A, ym. Phosphodies...»76. Meta-analyysin mukaan PDE5:n estäjät johtivat pieneen IPSS-haittapisteiden vähenemiseen verrattuna lumelääkkeeseen «Guo B, Chen X, Wang M, ym. Comparative Effectivene...»77. IPSS-haittapisteissä ei ollut eroa PDE5:n estäjien ja alfasalpaajien välillä «Guo B, Chen X, Wang M, ym. Comparative Effectivene...»77. Useimmissa tutkimuksissa seuranta-aika oli lyhyt, 12 viikkoa.

Siedettävyys ja turvallisuus: Satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa, joissa verrattiin kaikkien PDE5:n estäjien vaikutuksia lumelääkkeeseen virtsaamisoireisilla miehillä, todettuja haittavaikutuksia olivat kasvojen punoitus, gastroesofageaalinen refluksi, päänsärky, dyspepsia, selkäkipu ja nenän tukkoisuus «Gacci M, Corona G, Salvi M, ym. A systematic revie...»78.

Tadalafiili on vasta-aiheinen potilailla, jotka käyttävät nitraatteja tai guanylaattisyklaasin stimulaattoreita, kuten riosiguaattia, sekä miehillä, joilla on sydänsairaus, jonka vuoksi sukupuolinen kanssakäyminen ei ole suositeltavaa «EMA. Tadalafil Lilly : EPAR - Product Information....»79. Tadalafiili on myös vasta-aiheinen potilailla, joilla on ollut sydäninfarkti viimeisten 90 päivän aikana, epävakaa angina pectoris tai rasitusrintakipuja.

Käytännön huomioita: Vain tadalafiili (5 mg kerran päivässä) on virallisesti hyväksytty miesten virtsaamisoireiden hoitoon riippumatta mahdollisesta erektiohäiriöstä. Tutkimustieto tadalafiilin pitkäaikaisesta käytöstä virtsaamisoireistenmiesten hoidossa rajoittuu yhteen tutkimukseen, jossa oli vuoden seuranta-aika «Donatucci CF, Brock GB, Goldfischer ER, ym. Tadala...»80, mikä rajoittaa päätelmiä yli vuoden kestävästä tehosta tai siedettävyydestä. Tietoa eturauhasen koon pienentämisestä on rajallisesti, eikä taudin etenemisestä ole tietoa.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Fosfodiesteraasi 5:n estäjät parantavat merkittävästi virtsaamisoireita ja erektiota, mutta eivät virtsaamisen huippuvirtausta. 1a
Suosituslause
Suosittele päivittäin otettavaa tadalafiilia virtsaamisoireisille miehille riippumatta mahdollisesta erektiohäiriöstä. (Vahva suositus)

5.2.4 Beeta3-agonisti

Vaikutusmekanismi: Beeta3-agonistihoidon tavoitteena on vähentää virtsarakon yliaktiivisuuden oireita. Beeta3-adrenoreseptorit ovat virtsarakon seinämälihaksen sileälihassolujen pääasiallisia beetareseptoreita, ja niiden stimulaatio aiheuttaa virtsarakon seinämälihaksen rentoutumisen «Andersson KE. On the Site and Mechanism of Action ...»81. Mirabegroni on aikuisten yliaktiivisen virtsarakon hoitoon tarkoitettu beeta3-agonisti.

Teho: Mirabegronilla on osoitettu olevan merkittävää tehoa yliaktiivisen virtsarakon oireiden, kuten tiheävirtsaisuuden, nokturian, virtsapakon ja virtsan pakkokarkailun, hoidossa. Mirabegroni suurentaa kertavirtsamääriä, ja potilaat kokevat hoidon hyödylliseksi «Chapple CR, Kaplan SA, Mitcheson D, ym. Randomized...»82, «Herschorn S, Barkin J, Castro-Diaz D, ym. A phase ...»83, «Khullar V, Amarenco G, Angulo JC, ym. Efficacy and...»84, «Nitti VW, Auerbach S, Martin N, ym. Results of a r...»85, «Yamaguchi O, Marui E, Igawa Y, ym. Efficacy and Sa...»86, «Sebastianelli A, Russo GI, Kaplan SA, ym. Systemat...»87. Tutkimusten potilaat ovat olleet etupäässä naisia.

Havaintotutkimuksessa mirabegroni 25 mg paransi sekä ei-obstruktiivisten että obstruktiivisten miespotilaiden elämänlaatua, mutta kyselylomakkeilla mitatut virtsaamisoireet helpottuivat ainoastaan potilailla, joilla ei ollut obstruktiota «Liao CH, Kuo HC. Mirabegron 25 mg Monotherapy Is S...»88. Mirabegronin lisääminen antikolinergin oheen vähentää virtsarakon yliaktiivisuutta ja parantaa potilaiden elämänlaatua «Drake MJ, Chapple C, Esen AA, ym. Efficacy and Saf...»89, «Kuo HC, Lee KS, Na Y, ym. Results of a randomized,...»90. Tutkimuksissa pääosa potilaista on ollut naisia, eikä naisten ja miesten tuloksia ole esitetty erikseen.

Siedettävyys ja turvallisuus: Mirabegronin yleisimpiä haittavaikutuksia ovat kohonnut verenpaine, virtsatieinfektio, päänsärky ja nuha «Chapple CR, Kaplan SA, Mitcheson D, ym. Randomized...»82, «Herschorn S, Barkin J, Castro-Diaz D, ym. A phase ...»83, «Khullar V, Amarenco G, Angulo JC, ym. Efficacy and...»84, «Nitti VW, Auerbach S, Martin N, ym. Results of a r...»85. Mirabegroni on vasta-aiheinen potilailla, joilla on hoitamaton kohonnut verenpaine (systolinen paine vähintään 180 mmHg tai diastolinen paine vähintään 110 mmHg). Verenpaine tulee mitata ennen hoidon aloitusta, ja sitä tulee seurata säännöllisesti hoidon aikana. Mirabegronia käyttävillä ei ole todettu suurentunutta kohonneen verenpaineen tai sydäntapahtumien riskiä lumehoidettuihin verrattuna «White WB, Siddiqui E, Tat T, ym. Cardiovascular sa...»91. Urodynaamisten tutkimusten perusteella mirabegroni ei vähennä virtsarakon supistusvoimaa miehillä, joilla on obstruktio. Mirabegroni vaikuttaa vain vähän jäännösvirtsan määrään «Nitti VW, Rosenberg S, Mitcheson DH, ym. Urodynami...»92.

Mirabegronin on osoitettu olevan turvallinen iäkkäiden, monisairaiden potilaiden hoidossa «Lee YK, Kuo HC. Safety and therapeutic efficacy of...»93, «Wagg A, Staskin D, Engel E, ym. Efficacy, safety, ...»94. Iäkkäiden hoidossa mirabegroni on paremmin siedetty kuin antikolinergit «Wagg A, Nitti VW, Kelleher C, ym. Oral pharmacothe...»95.

Mirabegronin ja antikolinergin yhdistelmähoidon on todettu lisäävän haittavaikutuksia, kuten jäännösvirtsan määrää ja virtsaummen riskiä, pelkkään mirabegronihoitoon verrattuna «Herschorn S, Chapple CR, Abrams P, ym. Efficacy an...»96. Mirabegronihoito keskeytetään merkittävästi harvemmin kuin antikolinergihoito «Chapple CR, Nazir J, Hakimi Z, ym. Persistence and...»97.

Käytännön huomioita: Mirabegronin tehosta ja turvallisuudesta virtsaamisoireisten miesten hoidossa ei ole vielä pitkäkestoisia tutkimuksia. Antikolinergien ja mirabegronin yhdistelmähoitoa on toistaiseksi tutkittu pääasiassa naispotilailla.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Mirabegroni helpottaa varastoimisoireita, kuten tiheävirtsaisuutta, virtsaamispakkoa ja virtsan pakkokarkailua. 2
Potilaat sitoutuvat mirabegronin käyttämiseen pidempään kuin antikolinergin käyttämiseen. 3
Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Suosittele mirabegronia miehille, joilla on kohtalainen tai vaikea varastoimisoireisiin painottuva virtsaamisoireisto.* (Vahva suositus)

5.2.5 Antikolinergit (muskariinireseptorin salpaajat)

Vaikutusmekanismi: Antikolinergihoidon tavoitteena on vähentää virtsarakon yliaktiivisuuden oireita. Virtsarakon seinämälihas on parasympaattisten hermojen hermottama. Parasympaattisten hermojen pääasiallinen välittäjäaine on asetyylikoliini, joka stimuloi sileälihassolujen muskariinireseptoreita (M-koliinireseptori). Muskariinireseptoreita on myös muissa solutyypeissä, kuten virtsarakon uroteelisoluissa ja sylkirauhasten epiteelisoluissa «Ishii M, Kurachi Y. Muscarinic acetylcholine recep...»98. Antikolinergien vaikutus virtsarakkoon voi virtsarakon seinämälihaksen ohella välittyä myös uroteelin tai keskushermoston kautta «Kono M, Nakamura Y, Ishiura Y, ym. Central muscari...»99, «Wuest M, Kaden S, Hakenberg OW, ym. Effect of rilm...»100.

Yliaktiivisen virtsarakon ja virtsarakon varastoimishäiriön hoitoon käytettäviä antikolinergeja ovat darifenasiini, fesoterodiini, oksibutyniini, solifenasiini, tolterodiini ja trospiumkloridi. Oksibutyniinista on tabletin ohella myös transdermaalinen valmiste «Goldfischer ER, Sand PK, Thomas H, ym. Efficacy an...»101, «Baldwin CM, Keating GM. Transdermal oxybutynin. Dr...»102.

Teho: Antikolinergeja on tutkittu etupäässä naispotilailla, mutta ne vaikuttavat myös miesten varastoimisoireisiin «Chapple CR, Roehrborn CG. A shifted paradigm for t...»103. Avoimen yliaktiivisen virtsarakon tutkimuksen mukaan lääkitys on yhtä tehokas miehillä ja naisilla «Michel MC, Schneider T, Krege S, ym. Does gender o...»104.

Antikolinergeja on tutkittu lähinnä sellaisilla miehillä, joilla ei ole obstruktiota «Dmochowski R, Abrams P, Marschall-Kehrel D, ym. Ef...»105, «Herschorn S, Jones JS, Oelke M, ym. Efficacy and t...»106, «Höfner K, Burkart M, Jacob G, ym. Safety and effic...»107, «Roehrborn CG, Abrams P, Rovner ES, ym. Efficacy an...»108, «Kaplan SA, Roehrborn CG, Rovner ES, ym. Tolterodin...»109, «Kaplan SA, Walmsley K, Te AE. Tolterodine extended...»110. Miehillä, joilla ei ole obstruktiota, antikolinergi vähentää virtsan pakkokarkailua. Lisäksi se voi vähentää varastoimisoireita, kuten päiväaikaista tiheävirtsaisuutta, nokturiaa ja virtsaamispakkoa, sekä IPSS-haittapisteitä ja parantaa virtsaamisoireisiin liittyvää elämänlaatua «Höfner K, Burkart M, Jacob G, ym. Safety and effic...»107, «Kaplan SA, Roehrborn CG, Rovner ES, ym. Tolterodin...»109, «Kaplan SA, Walmsley K, Te AE. Tolterodine extended...»110, «Gacci M, Sebastianelli A, Salvi M, ym. Tolterodine...»111. Miehet, joilla on pieni eturauhanen, hyötynevät antikolinergeista enemmän kuin miehet, joilla on eturauhasen liikakasvua «Roehrborn CG, Kaplan SA, Kraus SR, ym. Effects of ...»112, mutta antikolinergihoidosta voi olla apua myös eturauhasen liikakasvupotilaille «Kaplan SA, Walmsley K, Te AE. Tolterodine extended...»110, «Yokoyama T, Uematsu K, Watanabe T, ym. Naftopidil ...»113.

Siedettävyys ja turvallisuus: Antikolinergiryhmässä tutkimuksesta vetäytyminen on ollut lumelääkeryhmän luokkaa (3–10 %). Antikolinergisten lääkkeiden haittavaikutuksia ovat suun kuivuminen (16 %), huimaus (5 %), ummetus (4 %), nuha (3 %) ja virtsaamisvaikeus (2 %) «Chapple C, Khullar V, Gabriel Z, ym. The effects o...»114.

Teoreettisesti antikolinergit voivat heikentää virtsarakon supistusvoimaa ja siten lisätä jäännösvirtsan määrää ja virtsaummen riskiä. Virtsaummen oireet alkavat yleensä kahden ensimmäisen viikon aikana, ja ne ovat yleisempiä yli 66-vuotiailla miehillä.

Urodynaamisten tutkimusten perusteella lyhytaikainen antikolinergien käyttö miehillä, joilla on obstruktio, vaikuttaa turvalliselta «Chapple CR, Roehrborn CG. A shifted paradigm for t...»103.

Fimea suosittelee, että antikolinergisten lääkkeiden käyttöä tulee välttää iäkkäiden hoidossa. Huomioi myös muut mahdolliset käytössä olevat antikolinergiset lääkkeet. Katso myös Vältä viisaasti -suositus «Antikolinergit iäkkäiden potilaiden virtsaamisoireiden hoidossa»1.

Käytännön huomioita: Kaikkia antikolinergisia lääkkeitä ei ole tutkittu ikääntyneillä miehillä, ja pitkäkestoisia tutkimuksia antikolinergien tehosta miesten virtsaamisoireiden hoidossa ei ole. Tutkimuspotilaiden jäännösvirtsan määrä on ollut pieni tutkimuksen alussa. Antikolinergeja tulisi sen vuoksi käyttää harkiten ja hoidon aikana jäännösvirtsan määrä kannattaa mitata ensimmäisen kuukauden jälkeen ja myöhemminkin seurantakäyntien yhteydessä. Miehiä tulisi neuvoa lopettamaan lääkitys, jos virtsaaminen vaikeutuu.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Antikolinergihoito voi merkittävästi vähentää tiheävirtsaisuutta, virtsaamispakkoa ja virtsan pakkokarkailua. 2
Antikolinergihoito voi johtaa suurentuneeseen jäännösvirtsan määrään, mutta akuutti virtsaumpi on harvinainen haitta miehillä, joiden jäännösvirtsan määrä on ennen lääkehoidon aloitusta alle 150 ml. 2
Suosituslauseet
** Suosituslause ei perustu EAU:n hoitosuositukseen.
Suosittele antikolinergia miehille, joilla on kohtalainen tai vaikea varastoimisoireisiin painottuva virtsaamisoireisto. (Vahva suositus)
Älä käytä antikolinergia sellaisten miesten hoidossa, joiden jäännösvirtsan määrä on yli 150 ml. (Heikko suositus)
Älä käytä antikolinergisia lääkkeitä iäkkäiden (yli 75-vuotiaiden) potilaiden virtsaamisoireiden ja virtsankarkailun hoidossa.** (Vahva suositus)

5.2.6 Kasviperäiset luonnonlääkkeet

Vaikutusmekanismi: Kasviperäisiä luonnonlääkkeitä valmistetaan juurista, siemenistä, siitepölystä, kuoresta tai hedelmistä. Osa valmisteista sisältää vain yhden kasvin uutetta ja osa on kahden tai useamman kasviuutteen yhdistelmävalmisteita «Madersbacher S, Berger I, Ponholzer A, ym. Plant e...»115.

Mahdollisesti merkityksellisiä yhdisteitä ovat fytosterolit, beetasitosteroli, rasvahapot ja lektiinit «Madersbacher S, Berger I, Ponholzer A, ym. Plant e...»115. Näiden yhdisteiden vaikutukset potilailla ovat epävarmoja, ja kasviuutteiden tarkat vaikutusmekanismit ovat epäselviä.

Teho: Eri yritysten tuottamilla saman kasvin uutteilla ei välttämättä ole samoja biologisia tai kliinisiä vaikutuksia. Siten yhden tuottajan valmisteen vaikutuksia ei voida yleistää muihin «Habib FK, Wyllie MG. Not all brands are created eq...»116. Lisäksi saman tuottajan eri erät voivat sisältää eri pitoisuuksia vaikuttavia aineita «Scaglione F, Lucini V, Pannacci M, ym. Comparison ...»117.

Meta-analyysin mukaan (30 satunnaistettua tutkimusta, n = 5 222 miestä) laajimmassa käytössä oleva kasviperäinen luonnonlääke sahapalmu (Serenoa repens) vähentää virtsaamisoireita vain vähän tai ei lainkaan ja parantaa elämänlaatua vain vähän tai ei lainkaan 3–6 kuukauden seurannassa «Franco JVA, Trivisonno LF, Sgarbossa N, ym. Sereno...»118.

Siedettävyys ja turvallisuus: Ilmeisesti haittavaikutukset eivät eroa lumelääkkeen haittavaikutuksista.

Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Kerro potilaalle, että sahapalmuvalmisteet saattavat olla tehottomia tai niiden vaikutus on pieni.* (Vahva suositus)

5.2.7 Yhdistelmähoidot

5.2.7.1 Alfasalpaajat + 5-alfareduktaasin estäjät

Vaikutusmekanismi: Alfasalpaajan (ks. kappale 5.2.1 «A4»5) ja 5-alfareduktaasin estäjän (5-ARI-lääkkeet) (ks. kappale 5.2.2 «A3»4) yhdistelmähoidon tavoitteena on helpottaa virtsarakon tyhjenemistä rentouttamalla eturauhasen sileää lihasta ja pienentämällä eturauhasen kokoa.

Teho: Finasteridia on testattu kliinisissä kokeissa alfutsosiinin kanssa ja dutasteridia tamsulosiinin kanssa. Pitkän aikavälin tulokset (neljä vuotta) tutkimuksista osoittivat, että yhdistelmähoito on tehokkaampi kuin yksittäishoito oireiden ja virtsaamisen huippuvirtauksen suhteen ja parempi kuin pelkkä alfasalpaaja akuutin virtsaummen tai leikkauksen tarpeen vähentämisessä «McConnell JD, Roehrborn CG, Bautista OM, ym. The l...»28, «Roehrborn CG, Siami P, Barkin J, ym. The effects o...»48, «Roehrborn CG, Siami P, Barkin J, ym. The effects o...»49, «Roehrborn CG, Oyarzabal Perez I, Roos EP, ym. Effi...»119.

Siedettävyys ja turvallisuus: Yhdistelmähoidon aikana havaitut haittavaikutukset olivat tyypillisiä sekä alfasalpaajille että 5-ARI-lääkkeille «McConnell JD, Roehrborn CG, Bautista OM, ym. The l...»28, «Roehrborn CG, Siami P, Barkin J, ym. The effects o...»48, «Roehrborn CG, Siami P, Barkin J, ym. The effects o...»49. Haittavaikutusten esiintyvyys oli merkittävästi suurempi yhdistelmähoidossa.

Meta-analyysissä, jossa mitattiin lääkehoitojen vaikutusta ejakulaatioon, todettiin että alfasalpaajan ja 5-ARI-lääkkeen yhdistelmähoito aiheutti kolminkertaisen ejakulaatiohäiriöiden riskin verrattuna kumpaankin yksittäishoitoon «Gacci M, Ficarra V, Sebastianelli A, ym. Impact of...»120.

Käytännön huomioita: Verrattuna alfasalpaajien tai 5-ARI-lääkkeiden käyttöön yksinään yhdistelmähoito parantaa merkittävästi virtsaamisoireita ja lisää virtsauksen huippuvirtausta sekä ehkäisee paremmin sairauden etenemistä. Yhdistelmähoitoon liittyy kuitenkin myös suurempi määrä haittavaikutuksia. Yhdistelmähoitoa tulisi siksi määrätä ensisijaisesti miehille, joilla on kohtalaisia tai vaikeita virtsaamisoireita ja suurentunut taudin etenemisen riski (suurempi eturauhasen tilavuus, suurempi PSA-arvo, korkea ikä, suurempi jäännösvirtsan määrä). Yhdistelmähoitoa tulisi käyttää vain, kun suunnitteilla on pitkäaikainen (yli vuoden kestävä) hoito. Alfasalpaajan lopettamista kuuden kuukauden jälkeen voidaan harkita, jos miehellä on vain kohtalaisia virtsaamisoireita.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Pitkän aikavälin tulokset (neljä vuotta) MTOPS- ja CombAT-tutkimuksista osoittivat, että yhdistelmähoito on tehokkaampi kuin yksittäishoito oireiden ja virtsauksen huippuvirtauksen suhteen. 1b
CombAT-tutkimuksessa havaittiin, että dutasteridin ja tamsulosiinin yhdistelmähoito vähensi suhteellista akuutin virtsaummen riskiä 68 %, eturauhasliikakasvuun liittyvän leikkauksen riskiä 71 % ja oireiden pahenemisen riskiä 41 % verrattuna tamsulosiiniin neljän vuoden hoidon jälkeen. 1b
Yhdistelmähoidossa voi ilmetä molempien lääkeryhmien haittavaikutuksia. 1b
Suosituslause
Suosittele alfasalpaajan ja 5-ARI:n estäjän yhdistelmähoitoa miehille, joilla on kohtalaisia tai vaikeita virtsaamisoireita ja suurentunut sairauden etenemisen riski (esimerkiksi yli 40 ml:n kokoinen eturauhanen). (Vahva suositus)
5.2.7.2 Alfasalpaajat + beeta3-agonisti

Vaikutusmekanismi: Alfasalpaajan (ks. kappale 5.2.1 «A4»5) ja beeta3-agonistin (mirabegroni) (ks. kappale 5.2.4 «A5»6) yhdistelmähoito tähtää sekä virtsauksen helpottumiseen alfasalpaajavaikutuksen kautta että virtsarakon (sekundaarisen) yliaktiivisuuden vähentämiseen, etenkin jos varastoimisoireet eivät helpotu pelkällä alfasalpaajalla.

Teho: Alfasalpaajan ja mirabegronin yhdistelmähoito voi vähentää tiheävirtsaisuutta ja virtsaamispakkoa sekä IPSS-haittapisteitä ja parantaa elämänlaatua pelkkään alfasalpaajaan verrattuna «Kakizaki H, Lee KS, Yamamoto O, ym. Mirabegron Add...»121, «Kaplan SA, Herschorn S, McVary KT, ym. Efficacy an...»122, «Ichihara K, Masumori N, Fukuta F, ym. A randomized...»123.

Siedettävyys ja turvallisuus: Yleisimmät haittavaikutukset ovat verenpaineen nousu, päänsärky ja nuha. Yhdistelmähoidolla ei ole merkittävää vaikutusta virtsauksen huippuvirtaukseen tai jäännösvirtsan määrän, ja virtsaumpi on harvinainen haittavaikutus «Kakizaki H, Lee KS, Yamamoto O, ym. Mirabegron Add...»121, «Kaplan SA, Herschorn S, McVary KT, ym. Efficacy an...»122. Alfasalpaajan ja antikolinergin yhdistelmähoitoon verrattuna alfasalpaajan ja mirabegronin yhdistelmä on paremmin siedetty «Soliman MG, El-Abd SA, Tawfik AM, ym. Efficacy and...»124.

Käytännön huomioita: Mirabegronin lisäämistä alfasalpaajahoitoon on tutkittu vasta lyhytkestoisissa kliinisissä tutkimuksissa. Lyhytaikainen hyöty on epävarma, ja vaikutuksen suuruus virtsaamistiheyteen on pieni lumehoitoon verrattuna.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Alfasalpaajan ja mirabegronin yhdistelmähoito vähentää hieman virtsaamiskertoja ja virtsaamispakkoa pelkkään alfasalpaajahoitoon verrattuna. 1b
Yhdistelmähoidossa voi ilmetä sekä alfasalpaajan että mirabegronin haittavaikutuksia. 1b
Suosituslause
Alfasalpaajan ja mirabegronin yhdistelmää voidaan harkita potilaille, joilla on varastoimisoireita pelkän alfasalpaajahoidon aikana. (Heikko suositus)
5.2.7.3 Alfasalpaajat + antikolinergit (muskariinireseptorin salpaajat)

Vaikutusmekanismi: Alfasalpaajan (ks. kappale 5.2.1 «A4»5) ja antikolinergin (ks. kappale 5.2.5 «A6»7) yhdistelmähoito tähtää sekä virtsauksen helpottumiseen alfasalpaajavaikutuksen kautta että virtsarakon (sekundaarisen) yliaktiivisuuden vähentämiseen. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä, mikäli virtsaaamisoireet ovat kestäneet pitkään ja potilaalla on pieni eturauhanen ja varastoimispainotteiset oireet.

Teho: Alfasalpaajan ja antikolinergin yhdistelmähoitoa on tutkittu useissa 1–3 kuukautta kestäneissä satunnaistetuissa tutkimuksissa tai kohorttitutkimuksissa joko ensimmäisenä hoitona potilaille, joilla on yliaktiivinen virtsarakko ja oletettu rakon ulosvirtsauskanavan obstruktio, tai potilaille, joilla varastoimisoireet eivät helpottaneet pelkän alfasalpaajahoidon aikana «Baldwin CM, Keating GM. Transdermal oxybutynin. Dr...»102, «Gacci M, Sebastianelli A, Salvi M, ym. Tolterodine...»111, «Athanasopoulos A, Gyftopoulos K, Giannitsas K, ym....»125, «Chapple C, Herschorn S, Abrams P, ym. Tolterodine ...»126, «Kaplan SA, McCammon K, Fincher R, ym. Safety and t...»127, «Lee KS, Choo MS, Kim DY, ym. Combination treatment...»128, «MacDiarmid SA, Peters KM, Chen A, ym. Efficacy and...»129, «van Kerrebroeck P, Chapple C, Drogendijk T, ym. Co...»130, «Lenfant L, Pinar U, Roupret M, ym. Role of Antimus...»131. Verrattuna pelkkään alfasalpaajahoitoon, yhdistelmähoito vähentää varastoimisoireita ja parantaa elämänlaatua. Vaikutus on todettu erityisesti miehillä, joilla virtsaamisoireet ovat varastoimispainotteisia ja joilla on myös rakon ulosvirtsauskanavan obstruktiota «Van Kerrebroeck P, Haab F, Angulo JC, ym. Efficacy...»132, «Drake MJ, Chapple C, Sokol R, ym. Long-term safety...»133, «Drake MJ, Sokol R, Coyne K, ym. Responder and heal...»134.

Siedettävyys ja turvallisuus: Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat suun kuivuminen sekä ejakulaatiohäiriöt. Yhdistelmähoito saattaa lisätä hieman jäännösvirtsan määrää, mutta akuutin virtsaummen riski on pieni «Kaplan SA, Roehrborn CG, Rovner ES, ym. Tolterodin...»109, «Athanasopoulos A, Chapple C, Fowler C, ym. The rol...»135, «Drake MJ, Oelke M, Snijder R, ym. Incidence of uri...»136.

Käytännön huomioita: Tutkimusten päätetapahtumia ovat pääsääntöisesti olleet varastoimisoireet, ja tutkimukset ovat olleet lyhytkestoisia. Tutkimuksissa on ollut mukana potilaita, joiden jäännösvirtsan määrä on ollut pieni, minkä vuoksi jäännösvirtsan määrän seuraaminen on tärkeää yhdistelmähoidon aikana.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Alfasalpaajan ja antikolinergin yhdistelmähoito parantaa virtsaamisoireisiin liittyvää elämänlaatua. 2
Yhdistelmähoito on tehokkaampi kuin alfasalpaaja tai antikolinergi yksistään vähentämään virtsaamispakkoa, virtsan pakkokarkailua, tiheävirtsaisuutta, nokturiaa tai IPSS-oirepisteitä. 2
Yhdistelmähoidossa voi ilmetä sekä alfasalpaajan että antikolinergin haittavaikutuksia. 1
Akuutin virtsaummen riski on pieni, kun jäännösvirtsan määrä on alle 150 ml. 2
Suosituslauseet
Alfasalpaajan ja antikolinergin yhdistelmää voidaan harkita potilaille, joilla on kohtalainen tai vaikea varastoimisoirepainotteinen virtsaamisoireisto, jos oireet eivät ole helpottuneet pelkällä alfasalpaajalla tai antikolinergilla. (Heikko suositus)
Älä lisää antikolinergista lääkettä alfasalpaajahoitoon, jos jäännösvirtsan määrä on yli 150 ml. (Heikko suositus)
5.2.7.4 Alfasalpaajat + fosfodiesteraasi 5:n estäjät (PDE5:n estäjät)

Vaikutusmekanismi: Alfasalpaajan (ks. kappale 5.2.1 «A4»5) ja PDE5:n estäjän (ks. kappale 5.2.3 «A7»8) yhdistelmähoidon tavoitteena on saada yhdistettyä sekä alfasalpaajien että PDE5:n estäjien virtsaamista helpottavat vaikutukset.

Teho: Systemaattisissa katsauksissa ja meta-analyyseissä alfasalpaajan ja PDE5:n estäjän yhdistelmähoito on vähentänyt IPSS-haittapisteitä sekä parantanut seksuaalista toimintakykyä, elämänlaatua ja virtsaamisen huippuvirtsausta verrattuna pelkkään alfasalpaajaan «Guo B, Chen X, Wang M, ym. Comparative Effectivene...»77, «Gacci M, Corona G, Salvi M, ym. A systematic revie...»78, «Tu, Y-K ym. Combination alpha blocker and phosphod...»137, «Fan Z, Shi H, Zhang J, ym. Comparative Efficacy of...»138, «Sebastianelli A, Morselli S, Spatafora P, ym. Outc...»139.

Siedettävyys ja turvallisuus: PDE5:n estäjän yhdistäminen alfasalpaajaan ei näytä lisäävän haittavaikutuksia «Chen, P-C ym. Combination alpha blocker and phosp...»140.

Käytännön huomioita: Alfasalpaajan ja PDE5:n estäjän yhdistäminen näyttää lisäävän jonkin verran lääkehoidon tehoa virtsaamisoireiden hoidossa ilman merkittävää lääkehoidon haittojen lisääntymistä. Meta-analyysien perusteella nuoremmat ja voimakkaammin oireilevat miehet vaikuttavat hyötyvän eniten yhdistelmähoidosta. Tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin lyhytkestoisia ja potilaiden määrä on pieni. Alfasalpaajan ja PDE5:n estäjän yhteiskäyttö voi lisätä hypotoniariskiä.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Alfasalpaajan ja PDE5:n estäjän yhdistäminen parantaa virtsaamisoireita, mutta vaikutus voi olla vaatimaton. 1a
Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Alfasalpaajan ja PDE5:n estäjän yhdistelmähoitoa voidaan harkita erityisesti sellaisten potilaiden hoidossa, jotka toivovat parannusta myös erektiotoimintaansa. Yhdistelmälääkityksen vaikutus virtsaamisoireisiin voi olla vaatimaton.* (Heikko suositus)

5.3 Kirurginen hoito

Lääkehoito ja elintapojen muuttaminen ovat ensisijaisia hoitoja. Kirurgiseen hoitoon edetään, jos lääkehoito ei sovi tai ole riittävä tai kehittyy virtsaumpi, virtsan ylivuotokarkailu, toistuvia virtsatietulehduksia, rakkokiviä, toistuvaa verivirtsaisuutta, huonosta rakon tyhjenemisestä johtuvaa munuaisten vajaatoimintaa tai kookas virtsarakon divertikkeli.

Kun konservatiivinen hoito ei riitä, leikkaushoito on eturauhasobstruktion laukaisemisessa tärkeä hoitomuoto. Perinteisenä, tehokkaana ja yleisesti käytössä olevana hoitona eturauhasen höyläysleikkaus (transurethral resection of the prostate, TURP) on ollut standardihoito, johon uusia hoitomuotoja on verrattu. Uusia hoitomuotoja onkin kehittynyt viime vuosikymmeninä runsaasti.

Tässä suosituksessa kirurgiset hoidot on jaoteltu leikkausperiaatteen mukaisesti:

  1. Resektio
  2. Enukleaatio
  3. Vaporisaatio
  4. Kokeelliset hoidot

Potilasvalinta on tärkeää, ja ennen kirurgista hoitoa tehdään huolelliset tutkimukset, joilla varmistetaan, että potilaalla on eturauhasen liikakasvun aiheuttama virtsarakon ulosvirtauskanavan obstruktio. Kirurgisen hoidon valintaan vaikuttavat eturauhasen koko, muut sairaudet, anestesiakelpoisuus, potilaan omat toiveet (lisätietoa ks. «Potilasnäkökulmia miesten virtsaamisvaivoihin»3), hoidon haittavaikutukset sekä käytettävissä olevat leikkausmenetelmät. Viime kädessä päätös hoitomuodon valinnasta on tärkeää tehdä yhdessä potilaan kanssa potilaan toiveita ja arvoja kuunnellen.

Suurimmassa osassa tutkimuksista tutkimukseen osallistuneiden potilaiden eturauhasen koko on ollut alle 80 ml. Tässä hoitosuosituksessa esitetään suosituksia viitaten tutkimusten lyhytaikaisiin (12 kk), keskipitkäaikaisiin (36 kk) sekä pitkäaikaisiin tuloksiin (yli 36 kk). Pitkäaikaistuloksia satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista on vain vähän. Useissa kirurgisissa tutkimuksissa on arvioitu hoitojen vaikutuksia uusintaleikkaustarpeeseen tai oireisiin, vaikka potilaat saattavat arvostaa enemmän toimenpiteen turvallisuutta ja esimerkiksi vähäisiä haittoja seksuaalisiin toimintoihin.

5.3.1 Eturauhaskudoksen resektio

5.3.1.1 Eturauhasen höyläys (TURP)

Toimenpiteen kuvaus: Eturauhasen höyläystoimenpide (TURP) on eturauhasen liikakasvun yleisin kirurginen hoitomuoto. Toimenpiteessä eturauhasen sisäosaa koverretaan ontoksi tähystysinstrumentilla virtsaputken kautta höyläämällä. Toimenpiteessä käytetään keittosuolahuuhtelua ylläpitämään näkyvyyttä. Höylätyt kudoskappaleet huuhdellaan virtsarakosta ulos tähystimen kautta. Toimenpiteessä käytetään bipolaarisähkövirtaa, jonka energia rajoittuu resektoskoopin leikkaavaan kärkeen eikä näin ollen johdu laajemmalle potilaan elimistöön «Issa MM. Technological advances in transurethral r...»141, «Rassweiler J, Schulze M, Stock C, ym. Bipolar tran...»142. Toimenpide tehdään joko nukutuksessa tai selkäydinpuudutuksessa.

Eturauhasen höyläystoimenpide voidaan tehdä kaikenkokoisiin eturauhasiin. Kuitenkin eturauhasen koon kasvaessa toimenpide muuttuu haastavammaksi ja komplikaatioiden riski lisääntyy «Reich O, Gratzke C, Bachmann A, ym. Morbidity, mor...»143. Potilas kotiutuu yleensä toimenpidettä seuraavana päivänä, mutta eturauhasen höyläystoimenpiteitä voidaan tehdä myös päiväkirurgisesti.

Hoidon tulokset: Eturauhasen höyläystoimenpide parantaa merkittävästi potilaan virtsankulkua. Virtsasuihkun huippuvirtaama paranee keskimäärin 162 %, oirepisteet vähenevät 70 %, elämänlaatukyselyn haittapisteet vähenevät 69 % ja jäännösvirtsan määrä pienenee 77 % «Cornu JN, Ahyai S, Bachmann A, ym. A Systematic Re...»144. Tutkimusnäyttö hoidon tehosta on pitkäaikaista (8–22 vuotta), ja yleensä hyvä hoitotulos kestää vuosia «Reich O, Gratzke C, Stief CG. Techniques and long-...»145. Uusi höyläysleikkaus liikakasvun uusiutumisen vuoksi on tarpeen kymmenen vuoden kuluessa noin 8 %:lle potilaista «Madersbacher S, Lackner J, Brössner C, ym. Reopera...»146, «Eredics K, Wachabauer D, Röthlin F, ym. Reoperatio...»147. Toimenpiteen myötä eturauhasen koko ja PSA-arvo pienenevät keskimäärin noin 25–58 %.

Haittavaikutukset ja riskit: Toimenpiteen jälkeen eturauhasen sisäpinnan vähäinen verenvuoto on yleistä. Tämän vuoksi leikkausaluetta huuhdellaan toimenpiteen jälkeen asetetun huuhtelukatetrin kautta. Noin 1–2 % potilaista tarvitsee verensiirtoa voimakkaan verenvuodon vuoksi. Rakkoon vuotavan kookkaan verihyytymän riski on noin 3 % ja toimenpiteen jälkeisen virtsaummen riski 5 %. Virtsatieinfektioita esiintyy noin 4–5 %:lla. «Cornu JN, Ahyai S, Bachmann A, ym. A Systematic Re...»144, «Burke N, Whelan JP, Goeree L, ym. Systematic revie...»148, «Treharne C, Crowe L, Booth D, ym. Economic Value o...»149 Myöhäisvaiheessa voi esiintyä virtsaputken ja virtsarakon kaulan arpiahtaumaa 2–5 %:lla potilaista «Cornu JN, Ahyai S, Bachmann A, ym. A Systematic Re...»144, «Xie CY, Zhu GB, Wang XH, ym. Five-year follow-up r...»150. Pysyvää ja vaikeaa virtsankarkailua esiintyy noin 1 %:lla potilaista «Cornu JN, Ahyai S, Bachmann A, ym. A Systematic Re...»144. Retrogradinen (rakkoon päin suuntautuva) siemensyöksy on toimenpiteen yleinen haittavaikutus, ja sitä esiintyy noin 70–80 %:lla leikatuista potilaista. Erektiohäiriötä ilmaantuu noin 5 %:lle potilaista. Riski kuolla toimenpiteeseen on noin 0,1 %, ja se liittyy valtaosin potilaan leikkauksen jälkeisiin sydän- tai infektiokomplikaatioihin «Burke N, Whelan JP, Goeree L, ym. Systematic revie...»148.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Eturauhasen höyläys (TURP) on tällä hetkellä standardihoito miehille, joilla on keskivaikeat tai vaikeat virtsaamisoireet ja joiden oireiden taustalla on eturauhasperäinen obstruktio. 1a
Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Suosittele keskivaikeista tai vaikeista virtsaamisoireista kärsivälle miehelle eturauhasen höyläystä, mikäli lääkehoidon teho ei riitä ja oireiden taustalla on eturauhasperäinen obstruktio.* (Vahva suositus)
5.3.1.2 Eturauhasen halkaisuleikkaus (TUIP)

Eturauhasen halkaisuleikkauksessa (transurethral incision of prostate, TUIP) eturauhanen halkaistaan sisäpinnaltaan tähystysinstrumentin avulla. Toimenpiteessä käytetään halkaisuun sopivaa tähystinkärkeä, jonka leikkaavana energiana toimii sähkövirta kuten eturauhashöyläyksessäkin. Eturauhanen halkaistaan virtsarakon kaulalta lähelle eturauhasen kärkeä. Halkaisuviillot tehdään yleensä klo 5:n ja 7:n alueelle. Toimenpiteessä ahdas eturauhasen sisäinen virtsaputki avartuu ja ulosvirtauskanavan obstruktio laukeaa. Toimenpide tehdään joko nukutuksessa tai selkäydinpuudutuksessa. Tämä toimenpide on suositeltava vaihtoehto potilaille, joiden eturauhanen on kooltaan alle 30 ml eikä sisällä keskilohkoa. Toimenpiteenä eturauhasen halkaisuleikkaus on selvästi pienempi kuin höyläysleikkaus, ja siten myös toimenpiteeseen liittyvät riskit ja haittavaikutukset ovat vähäisemmät. Uusintatoimenpiteen tarve on suurempi halkaisuleikkauksen jälkeen (18 %) kuin höyläystoimenpiteen jälkeen (7,2 %). «Xia SJ, Zhuo J, Sun XW, ym. Thulium laser versus s...»151

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Eturauhasen halkaisuleikkaus (TUIP) vastaa hyödyiltään ja haitoiltaan eturauhashöyläystä alle 30 ml:n kokoisten eturauhasten aiheuttaman obstruktion leikkaushoidossa. 1a
Suosituslause
Suosittele eturauhasen halkaisuleikkausta (TUIP) potilaille, joilla on pienen (< 30 ml) eturauhasen aiheuttama rakon ulosvirtsauskanavan obstruktio ja keskivaikeat tai vaikeat oireet ja joiden eturauhasessa ei ole keskilohkoa. (Vahva suositus)

5.3.2 Eturauhasen enukleaatio

5.3.2.1 Laserkuidulla tehtävä endoskooppinen eturauhasadenooman enukleaatio

Toimenpiteen kuvaus: Virtsaputken kautta viedyllä tähystimellä voidaan ohjata laserkuitua, jolla eturauhasen adenooma irrotetaan samalla verisuonia polttaen. Rakkoon vapaaksi irrotettu adenooma imetään erillisellä morsellaattori-instrumentilla toimenpidekärkeen kiinni ja pilkkotaan pieniksi kappaleiksi. Laservaihtoehtona on yleisesti käytetty holmium- tai tuliumlaseria. Toimenpide tehdään nukutuksessa tai selkäydinpuudutuksessa.

Hoidon tulokset: Useissa meta-analyyseissä on todettu holmiumlaserenukleaation olevan höyläystoimenpidettä vastaava tehon suhteen pisimmillään seitsemän vuoden seurannassa «Cornu JN, Ahyai S, Bachmann A, ym. A Systematic Re...»144, «Huang SW, Tsai CY, Tseng CS, ym. Comparative effic...»162, «Zhang X, Shen P, He Q, ym. Different lasers in the...»163, «Gilling PJ, Wilson LC, King CJ, ym. Long-term resu...»164, «Yin L, Teng J, Huang CJ, ym. Holmium laser enuclea...»165. Vastaavasti tuliumlaserenukleaation on todettu olevan höyläystoimenpidettä vastaava pisimmillään viiden vuoden seurannassa «Zhang Y, Yuan P, Ma D, ym. Efficacy and safety of ...»160, «Huang SW, Tsai CY, Tseng CS, ym. Comparative effic...»162, «Yang Z, Liu T, Wang X. Comparison of thulium laser...»166.

Haittavaikutukset ja riskit: Useissa meta-analyyseissä on todettu, että verrattuna eturauhashöyläykseen holmiumlaserenukleaation leikkausaika on pidempi, mutta katetrinpitoaika ja sairaalassaoloaika toimenpiteen jälkeen on lyhyempi, verenvuoto toimenpiteessä on vähäisempää ja verensiirtotarve myös vähäisempi «Zhang Y, Yuan P, Ma D, ym. Efficacy and safety of ...»160, «Zhang X, Shen P, He Q, ym. Different lasers in the...»163, «Yin L, Teng J, Huang CJ, ym. Holmium laser enuclea...»165, «Tan A, Liao C, Mo Z, ym. Meta-analysis of holmium ...»167, «Lourenco T, Pickard R, Vale L, ym. Alternative app...»168. Myös verrattaessa tuliumlaserenukleaatiota eturauhashöyläykseen toimenpideaika on pidempi, mutta katetrinpitoaika ja sairaalassaoloaika lyhyempiä ja verensiirtoriski pienempi «Zhang Y, Yuan P, Ma D, ym. Efficacy and safety of ...»160, «Huang SW, Tsai CY, Tseng CS, ym. Comparative effic...»162. Seksuaalisen toimintakyvyn palautumisen kannalta meta-analyyseissä pitkällä aikavälillä holmiumlaserenukleaatio oli merkittävästi parempi kuin eturauhashöyläys «Liu Y, Cheng Y, Zhuo L, ym. Impact on Sexual Funct...»169, mutta siemensyöksyhäiriön suhteen eroa ei ollut.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Holmium- ja tuliumlaserenukleaatiotoimenpiteet vähentävät virtsaamisoireita yhtä paljon kuin eturauhashöyläys. 1b
Holmiumlaserenukleaatio on riskien ja haittavaikutusten suhteen eturauhashöyläystä vastaava toimenpide. 1a
Tuliumlaserenukleaatio on riskien ja haittavaikutusten suhteen eturauhashöyläystä vastaava toimenpide. 1b
Suosituslauseet
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Suosittele holmiumlaserenukleaatiota eturauhashöyläyksen tai avoenukleaation vaihtoehdoksi potilaille, joilla on eturauhasperäinen rakon ulosvirtsauskanavan obstruktio ja keskivaikeat tai vaikeat virtsaamisoireet.* (Vahva suositus)
Harkitse tuliumlaserenukleaatiota eturauhashöyläyksen tai avoenukleaation vaihtoehdoksi potilaille, joilla on eturauhasperäinen rakon ulosvirtsauskanavan obstruktio ja keskivaikeat tai vaikeat virtsaamisoireet.* (Heikko suositus)
5.3.2.2 Resektoskoopilla tehtävä endoskooppinen eturauhasadenooman enukleaatio

Toimenpiteen kuvaus: Eturauhasadenooma voidaan irrottaa tähystyksessä höyläyksessä käytettävällä resektoskoopilla. Irrotuksen jälkeen sisäpinnan verisuonet poltetaan ja adenooma poistetaan virtsarakosta joko höyläämällä se pieniksi paloiksi tai käyttämällä erillistä morsellaattoria, joka imee kudoksen toimenpidekärkeen kiinni ja pilkkoo sen pieniksi kappaleiksi. Toimenpide tehdään nukutuksessa tai selkäydinpuudutuksessa.

Hoidon tulokset: Meta-analyyseissä hoidon teho on ollut verrattavissa eturauhasen perinteisen höyläysleikkauksen tehoon 12 kuukauden «Zhang Y, Yuan P, Ma D, ym. Efficacy and safety of ...»160, «Arcaniolo D, Manfredi C, Veccia A, ym. Bipolar end...»161ja 36 kuukauden seurannassa «Huang SW, Tsai CY, Tseng CS, ym. Comparative effic...»162.

Haittavaikutukset ja riskit: Meta-analyyseissä endoskooppisessa enukleaatiossa on ollut eturauhashöyläykseen verrattavat haitat leikkausajan, katetrinpitoajan, sairaalassaoloajan, erektiohäiriön riskin ja virtsarakon kaulan tai virtsaputken arpiahtaumariskin suhteen noin kahden vuoden seuranta-ajalla, mutta enukleaatiotoimenpiteissä leikkausvuoto, verensiirtoriski ja toimenpiteen jälkeen kehittyvän virtsaummen riski oli pienempi «Zhang Y, Yuan P, Ma D, ym. Efficacy and safety of ...»160, «Arcaniolo D, Manfredi C, Veccia A, ym. Bipolar end...»161.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Resektoskoopilla tehty endoskooppinen enukleaatio on yhtä tehokas virtsaamisoireiden hoidossa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä kuin eturauhashöyläys. 1b
Resektoskoopilla tehty endoskooppinen enukleaatio on haittavaikutuksiltaan ja riskeiltään vastaava kuin eturauhashöyläys. 1b
Suosituslause
Harkitse resektoskoopilla tehtävää endoskooppista enukleaatiota eturauhashöyläyksen vaihtoehdoksi miehille, joilla on keskivaikeat tai vaikeat virtsaamisoireet. (Heikko suositus)
5.3.2.3 Avoin eturauhasadenooman poistoleikkaus

Toimenpiteen kuvaus: Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun avoimessa poistoleikkauksessa poistetaan tylpästi eturauhasen ahtauttava sisäosa (adenektomia, hyperplasia-adenooman avoin enukleaatio). Se on huomattavan kookkaiden (tyypillisesti yli 150 ml) eturauhasten leikkaushoito ja tehokas parantamaan virtsankulkua, lievittämään virtsaamisoireita ja vähentämään uusintahoitojen tarvetta. Avoleikkauksesta toipuminen vaatii tyypillisesti selvästi pidemmän sairaalahoitojakson kuin tähystystoimenpiteestä toipuminen. Toimenpide tehdään nukutuksessa.

Hoidon tulokset: Avoin eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun poistoleikkaus vähentää virtsaamisoireita 63–86 % (13–23 IPSS-haittapistettä), parantaa elämänlaatupisteitä 60–87 %, lisää virtsasuihkun huippuvirtaamaa keskimäärin 375 % (+ 16,5–20,2 ml/s) ja vähentää jäännösvirtsan määrää 86–98 % «Kuntz RM, Lehrich K, Ahyai SA. Holmium laser enucl...»152, «Naspro R, Suardi N, Salonia A, ym. Holmium laser e...»153, «Skolarikos A, Papachristou C, Athanasiadis G, ym. ...»154, «Varkarakis I, Kyriakakis Z, Delis A, ym. Long-term...»155, «Gratzke C, Schlenker B, Seitz M, ym. Complications...»156, «Chen S, Zhu L, Cai J, ym. Plasmakinetic enucleatio...»157. Teho säilyy tyypillisesti pitkään.

Haittavaikutukset ja riskit: Avoleikkauksen haittoja ovat yleensä ohimenevän virtsankarkailun (10 %) sekä virtsarakon kaulan tai virtsaputken ahtauman (6 %) riski «Kuntz RM, Lehrich K, Ahyai SA. Holmium laser enucl...»152, «Naspro R, Suardi N, Salonia A, ym. Holmium laser e...»153, «Skolarikos A, Papachristou C, Athanasiadis G, ym. ...»154, «Li M, Qiu J, Hou Q, ym. Endoscopic enucleation ver...»158, «Tubaro A, Carter S, Hind A, ym. A prospective stud...»159. Kuolleisuus avoleikkauksen jälkeen on 0,4 % 90 vuorokauden kohdalla «Eredics K, Wachabauer D, Röthlin F, ym. Reoperatio...»147. Verensiirtoja leikkauksen jälkeen tarvitaan 7–14 %:lla potilaista «Kuntz RM, Lehrich K, Ahyai SA. Holmium laser enucl...»152, «Varkarakis I, Kyriakakis Z, Delis A, ym. Long-term...»155, «Gratzke C, Schlenker B, Seitz M, ym. Complications...»156, «Li M, Qiu J, Hou Q, ym. Endoscopic enucleation ver...»158.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Avoin eturauhasadenoman enukleaatio on tehokas ja pitkäaikaista tehoa tuova leikkaus, mutta se on kajoavin leikkausvaihtoehto. 1b
Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Suosittele avointa eturauhasadenooman poistoleikkausta endoskooppisen enukleaation vaihtoehdoksi silloin, kun eturauhanen on huomattavan kookas ja potilaalla on keskivaikeat tai vaikeat virtsaamisoireet.* (Vahva suositus)
5.3.2.4 Laparoskooppinen eturauhasadenooman enukleaatio

Eturauhasen sisäosan adenooma voidaan irrottaa mini-invasiivisesti suoraan laparoskooppisesti tai tekemällä robottiavusteinen laparoskooppinen leikkaus. Toimenpide tehdään nukutuksessa. Satunnaistettuja, laadukkaita tutkimuksia toimenpiteen tuloksista tai turvallisuudesta on hyvin niukasti, mutta havainnoivien tutkimusten mukaan leikkaustulokset ja leikkaukseen liittyvät haitat ovat todennäköisesti vastaavia kuin avoimessa enukleaatiossa tai endoskooppisissa toimenpiteissä. «Lucca I, Shariat SF, Hofbauer SL, ym. Outcomes of ...»170, «Li J, Cao D, Peng L, ym. Comparison Between Minima...»171, «Fuschi A, Al Salhi Y, Velotti G, ym. Holmium laser...»172, «Li Y, Zhou X, Qiu S, ym. Association of sleep qual...»173, , «Scarcella S, Castellani D, Gauhar V, ym. Robotic-a...»174.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Mini-invasiivinen laparoskooppinen tai robottiavusteinen laparoskooppinen eturauhasadenooman enukleaatio vaikuttaa lupaavalta toimenpiteeltä kookkaissa (yli 80 ml) eturauhasissa, mutta tutkimusnäyttö on toistaiseksi erittäin niukkaa. 2a
Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Laparoskooppisista ja robottiavusteisista eturauhasadenooman enukleaatioista ei ole vielä riittävästi etenevää tutkimusnäyttöä, minkä vuoksi niitä suositellaan tehtäväksi kliinisissä tutkimuksissa.* (Vahva suositus)

5.3.3 Eturauhasen höyrystäminen

5.3.3.1 Eturauhasen höyrystäminen viherlaserilla

Toimenpiteen kuvaus: Eturauhaskudosta voidaan höyrystää virtsaputkeen viedyn tähystimen kautta laserkuidun avulla. Viherlaser (532 nm:n aallonpituudella toimiva lasersäde) höyrystää eturauhaskudosta ja samalla polttaa eturauhasen verisuonia. Laserlaitteiden teho vaihtelee välillä 80–180 W. Nykyään yleisesti käytössä ovat laserlaitteet, joiden teho on 180 W. Toimenpide tehdään nukutuksessa tai selkäydinpuudutuksessa joko päiväkirurgisesti tai lyhyellä sairaalajaksolla «Erazo JC, Suso-Palau D, Sejnaui JE, ym. Outpatient...»175.

Hoidon tulokset: Verrattuna eturauhashöyläykseen meta-analyysien perusteella viherlaserhöyrystyksellä saavutetaan hyvin samankaltaiset toiminnalliset tulokset virtsaamisoireiden helpottamisessa (oirehaittapisteet, virtsasuihkun huippuvirtaama, elämänlaatupisteet ja jäännösvirtsan määrä) 24–36 kuukauden seuranta-ajalla «Huang SW, Tsai CY, Tseng CS, ym. Comparative effic...»162, «Thangasamy IA, Chalasani V, Bachmann A, ym. Photos...»176, «Kang DH, Cho KS, Ham WS, ym. A Systematic Review a...»177, «Thomas JA, Tubaro A, Barber N, ym. A Multicenter R...»178.

Haittavaikutukset ja riskit: Meta-analyysien perusteella viherlaserhoitoon liittyy lyhyempi katetrinpitoaika ja sairaalassaoloaika sekä vähäisempi verensiirtojen tarve ja hyytymien muodostumisen riski höyläysleikkaukseen verrattuna «Cornu JN, Ahyai S, Bachmann A, ym. A Systematic Re...»144, «Campobasso D, Morselli S, Greco F, ym. Efficacy an...»179. Sen sijaan eroja ei ole todettu virtsaummen, virtsatieinfektioiden, virtsaputken tai virtsarakon kaulan arpiahtauman riskin tai virtsankarkailun suhteen «Zhou Y, Xue B, Mohammad NA, ym. Greenlight high-pe...»180. Viherlaserhoidon toimenpideaika on pidempi ja pienitehoisilla laserlaitteilla tehdyissä toimenpiteissä uusintatoimenpiteen riski kolmen vuoden seuranta-aikana (11 %) suurempi verrattuna höyläysleikkaukseen (1,8 %) «Al-Ansari A, Younes N, Sampige VP, ym. GreenLight ...»181. Erektiohäiriöiden tai siemensyöksyhäiriöiden riskin suhteen ei ole havaittu merkittäviä eroja «Cacciamani GE, Cuhna F, Tafuri A, ym. Anterograde ...»182, «Alivizatos G, Skolarikos A, Chalikopoulos D, ym. T...»183, «Bouchier-Hayes DM, Anderson P, Van Appledorn S, ym...»184. Veren hyytymisen estolääkitystä saavilla potilailla viherlaserhoito saattaa olla turvallisempi, mutta tutkimusnäyttö on vähäistä eikä perustu satunnaistettuihin tutkimuksiin «Chung DE, Wysock JS, Lee RK, ym. Outcomes and comp...»185, «Reich O, Bachmann A, Siebels M, ym. High power (80...»186, «Ruszat R, Wyler S, Forster T, ym. Safety and effec...»187, «Sandhu JS, Ng CK, Gonzalez RR, ym. Photoselective ...»188, «Salmivalli A, Ettala O, Nurminen P, ym. Short- and...»189.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Eturauhasen viherlaserhöyrystys on lyhyen ja keskipitkän seuranta-ajan perusteella toiminnallisilta tuloksiltaan samanveroinen kuin eturauhashöyläys. Viherlaserhöyrystys on suotuisampi toimenpiteeseen liittyvän verenvuodon, katetrihoidon pituuden ja sairaalassaoloajan suhteen, mutta leikkausaika on pidempi. Pienitehoisilla laitteilla tehtyjen toimenpiteiden jälkeen uusintatoimenpiteen riski on suurempi kuin höyläyksessä. 1a
Eturauhasen viherlaserhöyrystys vaikuttaa turvalliselta myös potilaille, joilla on käytössä veren hyytymistä estävä lääkitys, mutta tutkimustiedon luotettavuus on heikko. 3
Suosituslauseet
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Suosittele viherlaserhöyrystystä yhdeksi leikkausvaihtoehdoksi potilaille, joilla on eturauhasperäinen rakon ulosvirtsauskanavan obstruktio ja keskivaikeat tai vaikeat virtsaamisoireet ja joiden eturauhasen koko on alle 80 ml.* (Vahva suositus)
Eturauhasen viherlaserhöyrystystä voidaan harkita miehille, joilla on käytössä veren hyytymistä estävä lääkitys.* (Heikko suositus)
5.3.3.2 Bipolaarinen transuretraalinen eturauhasen hyörystäminen

Toimenpiteen kuvaus: Transuretraaliseen eturauhaskudoksen höyrystämiseen käytetään resektoskoopin bipolaarielektrodia ja suurtaajuuksista energialähdettä. Toimenpide tehdään joko nukutuksessa tai selkäydinpuudutuksessa.

Hoidon tulokset: Tutkimuksissa bipolaarihöyrystyshoitoa on annettu potilaille, joiden eturauhasen koko on ollut alle 80 ml. Verrattuna eturauhashöyläykseen toimenpiteen teho virtsaamisoireiden hoidossa (haittapisteiden väheneminen, elämänlaatu, virtsasuihkun huippuvirtaama, jäännösvirtsan määrä) on ollut samankaltainen noin 12–36 kuukauden seuranta-aikana «Cornu JN, Ahyai S, Bachmann A, ym. A Systematic Re...»144, «Huang SW, Tsai CY, Tseng CS, ym. Comparative effic...»162, «Wroclawski ML, Carneiro A, Amarante RD, ym. 'Butto...»190, «Robert G, de la Taille A, Herrmann T. Bipolar plas...»191.

Haittavaikutukset ja riskit: Verrattuna eturauhashöyläykseen bipolaarihöyrystyksen jälkeen katetrinpitoaika ja sairaalassaoloaika ovat hieman lyhyempiä. Keskipitkällä aikavälillä haittavaikutuksissa (virtsaputken arpiahtauma, erektiohäiriö, siemensyöksyn häiriöt) ei ole eroa «Cornu JN, Ahyai S, Bachmann A, ym. A Systematic Re...»144, «Huang SW, Tsai CY, Tseng CS, ym. Comparative effic...»162, «Wroclawski ML, Carneiro A, Amarante RD, ym. 'Butto...»190, «Robert G, de la Taille A, Herrmann T. Bipolar plas...»191.

Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Suosittele bipolaarista transuretraalista eturauhasen höyrystyshoitoa yhdeksi leikkausvaihtoehdoksi potilaille, joilla on eturauhasperäinen rakon ulosvirtsauskanavan obstruktio ja keskivaikeat tai vaikeat virtsaamisoireet.* (Heikko suositus)

5.3.4 Kokeelliset hoidot

5.3.4.1 Robottiavusteinen vesisuihkuablaatio

Toimenpiteen kuvaus: Aquablation®-hoidossa käytetään suurinopeuksista leikkaavaa keittosuolasuihkutusta eturauhaskudoksen poistamiseen ilman lämpöenergiavaikutusta ja säästämällä kollageenia sisältävät rakenteet, kuten verisuonet ja kirurginen kapseli. Toimenpide tehdään ultraääniohjauksessa leikkaussalissa.

Hoidon tulokset: Yhdessä satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa 30–80 ml:n kokoisten eturauhasten leikkaushoidossa verrattiin Aquablation®-hoitoa eturauhashöyläykseen eikä toimenpideajassa tai virtsaamisoireiden lievittymisessä todettu eroa vuoden seuranta-aikana «Gilling PJ, Barber N, Bidair M, ym. Randomized Con...»192. Viiden vuoden seurannassa ei edelleenkään havaittu eroa virtsaamisoireissa, mutta uusintatoimenpiteen riski oli kuitenkin hieman suurempi (5,1 %) Aquablation®-ryhmässä verrattuna höyläysryhmään (1,5 %) «Gilling PJ, Barber N, Bidair M, ym. Five-year outc...»193.

Haittavaikutukset ja riskit: Sairaalassaoloaika ja katetrihoidon pituus olivat samankaltaiset eturauhashöyläykseen verrattuna. Aquablation®-potilailla esiintyi jonkin verran enemmän verenvuotoa, mutta verensiirtojen tarpeessa ei todettu eroa. Potilaan tulee olla tietoinen toimenpiteen aiheuttamasta verenvuotoriskistä. Eroa ryhmien välillä ei enää ollut havaittavissa kuuden kuukauden kuluttua.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Aquablation®-hoito vaikuttaa yhtä tehokkaalta kuin eturauhasen höyläysleikkaus virtsaamisoireiden lievittämisessä. 1b
5.3.4.2 Eturauhasvaltimoiden embolisaatio

Toimenpiteen kuvaus: Eturauhasvaltimoiden embolisaatio voidaan tehdä toimenpideradiologin tekemänä paikallispuudutustoimenpiteenä ilman leikkaussalia. Siinä paikallistetaan angiografiassa eturauhasen valtimot, jotka tukitaan eturauhasen verenvirtauksen pysäyttämiseksi.

Hoidon tulokset: Eturauhasvaltimoiden embolisaatiosta on toistaiseksi rajoitetusti tutkimustietoa etenkin pitkäaikaisseurannassa. Tutkimustulosten valossa eturauhasvaltimoiden embolisaatiohoito on vähemmän tehokas kuin eturauhashöyläys virtsaamisoireiden lievittämisessä (oirepisteet, virtsasuihkun huippuvirtaama, elämänlaatu, jäännösvirtsan määrä) «Zumstein V, Betschart P, Vetterlein MW, ym. Prosta...»194, «Franco JVA, Jung JH, Imamura M, ym. Minimally inva...»195, «Xiang P, Guan D, Du Z, ym. Efficacy and safety of ...»196.

Haittavaikutukset ja riskit: Haittavaikutusten ja toimenpiteen jälkeisten riskien suhteen tulokset ovat ristiriitaisia, kun embolisaatiohoitoa verrataan eturauhashöyläykseen «Shim SR, Kanhai KJ, Ko YM, ym. Efficacy and Safety...»197, «Knight GM, Talwar A, Salem R, ym. Systematic Revie...»198, «Jiang YL, Qian LJ. Transurethral resection of the ...»199.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Eturauhasvaltimoiden embolisaatio vaikuttaa olevan vähemmän tehokas kuin eturauhashöyläys virtsaamisoireiden helpottamisen suhteen. 1a
5.3.4.3 Vesihöyryablaatio

Toimenpiteen kuvaus: Rezum®-järjestelmä käyttää vesihöyryä, jolla aiheutetaan eturauhaskudoksessa kudostuhoa. Toimenpide voidaan tehdä paikallispuudutuksessa toimenpidepoliklinikalla.

Hoidon tulokset: Rezum®-hoitoa ei ole verrattu muihin toimenpiteisiin satunnaistetussa asetelmassa. Rezum®-hoidolla noin puolet hoidetuista potilaista koki elämänlaadun parantuneen vuoden kohdalla toimenpiteestä «McVary KT, Gange SN, Gittelman MC, ym. Erectile an...»200. Viiden vuoden seurannassa noin 4 % potilaista oli päätynyt uuteen toimenpiteeseen «Roehrborn CG, Gange SN, Gittelman MC, ym. Convecti...»201.

Haittavaikutukset ja riskit: Yleisesti haittavaikutukset ovat lieviä ja paranevat seurannassa. Seksuaaliseen elämänlaatuun liittyvät haittavaikutukset ovat todennäköisesti lieviä «McVary KT, Gange SN, Gittelman MC, ym. Erectile an...»200.

5.3.4.4 iTIND-hoito

Toimenpiteen kuvaus: iTIND-laite asetetaan virtsarakon tähystyksessä eturauhasen sisäiseen virtsaputkeen, ja laitteen kolme säiettä laajentavat eturauhaskudosta aiheuttaen painevaikutuksellaan kudostuhoa. Laitetta pidetään paikallaan viiden päivän ajan, ja se poistetaan tähystyksessä. Toimenpide voidaan tehdä polikliinisesti.

Hoidon tulokset: iTIND-hoitoa ei ole verrattu muihin eturauhastoimenpiteisiin. Seurantatutkimusten perusteella toimenpide vaikuttaa parantavan merkittävästi virtsaamisoireita noin vuoden seurannassa «Porpiglia F, Fiori C, Amparore D, ym. Second-gener...»202.

Haittavaikutukset ja riskit: Haitat vaikuttavat hyvin lieviltä ja toimenpideriskit pieniltä noin kolmen vuoden seurannassa «Chughtai B, Elterman D, Shore N, ym. The iTind Tem...»203. Myös seksuaaliseen elämänlaatuun liittyviä haitttavaikutuksia vaikuttaa olevan vähän.

5.3.4.5 Suositukset kokeellisista hoidoista
Suosituslause
** Suosituslause ei perustu EAU:n hoitosuositukseen.
Tarjoa kokeellisia hoitoja ensisijaisesti kliinisen tutkimuksen yhteydessä.** (Vahva suositus)

Katso kuva «Yli 40-vuotiaiden miesten virtsaamisoireiden diagnostiikka ja hoitokaavio»2.

Kuva 2.

Yli 40-vuotiaiden miesten virtsaamisoireiden diagnostiikka- ja hoitokaavio.

5.4 Nokturia (yövirtsaisuus)

Nokturian määritelmä on potilasta haittaava herääminen yöllä virtsaamistarpeen vuoksi «Abrams P, Cardozo L, Fall M, ym. The standardisati...»8. Sen taustalla voi olla useita erilaisia syitä «Sakalis VI, Karavitakis M, Bedretdinova D, ym. Med...»204. Nokturia liittyy sekä yöllä tuotetun virtsan määrään että virtsarakon kykyyn varastoida virtsaa. Nokturiassa voi olla kyse virtsaamisongelmista (kuten yliaktiivisesta virtsarakosta, kroonisesta lantion alueen kiputilasta tai eturauhasobstruktiosta), mutta myös monista käyttäytymiseen, uniongelmiin tai nestekiertoon liittyvistä häiriöistä «Nokturian taustasyitä...»57. Usein nokturian taustalla on monia tekijöitä.

Keskeistä on erottaa, onko kyse 1) runsaasta yöllisestä virtsanerityksestä, 2) virtsarakon huonosta varastointikyvystä vai 3) unihäiriöistä.

Taulukko 57. Nokturian taustasyitä
Kategoria Runsas yöllinen virtsaneritys Pienet kertavirtsamäärät
Elintavat Runsas (ilta-)juominen Herkistyminen virtsaamistarpeen tunteelle, yöllinen herkkäunisuus
Systeeminen Neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöt
Uniongelmat Primaarisen unihäiriön (esim. uniapnea) aiheuttama heräily yöllä, varmuuden vuoksi virtsaaminen heräämisen yhteydessä
Alavirtsatiesairaudet Heikentynyt rakon varastointikyky, virtsarakon yliherkkyys

5.4.1 Diagnostinen selvittely

Nokturian taustalla olevia mahdollisia syitä ovat «Marshall SD, Raskolnikov D, Blanker MH, ym. Noctur...»205:

  1. virtsarakon varastoimisongelmat
  2. vuorokausivirtsan liiallinen tuottaminen (yli 40 ml/kg virtsanmuodostusta vuorokauden aikana)
  3. liiallinen yöllinen virtsaneritys (yöllinen virtsaneritys alle 65-vuotiailla yli 20 % vuorokausivirtsan erityksestä tai yli 33 % yli 65-vuotiailla)
  4. unihäiriöt
  5. edellä mainittujen syiden yhdistelmät.

Nokturian kannalta oleellisia sairauksia ovat sellaiset, jotka aiheuttavat neste- ja elektrolyyttitasapainon tai hormonitoiminnan häiriöitä. Hoitavan lääkärin tulee arvioida potilaan kokonaistilaa eikä keskittyä pelkästään urologisiin tiloihin ja niiden hoitoon.

  • Selvitä ja tutki potilaan yleisiä virtsaamisoireita. Käytä oirekyselylomakkeita ja selvitä todellinen virtsaamis- ja juomistilanne päiväkirjan avulla.
  • Arvioi nestetasapainoon ja uneen liittyvät tekijät.
  • Arvioi potilaan yleinen terveydentila sekä lääkitykset, erityisesti munuaisten toiminta, diabetes, sydämen vajaatoiminta ja uniapnea.

5.4.2 Nokturian hoito

Nokturian hoidon kulmakivi on tunnistaa ja hoitaa systeemiset sairaudet sen taustalla, erityisesti uniapnea, sydämen vajaatoiminta ja huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes. Lisäksi on tärkeää arvioida potilaan lääkitys (esimerkiksi diureetit, litium ja kalsiumsalpaajat). Mikäli päiväkirjan perusteella herää epäily liiallisesta nesteiden nauttimisesta (erityisesti kofeiini- ja alkoholipitoiset juomat), tulee potilasta ohjeistaa elintapamuutoksissa. Mikäli selvittelyn perusteella herää epäily urologisesta syystä, tulee harkita lääkehoitoa (tyhjennys- tai varastoimispainotteisen oirekuvan mukaan). Krooninen virtsaumpi tulee tunnistaa, sillä huonosti tyhjenevä rakko täyttyy nopeasti uudelleen ja aiheuttaa tiheävirtsaisuutta ja virtsan ylivuotokarkailua.

5.4.2.1 Antidiureettinen lääkitys

Antidiureettinen hormoni vasopressiini osallistuu elimistössä keskeisesti virtsanerityksen säätelyyn. Desmopressiini on tämän hormonin synteettinen muoto «Cannon A, Carter PG, McConnell AA, ym. Desmopressi...»206. Desmopressiini otetaan tablettina ennen nukkumaanmenoa. Juomista on syytä välttää ainakin tuntia ennen ja noin kahdeksan tunnin ajan lääkkeen ottamisen jälkeen.

Systemaattisen katsauksen perusteella desmopressiini voi (lumelääkkeeseen verrattuna) vähentää yöllisiä virtsaamiskertoja noin 0,5 kertaa kolmen kuukauden seurannassa ja 0,85 kertaa 3–12 kuukauden seurannassa «Han J, Jung JH, Bakker CJ, ym. Desmopressin for tr...»207. Tutkimukset ovat olleet pääosin lyhytkestoisia ja laadultaan vaihtelevia. Desmopressiinin haittavaikutuksia ovat päänsärky, hyponatremia, unettomuus, suun kuivuminen, verenpaineen nousu, turvotukset ja pahoinvointi. Hyponatremia on tärkein haittavaikutus erityisesti yli 65-vuotiailla, ja hoitamattoman hyponatremian seuraukset voivat olla hengenvaarallisia «Sakalis VI, Karavitakis M, Bedretdinova D, ym. Med...»204.

Ennen lääkehoidon aloitusta on syytä tehdä perinpohjaiset selvitykset nokturian taustalla olevista syistä ja hoitaa ne. Erityisesti sydämen vajaatoiminnan tunnistaminen on kriittistä. Natriumarvo on syytä mitata lähtötilanteessa ja säännöllisesti hoidon aikana. Lääkkeen määräämisessä yli 65-vuotiaille ja muille potilailla, joilla on suurentunut hyponatremian riski, tulee olla erityisen varovainen. Hyponatremia ilmaantuu tyypillisesti desmopressiinihoidon alussa (ensimmäisen kuukauden aikana), jolloin natriumarvon seuranta on erityisen tärkeää.

5.4.2.2 Urologisten sairauksien lääkkeet

Mikäli nokturian taustalla vaikuttaa olevan urologinen syy, voidaan kokeilla lääkehoitoa joko tyhjennysoireisiin (alfasalpaajat, 5-ARI-lääkkeet tai PDE5:n estäjät) tai varastoimisoireisiin (mirabegroni- tai antikolinergilääkitykset, ks. myös Vältä viisaasti -suositus «Antikolinergit iäkkäiden potilaiden virtsaamisoireiden hoidossa»1). Yleisesti näiden lääkehoitojen teho nokturiaan on tutkimuksissa ollut kovin vaatimaton verrattuna lumelääkkeeseen «Sakalis VI, Karavitakis M, Bedretdinova D, ym. Med...»204. Virtsarakon yliaktiivisuutta vähentävien lääkkeiden tutkimuksissa on yleisesti ollut vain vähän miespotilaita eikä tavoitteena siten ole ollut selvittää, onko lääkehoidoista hyötyä miesten nokturian hoidossa «Sakalis VI, Karavitakis M, Bedretdinova D, ym. Med...»204.

5.4.2.3 Muut lääkkeet

Unta parantavia lääkkeitä «Drake MJ, Mills IW, Noble JG. Melatonin pharmacoth...»208, diureetteja «Reynard JM, Cannon A, Yang Q, ym. A novel therapy ...»209, tulehduskipulääkkeitä «Falahatkar S, Mokhtari G, Pourreza F, ym. Celecoxi...»210 ja kasvivalmisteita «Sigurdsson S, Geirsson G, Gudmundsdottir H, ym. A ...»211 on tutkittu nokturian hoidossa, mutta niiden teho ei eroa merkittävästi lumelääkkeen tehosta. Tutkimukset ovat yksittäisiä, ja niiden laatu vaihtelee. Unta parantavat lääkkeet eivät yleensä auta vähentämään yöllisiä virtsaamiskertoja, mutta voivat helpottaa uudelleen nukahtamista.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Tutkimuksia nokturian taustasairauksien hoidosta ei ole tehty. 4
Tutkimuksia nokturian taustalla oleviin elintapoihin ja käyttäytymiseen vaikuttavista hoidoista ei ole tehty. 4
Antidiureettinen lääkehoito vähentää yöllisiä virtsaamiskertoja ja pidentää yhtäjaksoisen unen kestoa. 1b
Antidiureettinen lääkehoito lisää yli 65-vuotiaiden potilaiden hyponatremian riskiä. 1b
Alfasalpaajat voivat pidentää yhtäjaksoisen unen kestoa ja vähentää yöllisiä virtsaamiskertoja, mutta vaikutus on vähäinen. 2
Antikolinergihoito voi vähentää yöllistä virtsaamispakkoa, mutta vaikutus yöllisten virtsaamiskertojen vähenemiseen on vaatimaton ja lääkehoito aiheuttaa suun kuivumista. 2
5-ARI-lääkkeet vähentävät yöllisiä virtsaamiskertoja. 2
Suosituslauseet
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Hoida taustalla olevat nokturian syyt, kuten elintapoihin, systeemisiin sairauksiin, unihäiriöihin tai virtsaamisoireisiin liittyvät tilat.* (Vahva suositus)
Keskustele elintapoihin liittyvistä muutoksista, jotta yöllinen virtsaneritys ja virtsaamiskerrat vähenisivät, mikäli taustalla on ylenpalttinen juominen. (Vahva suositus)
Desmopressiinilääkitystä voidaan harkita sellaisten alle 65-vuotiaiden miesten nokturian hoitoon, joilla ei ole sydänsairautta tai muuta hoidettavaa syytä.* (Heikko suositus)
Keskustele potilaan kanssa desmopressiinilääkityksen aloittamisen mahdollisista haitoista suhteessa hyötyihin, etenkin jos potilas on yli 65-vuotias. (Vahva suositus)
Desmopressiinilääkityksen aikana natriumarvoa tulee seurata tarkasti ja säännöllisesti: mittaa natriumarvo ennen hoidon aloitusta ja lääkehoidon aloittamisen jälkeen kolmantena päivänä, viikon kohdalla ja kuukauden kohdalla. Tämän jälkeen seurantaa suositellaan säännöllisesti.* (Vahva suositus)
Harkitse alfasalpaajia miehille, joilla on nokturian lisäksi muita virtsaamisoireita. (Heikko suositus)
Suosittele rakon yliaktiivisuutta vähentäviä lääkkeitä miehille, joilla on nokturia ja yliaktiivisen virtsarakon taudinkuva. (Heikko suositus)
Suosittele 5-ARI-lääkkeitä miehille, joilla on nokturian lisäksi muita virtsaamisoireita ja suurentunut (> 40 ml) eturauhanen. (Heikko suositus)

5.5 Miesten virtsankarkailu

5.5.1 Epidemiologia ja patofysiologia

Virtsankarkailulla tarkoitetaan virtsanpidätyskyvyttömyyttä. Virtsankarkailua on 60–64-vuotiaista miehistä 11 %:lla ja yli 85-vuotiaista 31 %:lla. Virtsaamisoireisista jopa kolmanneksella on virtsankarkailua «D'Ancona C, Haylen B, Oelke M, ym. The Internation...»212, «Helfand BT, Smith AR, Lai HH, ym. Prevalence and C...»213, «Shamliyan TA, Wyman JF, Ping R, ym. Male urinary i...»214. Virtsankarkailu luokitellaan virtsan ponnistuskarkailuun, virtsan pakkokarkailuun ja sekamuotoiseen virtsankarkailuun «Miesten virtsankarkailun luokittelu: määritelmät, syyt, patofysiologia ja oireet...»60. Virtsankarkailun alatyyppejä ovat myös virtsan ylivuotokarkailu, jälkitiputtelu sekä yöllinen virtsankarkailu.

Taulukko 60. Miesten virtsankarkailun luokittelu: määritelmät, syyt, patofysiologia ja oireet
Tyyppi Määritelmä Syyt ja myötävaikuttavat tekijät Patofysiologia Oirekuva
Virtsan ponnistuskarkailu
Osuus < 10 %		 Virtsankarkailu ponnistellessa tai liikkuessa vatsalihasten jännittyessä
  • Eturauhasen leikkaukset
  • Neurologinen sairaus
  • Lantion alueen kirurgia
  • Virtsaputken leikkaukset
 Sulkijalihaksen puutteellinen toiminta Oireet: Virtsankarkailu fyysisen ponnistelun yhteydessä, esimerkiksi yskiessä, aivastaessa tai taakkaa nostaessa. Ei karkailua levossa tai nukkuessa.
Päiväkirjassa ja vaippatestissä: Karkailu liikkuessa
Yskimistestissä: Karkailu voidaan provosoida.
Virtsan pakkokarkailu
Osuus 40–80 %		 Virtsankarkailu äkillisen virtsaamistarpeen tunteen yhteydessä tai juuri sen jälkeen
  • Ikääntyminen
  • Anorektaaliset tai suolen toiminnan häiriöt
  • Elintavat (nesteen nauttiminen ja runsas kofeiinin saanti)
  • Krooninen eturauhasobstruktio
  • Idiopaattinen
  • Virtsarakon sairaudet (kystiitti, kutistusrakko, kipurakkosyndrooma)
  • Metabolinen oireyhtymä
  • Neurogeeniset sairaudet
  • Virtsatietulehdukset
  • Virtsarakon seinämälihaksenyliaktiivisuus (neurogeeninen tai ei-neurogeeninen)
  • Virtsateiden limakalvon ärsytys
  • Lisääntyneet hermoimpulssit keskushermostosta
 Oireet: Pakottava virtsaamistarpeen tunne, yleensä myös tihentynyt virtsaamistarve ja nokturia
Päiväkirjassa: Pakottavaa virtsaamistarpeen tunnetta, tiheästi rakon tyhjennyksiä (pieniä määriä), nokturiaa
Sekamuotoinen virtsankarkailu
Osuus 10–30 %		 Kaikki tilat, joissa on sekä virtsan ponnistus- että pakkokarkailua Ks. yläpuolelta Ks. yläpuolelta Oireet: Virtsankarkailua sekä ponnistelun että voimakkaan virtsaamistarpeen tunteen yhteydessä
Päiväkirjassa: Vaihtelevia tuloksia
Yskimistestissä: Karkailu voidaan provosoida

5.5.2 Diagnostiikka

Anamneesi ja kliininen tutkimus ovat samanlaiset kuin muutoinkin miesten virtsaamisoireissa, ja niiden avulla voidaan virtsankarkailu luokitella virtsan ponnistuskarkailuun, virtsan pakkokarkailuun ja sekamuotoiseen virtsankarkailuun sekä tunnistaa muut virtsankarkailun alatyypit, kuten virtsan ylivuotokarkailu ja yöllinen virtsankarkailu. Perustutkimusten avulla tunnistetaan potilaat, jotka tarvitsevat erikoislääkärin (esim. neurologin) konsultaatiota. Virtsaamispäiväkirja on standardoitu menetelmä mittaamaan oireen vaikeusastetta. Päiväkirjaan kirjataan virtsaamistarpeen tiheys ja virtsankarkailukertojen määrä, kertavirtsamääriä ja vuorokausi- ja yöaikaisen virtsan määrä «Bright E, Cotterill N, Drake M, ym. Developing and...»215. Validoidun kyselykaavakkeen avulla voidaan määritellä virtsankarkailun vaikeusastetta «Dumoulin C ym. Adult conservative management. 2023...»216. Virtsanäyte voi osoittaa virtsatieinfektion, proteinurian, hematurian tai glukosurian, joka vaatii jatkotutkimuksia tai -hoitoa «Babjuk, M ym. EAU Guidelines on Non-muscle-invasiv...»19, «Bonkat, G ym. EAU Guidelines on Urological Infecti...»20, «Palou J, Wood D, Bochner BH, ym. ICUD-EAU Internat...»21. Jäännösvirtsan mittauksella suljetaan pois virtsan ylivuotokarkailu «Gacci M, De Nunzio C, Sakalis V, ym. Latest Eviden...»217. Vaippatestillä voidaan mitata virtsankarkailun määrää ja seurata hoidon tehoa «Sato Y, Tanda H, Nakajima H, ym. Simple and reliab...»218, «Shy M, Fletcher SG. Objective Evaluation of Overac...»219. Virtsateiden kuvantamisella (UÄ, TT, MK) voidaan arvioida rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia virtsankarkailun taustalla «Soljanik, I ym. Imaging for urinary incontinence. ...»220.

Erikoissairaanhoidossa tehtäviä tutkimuksia ovat urodynaaminen tutkimus ja virtsaputken ja -rakon tähystys. Urodynaamisella tutkimuksella voidaan objektiivisesti arvioida virtsankarkailun tyyppiä ja tunnistaa varastoimis- ja tyhjennysvaiheen häiriöitä «Arcila-Ruiz M, Brucker BM. The Role of Urodynamics...»221. Urodynaamiset testit ovat aiheelliset yksilöllisen harkinnan perusteella erityisesti, kun harkitaan virtsankarkailun leikkaushoitoa «Cardozo, L ym. Incontinence 7th Edition. ICI-ICS. ...»222. Yleisin urodynaaminen löydös potilailla, joilla on virtsankarkailua eturauhasen leikkaushoidon jälkeen, on sulkijalihaksen heikkous, mutta merkittävällä osalla potilaista voidaan osoittaa virtsarakon seinämälihaksen toimintahäiriö (yliaktiivisuus tai heikentynyt komplianssi) «Bruschini H, Simonetti R, Antunes AA, ym. Urinary ...»223, «Porena M, Mearini E, Mearini L, ym. Voiding dysfun...»224. Virtsaputken ja -rakon tähystyksellä voidaan sulkea pois virtsaputken ja virtsarakon kaulan ahtaumat sekä alavirtsateiden kasvaimet, kivet ja divertikkelit. Sulkijalihaksen toimintaa voidaan arvioida erilaisin testein tähystyksen yhteydessä «Moore KC, Lucas MG. Management of male urinary inc...»225.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Validoidut oirekyselyt ja virtsaamispäiväkirja auttavat virtsankarkailun seulonnassa ja luokittelussa. 3
Vaippatestillä arvioidaan virtsankarkailun määrää ja vaikeusastetta sekä hoitovastetta. 3
Komplisoitumattomassa miesten virtsankarkailussa urodynaaminen tutkimus ei merkittävästi vaikuta hoitopäätökseen. 3
Suosituslauseet
Selvitä perinpohjaisesti esitiedot, mukaan lukien oireet, muut sairaudet ja lääkitys, ja tee kliininen tutkimus arvioidessasi miesten virtsankarkailua. (Vahva suositus)
Käytä virtsankarkailun arvioinnissa oirekyselyitä, virtsaamispäiväkirjaa ja vaippatestiä. (Vahva suositus)
Mittaa jäännösvirtsan määrä arvioidessasi virtsankarkailua. (Vahva suositus)
Harkitse urodynaamisia tutkimuksia ennen leikkaushoitoa. (Heikko suositus)

5.5.3 Konservatiivinen hoito

5.5.3.1 Taustatekijöiden hoito

5.5.3.1.1 Elintavat

Lihavuus, tupakointi, fyysinen aktiivisuus ja ruokavalio voivat olla yhteydessä virtsankarkailuun, ja elintapamuutokset voivat helpottaa virtsankarkailua «Wyman JF, Burgio KL, Newman DK. Practical aspects ...»226, «Breyer BN, Phelan S, Hogan PE, ym. Intensive lifes...»227, «Imamura M, Williams K, Wells M, ym. Lifestyle inte...»228.

Nesteenkäytön rajoittaminen on yleinen keino helpottaa virtsankarkailun oireita. Ohjeistuksen tulee perustua 24 tunnin neste- ja virtsaamispäiväkirjaan. Nesteenkäytön tulee olla riittävää välttämään janon tunne. Liian vähäisen ja liian suuren virtsanerityksen syy tulee selvittää «Wyman JF, Burgio KL, Newman DK. Practical aspects ...»226, «Townsend MK, Jura YH, Curhan GC, ym. Fluid intake ...»229, «Hashim H, Al Mousa R. Management of fluid intake i...»230. Kofeiinin ja virtsankarkailun välillä ei ole todettu yhteyttä väestötutkimuksissa, mutta kofeiinin käytön rajoittaminen muuhun elintapaohjaukseen yhdistettynä voi vähentää virtsaamispakkoa «Hannestad YS, Rortveit G, Daltveit AK, ym. Are smo...»231, «Bryant CM, Dowell CJ, Fairbrother G. Caffeine redu...»232.

Virtsaamisesta muistuttaminen ja virtsaamisen aikatauluttaminen vähentävät sellaisten potilaiden virtsankarkailua, jotka eivät enää ole omatoimisia «Eustice S, Roe B, Paterson J. Prompted voiding for...»233, «Flanagan L, Roe B, Jack B, ym. Systematic review o...»234, «Ostaszkiewicz J, Johnston L, Roe B. Habit retraini...»235. Virtsarakon koulutuksella voidaan mahdollisesti parantaa virtsarakon hallintaa, pidentää virtsausvälejä, lisätä virtsarakon tilavuutta, vähentää virtsankarkailua ja parantaa potilaan luottamusta virtsarakon toiminnan säätelyyn, mutta tästä ei ole tutkimusnäyttöä. Virtsarakon koulutuksen yhdistäminen antikolinergiääkitykseen ei näytä vähentävän virtsankarkailua, mutta vähentää tiheävirtsaisuutta ja nokturiaa «Rai BP, Cody JD, Alhasso A, ym. Anticholinergic dr...»236.

5.5.3.1.2 Muiden sairauksien hoito

Virtsankarkailua esiintyy erityisesti vanhuksilla, ja se on yhteydessä moniin perussairauksiin kuten dementiaan ja aivohalvaukseen. Perussairauden hoito voi vähentää virtsaamisoireita «Chughtai B, Thomas D, Russell D, ym. Prevalence of...»237. Erityisesti vanhuksilla on vaikeaa erottaa lääkityksen, perussairauksien ja iän vaikutusta virtsankarkailuun «Held F, Le Couteur DG, Blyth FM, ym. Polypharmacy ...»238. Ummetuksen hoito ja avustetut WC-käynnit voivat vähentää vanhusten virtsankarkailua «Schnelle JF, Leung FW, Rao SS, ym. A controlled tr...»239.

5.5.3.1.3 Virtsankarkailun apuvälineet

Virtsankarkailun hoidossa käytettäviä apuvälineitä ovat imukykyiset siteet ja vaipat, virtsankeräimet (urinaalit) ja virtsaputken ulkoiset sulkijat. Lievään virtsankarkailuun soveltuu lehdenmallinen vaippa suorakulmaista paremmin «Fader M, Cottenden A, Getliffe K, ym. Absorbent pr...»240. Siittimen puristimet voivat aiheuttaa kipua ja virtsaputkioireita «Macaulay M, Broadbridge J, Gage H, ym. A trial of ...»241. Erilaiset apuvälineet soveltuvat eri tilanteisiin, ja niitä voidaan käytössä yhdistellä ja vuorotella. Kestokatetri aiheuttaa virtsaputken komplikaatioita ja infektioita «Hunter KF, Bharmal A, Moore KN. Long-term bladder ...»242. Pysyvä kestokatetri tai suprapubinen katetri ei ole ensisijainen virtsankarkailun hoitomuoto.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Tutkimusnäyttö elintapamuutosten kuten painonpudotuksen, tupakoinnin lopettamisen ja ruokavaliomuutosten vaikutuksesta miesten virtsankarkailun hoidossa on rajallista. 3
Virtsaamisesta muistuttaminen ja virtsaamisen aikatauluttaminen vähentävät virtsankarkailua potilailla, jotka eivät enää ole omatoimisia. 1b
Virtsarakon koulutus yhdistettynä antikolinergihoitoon ei vähennä virtsankarkailua, mutta voi vähentää tiheävirtsaisuutta ja nokturiaa. 1b
Tutkimusnäyttö perussairauksien hoidon ja lääkemuutosten vaikutuksesta miesten virtsankarkailun hoidossa on rajallista. 3
Vaipat ja virtsankeräimet ovat oireenmukainen vaihtoehto virtsankarkailun hoitoon. 1b
Suosituslauseet
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Ohjaa potilasta elintapamuutoksiin, joilla virtsankarkailu voi helpottua. (Heikko suositus)
Ota käyttöön virtsaamisesta muistuttaminen ja virtsaamisen aikatauluttaminen niille potilaille, jotka eivät enää ole omatoimisia. (Vahva suositus)
Suosittele virtsarakon koulutusta virtsankarkailun lisähoitona. (Heikko suositus)
Arvioi potilaan perussairaudet ja lääkitykset, joilla voi olla vaikutusta virtsankarkailuun.* (Heikko suositus)
Käytä vaippoja ja virtsankeräimiä virtsankarkailun oireenmukaiseen hoitoon.* (Vahva suositus)
5.5.3.2 Fysioterapia

5.5.3.2.1 Lantionpohjan lihasten harjoittelu

Lantionpohjan lihasten harjoittelu yksinään tai yhdessä biopalautteen tai sähköärsytyshoidon kanssa parantaa virtsanpidätyskykyä ja nopeuttaa sen toipumista eturauhasleikkauksen jälkeen «Kannan P, Winser SJ, Fung B, ym. Effectiveness of ...»243, «Sciarra A, Viscuso P, Arditi A, ym. A biofeedback-...»244, «Fernández RA, García-Hermoso A, Solera-Martínez M,...»245, «Khorrami, MH ym. Single session pre-operative pelv...»246, «Zhou L, Chen Y, Yuan X, ym. Preoperative pelvic fl...»247. Ohjatun harjoittelun ohella pelkät kirjalliset lantionpohjan lihasten harjoitteluohjeetkin ovat osoittautuneet hyödyllisiksi «Dubbelman Y, Groen J, Wildhagen M, ym. The recover...»248, «Moore KN, Valiquette L, Chetner MP, ym. Return to ...»249. Lantionpohjan lihasten harjoitteiden ohella lantionpohjan lihasten vahvuutta voidaan parantaa ja virtsanpidätyskyvyn toipumista edistää esimerkiksi pilates-voimistelulla «Gomes CS, Pedriali FR, Urbano MR, ym. The effects ...»250.

5.5.3.2.2 Sähköstimulaatio

Näyttö sähkö- ja sähkömagneettisen stimulaatiohoidon tehosta virtsankarkailun hoidossa on puutteellista. Sähköstimulaatiohoidosta voi olla hyötyä lantionpohjan lihasten harjoitteiden tehon lisäämisessä hoidon alussa «Berghmans B, Hendriks E, Bernards A, ym. Electrica...»251, «Lim R, Lee SW, Tan PY, ym. Efficacy of electromagn...»252, «Wallace PA, Lane FL, Noblett KL. Sacral nerve neur...»253, «Yang JM, Ye H, Long Y, ym. Effect of pelvic floor ...»254.

5.5.3.2.3 Tibialis posterior -hermon sähköstimulaatio

Virtsan pakkokarkailun hoidossa voidaan tibialis posterior -hermon sähköstimulaatiolla (PTNS, percutaneous tibial nerve stimulation) vaikuttaa sakraaliseen virtsaamiskeskukseen sakraalisten hermojuurien S2–S4 kautta. PTNS voidaan tehdä perkutaanisesti ohuen neulan kautta tai transkutaanisesti käyttämällä pintaelektrodia. Näyttö PTNS-hoidon tehosta on puutteellista, mutta huomioiden hoidon turvallisuus sitä voidaan kokeilla ennen invasiivisempia hoitoja «Ramírez-García I, Blanco-Ratto L, Kauffmann S, ym....»255. Hoidon mahdollisia haittoja ovat lievä kipu tai epämukavuus pistosalueella, pienet verenpurkaumat, turvotus, jalan pistely ja vasovagaalinen reaktio «Civic D, Black E. Re: Randomized trial of percutan...»256, «Wang M, Jian Z, Ma Y, ym. Percutaneous tibial nerv...»257. Hoidon vasta-aiheita ovat sydämentahdistin ja stimulaatioalueen ihosairaus.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
On epäselvää, parantaako lantionpohjan lihasten fysioterapiaan yhdistetty virtsarakon koulutus, sähköstimulaatio tai biopalautehoito tuloksia verrattuna pelkkään lantionpohjan lihasten fysioterapiaan. 1b
Sähköstimulaatio voi parantaa lantionpohjan lihasten harjoittelun tuloksia kuuden kuukauden seuranta-aikana. 2
Tutkimusnäyttö tibialis posterior -hermon sähköstimulaation hyödyllisyydestä miespotilaiden hoidossa on niukkaa. 2
Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että tibialis posterior -hermon sähköstimulaatio parantaisi miesten virtsan pakkokarkailua. 2
Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Suosittele lantionpohjan lihasten fysioterapiaa eturauhastoimenpiteen yhteydessä virtsanpidätyskyvyn palautumisen nopeuttamiseksi. Harjoituksiin voidaan harkinnan perusteella yhdistää biopalautehoito ja/tai sähköstimulaatiohoito.* (Vahva suositus)

5.5.4 Virtsankarkailun lääkehoito

5.5.4.1 Virtsan pakkokarkailun lääkehoito

Virtsan pakkokarkailun hoidossa käytetään ensimmäisen linjan hoitoina antikolinergeja ja beeta3-agonistia (mirabegroni). Katso kappaleet 5.2.3 «A7»8 ja 5.2.4 «A5»6. Katso myös Vältä viisaasti -suositus «Antikolinergit iäkkäiden potilaiden virtsaamisoireiden hoidossa»1.

5.5.4.2 Virtsan ponnistuskarkailun lääkehoito

Systemaattisessa katsauksessa duloksetiinihoidon on todettu parantavan prostatektomialeikkauksen jälkeen virtsanpidätyskykyä 1–9 kuukauden seurannassa (housunsuojien määrä väheni 61 % ja suojien märkäpaino 68 %) «Kotecha P, Sahai A, Malde S. Use of Duloxetine for...»258. Hoidolla on kuitenkin paljon haittavaikutuksia, jotka johtavat usein hoidon keskeyttämiseen «Kotecha P, Sahai A, Malde S. Use of Duloxetine for...»258. Tutkimukset ovat olleet menetelmällisesti heikkoja. Duloksetiinilla on käyttöaihe naisten, mutta ei miesten, virtsankarkailun hoitoon. Annostus miehillä on samanlainen kuin naisilla.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Antikolinergit voivat merkittävästi parantaa tiheävirtsaisuutta, pakottavaa virtsaamistarpeen tunnetta ja virtsan pakkokarkailua. 1b
Mirabegroni on yhtä tehokas kuin antikolinergilääkitykset virtsan pakkokarkailun vähentämisessä. 1b
Duloksetiinilla saadaan lyhyellä seuranta-ajalla parannettua radikaaliprostatektomian jälkeistä virtsan ponnistuskarkailua, mutta haittavaikutusten vuoksi hoito usein keskeytyy. 1b
Suosituslauseet
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Suosittele antikolinergia tai mirabegronia niille miehille, joilla on virtsan pakkokarkailua. (Vahva suositus) Katso myös Vältä viisaasti -suositus «Antikolinergit iäkkäiden potilaiden virtsaamisoireiden hoidossa»1
Duloksetiinia voidaan harkita miesten virtsan ponnistuskarkailun hoitoon, mutta lääkkeellä ei ole virallista käyttöaihetta miesten virtsan ponnistuskarkailun hoidossa ja lääkkeellä voi olla runsaasti haittavaikutuksia.* (Heikko suositus)

5.5.5 Virtsan ponnistuskarkailun kirurginen hoito

5.5.5.1 Virtsaputken ympärille ruiskutettavat täyteaineet

Toimenpiteen kuvaus: Täyteaineruiskutuksissa (bulking agents) on tavoitteena lisätä virtsaputken ympärillä olevaa massaa virtsankarkailun helpottamiseksi.

Hoidon tulokset: Tulokset ovat vaatimattomia, ja tutkimusnäyttö on heikkoa «Choinière R, Violette PD, Morin M, ym. Evaluation ...»259.

Haittavaikutukset ja riskit: Virtsaamiskipu ja verivirtsaisuus helpottavat yleensä itsestään «Toia B, Gresty H, Pakzad M, ym. Bulking for stress...»260. Toisinaan todetaan allergisia reaktioita «Stothers L, Goldenberg SL. Delayed hypersensitivit...»261 ja täyteaine voi kulkeutua imuteihin «Malizia AA Jr, Reiman HM, Myers RP, ym. Migration ...»262, «Pannek J, Brands FH, Senge T. Particle migration a...»263.

5.5.5.2 Nauhaleikkaukset

Miesten nauhaleikkauksia (nk. slingaleikkauksia) käytetään lievän tai keskivaikean virtsan ponnistuskarkailun hoidossa, tyypillisesti eturauhasleikkauksen jälkeen. Nauhoja on sekä kiinteitä että säädettäviä.

5.5.5.2.1 Kiinteät nauhat

Toimenpiteen kuvaus: Nauha asennetaan virtsaputken taakse kiinteästi ja nauhan kireys säädetään leikkauksen aikana eikä sitä voi muuttaa myöhemmin. Nauha puristaa tai kohottaa virtsaputkea pidätyskyvyn parantamiseksi «Zeif, HJ ym. The Male Sling for Post-Radical Prost...»264, «Bole R, Hebert KJ, Gottlich HC, ym. Narrative revi...»265.

Hoidon tulokset: Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä (33 kohorttitutkimusta ja yksi satunnaistettu tutkimus) todettiin nauhaleikkauksen parantavan 60 % leikatuista potilaista ja housunsuojien käyttö väheni 3,33 kpl/vrk «Chen YC, Lin PH, Jou YY, ym. Surgical treatment fo...»266. Satunnaistetussa tutkimuksessa nauhaleikatuista potilaista vuoden kohdalla 87 % oli kuivia «Abrams P, Constable LD, Cooper D, ym. Outcomes of ...»267 ja toisessa tutkimuksessa kolmen vuoden seuranta-aikana 49 % oli subjektiivisesti kuivia «Cornu JN, Sèbe P, Ciofu C, ym. Mid-term evaluation...»268. Tyypillisesti tulokset ovat huonompia miehillä, joilla on hyvin runsasta virtsankarkailua tai jotka ovat saaneet edeltävästi lantion alueen sädehoitoa «Silva LAD, Simonetti R, Silva EMKD. Adjustable sli...»269, «Bauer RM, Soljanik I, Füllhase C, ym. Results of t...»270.

Haittavaikutukset ja riskit: Yleisin leikkauksen jälkeinen haitta on leikkausalueen kipu ja haavatulehdus, mutta krooniseksi jäävä kipu on kuitenkin harvinainen (1,3 %) «Meisterhofer K, Herzog S, Strini KA, ym. Male Slin...»271. Myös nauhan eroosion tai nauhanpoistoleikkauksen riski on hyvin pieni (0–0,4 %) «Cornu JN, Sèbe P, Ciofu C, ym. Mid-term evaluation...»268, «Abrams P, Andersson KE, Birder L, ym. Fourth Inter...»272, «Grabbert M, Mumm JN, Klehr B, ym. Extended follow-...»273, «Gill BC, Swartz MA, Klein JB, ym. Patient perceive...»274, «Rehder P, Mitterberger MJ, Pichler R, ym. The 1 ye...»275.

5.5.5.2.2 Säädettävät nauhat

Toimenpiteen kuvaus: Säädettävä nauha eroaa kiinteästä nauhasta siten, että nauhan kireyttä voidaan säätää leikkauksen jälkeen polikliinisesti lisäämällä tai vähentämällä painetta. Markkinoilla on erilaisia säädettäviä nauhoja.

Hoidon tulokset: Vain yksi satunnaistettu tutkimus on tehty, valtaosa tutkimuksista on seurantatutkimuksia. Systemaattisessa katsauksessa objektiivinen parantuminen virtsan ponnistuskarkailusta todettiin 17–92 %:lla potilaista «Meisterhofer K, Herzog S, Strini KA, ym. Male Slin...»271.

Haittavaikutukset ja riskit: Yleisin haittavaikutus on leikkausalueen kipu, eroosio ja infektio «Meisterhofer K, Herzog S, Strini KA, ym. Male Slin...»271. Kroonista kipua todetaan vain pienellä määrällä potilaista (1,5 %) «Bochove-Overgaauw DM, Schrier BP. An adjustable sl...»276, «Dalpiaz O, Knopf HJ, Orth S, ym. Mid-term complica...»277. Nauha on jouduttu poistamaan 10–16 %:lta potilaista, ja eroosiota todetaan noin 10 %:lla potilaista «Silva LAD, Simonetti R, Silva EMKD. Adjustable sli...»269.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Rajallinen tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nauhaleikkauksilla voidaan vähentää tai parantaa eturauhasleikkauksen jälkeistä lievää tai keskivaikeaa virtsan ponnistuskarkailua. 1b
Vaikea virtsankarkailu tai aiempi lantion alueen sädehoito ennustaa pienempää hyötyä nauhaleikkauksesta. 2
Säädettävien nauhojen hyödystä miesten virtsan ponnistuskarkailussa on vain rajallisesti näyttöä. 3
Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että nauhan säädettävyys toisi lisäetua verrattuna kiinteään nauhaan. 3
Suosituslauseet
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Nauhaleikkausta voidaan harkita eturauhastoimenpiteen jälkeisen keskivaikean virtsankarkailun hoitoon.* (Heikko suositus)
Kerro potilaalle, että vaikea virtsankarkailu tai aiempi lantion alueen sädehoito ennustaa heikompaa hyötyä nauhaleikkauksesta.* (Vahva suositus)
5.5.5.3 Sulkijalihasproteesit

Toimenpiteen kuvaus: Keinotekoinen sulkijalihasproteesi on miesten keskivaikean tai vaikean virtsan ponnistuskarkailun standardihoito. Proteesi koostuu kolmesta osasta: paineistettava kaulus (virtsaputken ympärillä), paineensäätelypumppu (kivespussissa) sekä pallomainen painesäiliö «Yang R, Liu L, Li G, ym. Efficacy of solifenacin i...»278. Pumpun avulla virtsaputken ympärille saadaan painetta, joka estää virtsankarkailun, ja pumpun avulla paine voidaan hetkellisesti poistaa, jolloin virtsaaminen onnistuu.

Hoidon tulokset: Meta-analyysissä sulkijalihasproteesileikkauksella 56 % potilaista parani virtsankarkailusta ja vaippojen määrä väheni keskimäärin 3,75 kpl/vrk «Chen YC, Lin PH, Jou YY, ym. Surgical treatment fo...»266. Pitkäaikaistutkimuksissa (mediaaniseuranta-aika > 15 vuotta) on raportoitu, että noin 77 % potilaista oli edelleen pidätyskykyisiä ja 90 % potilaista subjektiivisesti tyytyväisiä «Léon P, Chartier-Kastler E, Rouprêt M, ym. Long-te...»279.

Haittavaikutukset ja riskit: Kyseessä on vierasesine, joka saattaa infektoitua (riski 8,5 %), aiheuttaa virtsaputken atrofiaa (7,9 %) tai vioittua mekaanisesti (6,2 %) «Van der Aa F, Drake MJ, Kasyan GR, ym. The artific...»280. Aiempi lantion alueen sädehoito heikentää hoitotuloksia «Viers BR, Linder BJ, Rivera ME, ym. Long-Term Qual...»281, «Srivastava A, Joice GA, Patel HD, ym. Causes of Ar...»282. Takautuvassa tutkimuksessa 38 %:lla potilaista proteesiin tuli jonkinlainen uusintaleikkausta vaativa mekaaninen häiriö kolmen vuoden seuranta-aikana «Srivastava A, Joice GA, Patel HD, ym. Causes of Ar...»282.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Sulkijalihasproteesi on tehokas hoito miesten virtsan ponnistuskarkailuun. 1b
Aiempi lantion alueen sädehoito heikentää sulkijalihasproteesileikkauksen tuloksia. 3
Sulkijalihasproteesin poistoriski (infektion tai eroosion vuoksi) on suhteellisen suuri. 3
Suosituslauseet
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Suosittele sulkijalihasproteesileikkausta miehille, joilla on keskivaikea tai vaikea virtsan ponnistuskarkailu. (Vahva suositus)
Kerro potilaalle, että vaikka proteesileikkaus on tehokas virtsankarkailun hoitomuoto, komplikaation ja uusintaleikkauksen riski on suhteellisen suuri.* (Vahva suositus)

5.5.6 Virtsan pakkokarkailun kirurginen hoito

5.5.6.1 Virtsarakon lihasseinämän botuliinitoksiinipistoshoito

Toimenpiteen kuvaus: Virtsarakon seinämään injisoitava botuliinitoksiini aiheuttaa väliaikaisen ja osittaisen virtsarakon seinämälihaksen halvaantumisen. Onabotulinumtoksiini A:lla on myyntilupa Euroopassa ei-neurogeenisen virtsarakon yliaktiivisuuden hoitoon. Yhden pistoshoidon teho kestää yleensä useita kuukausia «Duthie JB, Vincent M, Herbison GP, ym. Botulinum t...»283, «Mangera A, Andersson KE, Apostolidis A, ym. Contem...»284.

Hoidon tulokset: Botuliinitoksiinihoito on tehokkaampi virtsan pakkokarkailun hoito kuin antikolinergi- tai mirabegronilääkitys «Nitti VW, Dmochowski R, Herschorn S, ym. Onabotuli...»285, «Drake MJ, Nitti VW, Ginsberg DA, ym. Comparative a...»286, «Herschorn S, Kohan A, Aliotta P, ym. The Efficacy ...»287, «Lozano-Ortega G, Walker D, Rogula B, ym. The Relat...»288. Potilailla, joilla antikolniergilääkitys ei auttanut, botuliinitoksiinipistokset vähensivät virtsan pakkokarkailua 50 % vuorokaudessa, ja 23 %:lla potilaista virtsan pakkokarkailu parantui täysin «Nitti VW, Dmochowski R, Herschorn S, ym. Onabotuli...»285.

Haittavaikutukset ja riskit: Botuliinitoksiinihoitoa harkittaessa tulee ottaa huomioon potilaan mahdolliset muut botuliinitoksiinihoidot, jotta kokonaisannos ei ylity. Virtsaumpi ja virtsatieinfektio ovat yleisimmät botuliinitoksiinihoidon haitat. Muita mahdollisia haittavaikutuksia ovat verivirtsaisuus, virtsan kirvely ja pistoshoidon jälkeinen kipu «Cui Y, Wang L, Liu L, ym. Botulinum toxin-A inject...»289. Botuliinitoksiinihoidon jälkeinen virtsaumpi hoidetaan omatoimisin toistokatetroinnein. Eturauhasen höyläyksen tai poistoleikkauksen jälkeen toistokatetroinnin tarve on huomattavasti vähäisempää kuin ennen eturauhaskirurgiaa «Bels J, de Vries P, de Beij J, ym. Long-term Follo...»290. Tutkimuksessa, joissa oli ainoastaan miespotilaita, jopa 69 % potilaista ei halunnut jatkaa pistoshoitoa «Mateu Arrom L, Mayordomo Ferrer O, Sabiote Rubio L...»291.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Yksittäinen botuliinitoksiinihoitokerta on lumelääkettä tehokkaampi vähentämään virtsan pakkokarkailua ja parantamaan elämänlaatua. 1b
Toistetun pistoshoidon tehon heikkenemisestä ei ole näyttöä, mutta potilaat jättävät usein hoidon kesken. 3
Botuliinitoksiinipistoshoito altistaa virtsatietulehdukselle sekä virtsaummelle. 2
Suosituslauseet
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Botuliinitoksiinihoitoa voidaan harkita erityisesti omatoimisille ja hyväkuntoisille potilaille, joiden virtsan pakkokarkailuun tablettimuotoinen lääkehoito on teholtaan riittämätön.* (Heikko suositus)
Kerro potilaalle, että lääkevaikutus kestää rajallisen ajan, altistaa virtsatietulehdukselle ja voi vaatia pitkittynyttä toistokatetroinnin tarvetta. (Vahva suositus)
5.5.6.2 Sakraalinen neuromodulaatio

Toimenpiteen kuvaus: Sakraalisessa neuromodulaatiossa (SNM) johdetaan matala-amplitudisia sähköimpulsseja elektrodin kautta sakraalisiin hermojuuriin. S3-juuren stimulaatio muuttaa virtsarakkoa säätelevän hermoston aktiivisuutta. Tarkkaa toimintamekanismia ei vielä tunneta. Ensimmäisessä eli testivaiheessa asetetaan perkutaanisesti S3-hermojuuren viereen elektrodi, joka yhdistetään ulkoiseen stimulaattoriin. Mikäli oireet testijakson aikana lievittyvät riittävästi, voidaan asettaa pysyvä sisäinen stimulaattori.

Hoidon tulokset: Teholtaan sakraalinen neuromodulaatio on botuliinitoksiinihoidon luokkaa «He Q, Li B, Zhang C, ym. Treatment for refractory ...»292. Tutkimusten luotettavuutta rajoittaa lumevertailun puute, ja lisäksi tutkimuksissa miesten osuus on tyypillisesti vain 10 %.

Haittavaikutukset ja riskit: Yleisimpiä sakraalisen neuromodulaatiohoidon komplikaatioita ovat paikallinen kipu (13–42 %), elektrodin liikkuminen (4–21 %), selkä- ja jalkakipu (3–18 %) sekä haavainfektio (6–7 %). Kolmannes potilaista tarvitsee uusintaleikkauksen laitteen toimintahäiriön, patterin vaihdon tai elektrodin liikkumisen vuoksi «Tutolo M, Ammirati E, Heesakkers J, ym. Efficacy a...»293.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Sakraalinen neuromodulaatio on tehokasta, kun virtsaamispakon ja virtsan pakkokarkailun konservatiivinen hoito on epäonnistunut. Tutkimuksissa sakraalista neuromodulaatiota ei ole verrattu lumehoitoon. 2a
Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Sakraalista neuromodulaatiota voidaan harkita hyväkuntoisille ja omatoimisille potilaille, mikäli lääkehoito ei riitä eikä virtsankarkailuun ole neurologista syytä.* (Heikko suositus)
5.5.6.3 Augmentaatiokystoplastia tai virtsa-avanne

Toimenpiteen kuvaus: Augmentaatiokystoplastiassa virtsarakon tilavuutta lisätään liittämällä siihen kappale avattua ohutsuolta, mikä vähentää virtsarakon yliaktiivisuuden oireita. Virtsa-avanne voi olla vaihtoehto lantion alueen leikkausten, sädehoidon tai muun patologian aiheuttamassa erittäin vaikeassa virtsankarkailussa tai fisteliongelmassa. Useimmat potilaat tarvitsevat kystoplastian jälkeen toistokatetrointeja rakon tyhjentämiseksi.

Hoidon tulokset: Satunnaistettuja tai laadukkaita tutkimuksia ei ole.

Haittavaikutukset ja riskit: Augmentaatiokystoplastia ja virtsa-avanne ovat isoja leikkauksia, ja niihin liittyy suuri komplikaatioiden riski (esimerkiksi jälkitulehdus, suolitukos, jälkiverenvuoto sekä sydän- ja verisuonikomplikaatiot). Pitkäaikaisena riskinä ovat metaboliset häiriöt, suolen toiminnan häiriöt, suoliliman tuotto, virtsakivien muodostus sekä pieni virtsarakkosyövän riski «Hoen L', Ecclestone H, Blok BFM, ym. Long-term eff...»294.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Augmentaatiokystoplastiasta ja virtsa-avanteesta on hyvin vähän tutkimusnäyttöä virtsan pakkokarkailun hoidossa. 3
On hyvin todennäköistä, että augmentaatiokystoplastian jälkeen potilas joutuu pysyvästi itse katetroimaan rakon tyhjäksi. 3
Augmentaatiokystoplastia- ja virtsa-avanneleikkauksiin liittyy merkittävä lyhyt- ja pitkäaikaiskomplikaatioiden riski. 3
Augmentaatiokystoplastia- ja virtsa-avanneleikkauksia ei ole verrattu keskenään tehon tai potilastyytyväisyyden suhteen. 3
Suosituslauseet
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Augmentaatiokystoplastiaa voidaan harkita, mikäli potilaalla on vaikeaa virtsan pakkokarkailua, mikään muu hoitomuoto ei toimi ja potilas hyväksyy leikkausriskit ja sitoutuu omatoimiseen katetrointiin.* (Heikko suositus)
Virtsa-avanneleikkausta voidaan harkita hyväkuntoisen ja omatoimisen potilaan virtsankarkailun hoidoksi, mikäli potilaalla on vaikeaa virtsan pakkokarkailua, muut hoidot ovat epäonnistuneet ja potilas hyväksyy pysyvän virtsa-avanteen.* (Heikko suositus)

5.6 Aliaktiivisen virtsarakon hoito

5.6.1 Epidemiologia ja patofysiologia

Virtsarakon seinämälihaksen aliaktiivisuudella tarkoitetaan virtsarakon supistumisen voiman tai keston vähenemistä, minkä seurauksena virtsarakon tyhjenemisaika pitenee tai virtsarakon tyhjeneminen epäonnistuu «Chapple CR, Osman NI, Birder L, ym. Terminology re...»295. Virtsarakon aliaktiivisuuden oireita ovat virtsaamisen aloittamisen vaikeus, heikko virtsasuihku, pidentynyt virtsaamisaika, virtsarakon puutteellinen tyhjeneminen ja heikentynyt tunne virtsarakon täyttymisestä. Virtsarakon seinämälihaksen aliaktiivisuutta arvioidaan olevan noin 10 %:lla alavirtsateiden oireista kärsivistä miehistä ja jopa 48 %:lla virtsaamisoireisista 70-vuotiaista «Kuo HC. Videourodynamic analysis of pathophysiolog...»296, «Wang CC, Yang SS, Chen YT, ym. Videourodynamics id...»297, «Abarbanel J, Marcus EL. Impaired detrusor contract...»298.

Virtsarakon aliaktiivisuus voi olla taustaltaan hermostollista (ks. EAU Guidelines Neuro-urology «Groen J, Pannek J, Castro Diaz D, ym. Summary of E...»299), lihassolujen toiminnan heikkenemisestä johtuvaa, iatrogeenista (virtsarakkoa lamaavat lääkkeet, kuten antikolinergit ja opioidit, lantion alueen leikkaukset) tai idiopaattista «Osman NI, Chapple CR, Abrams P, ym. Detrusor under...»300, «Vale L, Jesus F, Marcelissen T, ym. Pathophysiolog...»301. Aliaktiivinen virtsarakon seinämälihas voi liittyä myös ikääntymiseen «Osman NI, Chapple CR, Abrams P, ym. Detrusor under...»300.

5.6.2 Diagnostiikka

Aliaktiivisen virtsarakon diagnostiikkaan kuuluu huolellinen sairaushistorian selvittäminen mukaan lukien perussairaudet ja lääkitykset, joista voi paljastua virtsarakon toimintahäiriön taustasyy. Virtsaamisoireet tulee kartoittaa ja luokitella varastoimisvaiheen, tyhjennysvaiheen ja virtsaamisen jälkeisiin oireisiin. Aliaktiivisen virtsarakon kliininen kuva vaihtelee oireettomasta tilanteesta oireiseen krooniseen virtsaumpeen. Usein tyhjennysvaiheen oireet ovat vallitsevia, mutta myös varastoimisvaiheen oireita voi olla erityisesti, kun virtsarakko tyhjenee huonosti tai on muita virtsarakon toimintahäiriöitä «Osman NI, Esperto F, Chapple CR. Detrusor Underact...»302. Aliaktiivisen virtsarakon oireiden selvittelyyn ei ole validoituja kyselykaavakkeita, mutta virtsaamisoireiston kartoittamiseen voi käyttää tavanomaisia kyselykaavakkeita «A1»2 «Kim A, Park YJ, Heo KO, ym. Novel symptom question...»303 ja virtsaamispäiväkirjaa «hoi11010a.pdf»1.

Vaikka virtsarakon aliaktiivisuuteen liittyy usein pidentynyt virtsaamisaika ja jäännösvirtsataipumus, sitä ei voi diagnosoida virtsanvirtaaman (flowmetrian) tai jäännösvirtsan määrän perusteella «Lee KS, Song PH, Ko YH. Does uroflowmetry paramete...»304, «Wada N, Watanabe M, Ishikawa M, ym. Uroflowmetry p...»305, «Rademakers KL, van Koeveringe GA, Oelke M, ym. Ult...»306. Erikoissairaanhoidossa aliaktiivinen virtsarakko osoitetaan urodynaamisella tutkimuksella «Osman NI, Esperto F, Chapple CR. Detrusor Underact...»302.

5.6.3 Konservatiivinen hoito

Aliaktiivisen virtsarakon hoidon tavoitteena on helpottaa virtsaamisoireita, estää komplikaatioiden, kuten infektioiden kehittyminen ja parantaa elämänlaatua. Virtsarakon tyhjeneminen voidaan yrittää turvata parantamalla virtsarakon supistuvuutta tai vähentämällä virtsaputken vastusta «van Koeveringe GA, Vahabi B, Andersson KE, ym. Det...»307.

5.6.3.1 Aikataulutettu virtsaaminen ja virtsarakon tyhjenemisen optimointi

Oireettomille potilaille, kuten diabetesta sairastaville ja lantion leikkauksen tai sädehoidon läpikäyneille, tulee kertoa viiveellä alkavasta virtsarakon tunnon heikkenemisestä ja virtsarakon kapasiteetin lisääntymisestä. Jos virtsarakon tunto on heikentynyt, on suositeltavaa käydä virtsaamassa aikataulutetusti. Jos potilaalla on häiritsevää tiheävirtsaisuutta, virtsaaminen 2–3 kertaa peräkkäin voi vähentää jäännösvirtsan määrää.

5.6.3.2 Lantionpohjan lihaksiston rentouttamisen harjoittelu ja biopalautehoito

Onnistunut virtsaaminen vaatii lantionpohjan lihaksiston ja virtsaputken sulkijan rentoutumisen «Fowler CJ, Griffiths D, de Groat WC. The neural co...»308. Lantion fysioterapiassa voidaan harjoitella lantionpohjan lihaksiston rentouttamista. Lapsilla tehdyissä tutkimuksissa biopalautehoidon yhdistäminen fysioterapiaan paransi fysioterapian tuloksia «Ladi-Seyedian S, Kajbafzadeh AM, Sharifi-Rad L, ym...»309.

5.6.3.3 Omatoiminen toistokatetrointi

Jos potilaan jäännösvirtsan määrä on toistuvasti suuri, (omatoiminen) toistokatetrointi on paras keino tyhjentää virtsarakko. Jäännösvirtsan määrälle ei ole tarkkaa ylärajaa, mutta virtsatieinfektioiden riski suurenee, jos jäännösvirtsan määrä on yli 300 ml «Bates TS, Sugiono M, James ED, ym. Is the conserva...»310. Toistokatetrointi on kestokatetria parempi, koska siihen liittyy vähemmän komplikaatioita kuten virtsatieinfektioita, oireetonta bakteriuriaa, virtsarakkokiviä ja virtsan ylivuotokarkailua. Kestokatetrin pitkäaikaista käyttöä tulee välttää, mikäli toistokatetrointi on mahdollista omatoimisesti tai avustajan tai hoitajan tekemänä.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Lantionpohjan lihasten rentoutustekniikat voivat auttaa aliaktiivisen virtsarakon tyhjenemishäiriössä. 4
Jos potilaan jäännösvirtsan määrä on toistuvasti suuri (> 300 ml), (omatoiminen) toistokatetrointi on paras keino tyhjentää virtsarakko. 3
Kestokatetrointiin (virtsaputken kautta tai suprapubisesti) liittyy suurentunut komplikaatioiden ja virtsatieinfektioiden riski. 3
Suosituslauseet
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Harkitse katetrihoitoa, ensisijaisesti toistokatetrointia, jos jäännösvirtsan määrä on toistuvasti yli 300 ml.* (Heikko suositus)
Harkitse kestokatetrihoitoa (virtsaputken kautta tai suprapubisesti) vain, kun muut virtsarakon tyhjennysmenetelmät ovat epäonnistuneet tai eivät ole sopivia. (Heikko suositus)

5.6.4 Lääkehoito

Alfasalpaajat voivat parantaa aliaktiivisesta virtsarakosta kärsivien virtsaamista ja virtsarakon tyhjenemistä vähentämällä ulosvirtausvastusta «Yamanishi T, Yasuda K, Kamai T, ym. Combination of...»311, «Matsukawa Y, Kameya Y, Takahashi T, ym. Developmen...»312. Myös PDE5:n estäjistä, kuten tadalafiilista, voi olla hyötyä «Matsukawa Y, Kameya Y, Takahashi T, ym. Developmen...»312. Toistaiseksi tutkimusnäyttö näiden lääkeryhmien tehosta aliaktiivisen virtsarakon hoidossa on kuitenkin puutteellista.

Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Alfasalpaajia tai taladafiilia voidaan kokeilla ennen invasiivisempia hoitomuotoja.* (Heikko suositus)

5.6.5 Aliaktiivisen virtsarakon leikkaushoito

Aliaktiivisen virtsarakon kirurgiset hoitovaihtoehdot ovat eturauhasen liikakasvun leikkaushoito ja sakraalinen neuromodulaatio «Creta M, Collà Ruvolo C, Longo N, ym. Detrusor ove...»313, «Santos-Pereira M, Charrua A. Understanding underac...»314, «Onur R, Tayebi S, Salehi-Pourmehr H, ym. Sacral ne...»315, «Paick JS, Um JM, Kwak C, ym. Influence of bladder ...»316, «Monoski MA, Gonzalez RR, Sandhu JS, ym. Urodynamic...»317, «Lee KH, Kuo HC. Recovery of Voiding Efficiency and...»318, «Mitchell CR, Mynderse LA, Lightner DJ, ym. Efficac...»319, «Zhu Y, Zhao YR, Zhong P, ym. Detrusor underactivit...»320.

Eturauhasen liikakasvun leikkaushoidon tulokset aliaktiivisen virtsarakon hoidossa ovat vaihtelevia, ja kirurginen toimenpide ei takaa virtsauksen käynnistymistä «Creta M, Collà Ruvolo C, Longo N, ym. Detrusor ove...»313, «Paick JS, Um JM, Kwak C, ym. Influence of bladder ...»316, «Monoski MA, Gonzalez RR, Sandhu JS, ym. Urodynamic...»317. Jos virtsarakko on vaikeasti aliaktiivinen tai potilas on iäkäs, eturauhasen liikakasvun leikkaushoitoa tulee harkita tarkkaan «Zhu Y, Zhao YR, Zhong P, ym. Detrusor underactivit...»320.

Sakraalisen neuromodulaation on osoitettu etupäässä naispotilailla tehdyissä tutkimuksissa vähentävän jäännösvirtsan määrää ja toistokatetrointikertoja idiopaattisessa virtsaummessa «van Kerrebroeck PE, van Voskuilen AC, Heesakkers J...»321. Takautuvan tutkimuksen perusteella myös miehet voivat hyötyä hoidosta «Onur R, Tayebi S, Salehi-Pourmehr H, ym. Sacral ne...»315. Virtsarakon seinämälihaksen aliaktiivisuuden määrä vaikuttaa sakraalisen neuromodulaation tulokseen «Chan G, Qu LG, Gani J. Evaluation of pre-operative...»322.

Suosituslause
* Suosituslauseen muotoilua tai vahvuutta on muokattu.
Eturauhasen liikakasvun leikkaushoitoa voidaan harkita valikoiduille potilaille, joilla on aliaktiivinen virtsarakko ja samanaikainen eturauhasen liikakasvun aiheuttama obstruktio.* (Heikko suositus)

6. Seuranta

6.1 Seuranta ilman aktiivihoitoa

Pelkästään seurannassa olevien potilaiden tilannetta tulisi arvioida harkinnan mukaan 6–12 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen yksilöllisesti edellyttäen, että oireistossa ei tapahdu huononemista tai ilmaannu lääkehoidon tai kirurgisen hoidon indikaatiot täyttäviä löydöksiä. Seurannassa suositellaan tarkistettavaksi oirekuva ja jäännösvirtsan määrä.

6.2 Lääkehoidon seuranta

Sellaisten potilaiden, joille aloitetaan alfasalpaaja-, PDE5:n estäjä-, antikolinergi- tai mirabegronilääkitys, hoitovastetta voidaan arvioida kolmen kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta ja 5-ARI-lääkityksen hoitovastetta kuuden kuukauden kuluttua. Hoitavan lääkärin harkinnan mukaan arvioidaan lääkehoidon siedettävyys, oireet oirekyselylomakkeella ja tehdään tarvittaessa muita tutkimuksia (seerumin PSA-mittaus, eturauhasen tunnustelu, jäännösvirtsan määritys). Kuuden kuukauden jälkeen mitattu PSA-arvo on potilaan vertailuarvo 5-ARI-lääkityksen aloittamisen jälkeen (5-ARI-lääkitys on ainoa eturauhaslääke, joka pienentää PSA-arvoa).

Kun lääkehoidolla on saavutettu riittävä hoitovaste ja se säilyy hyvänä, seuranta suunnitellaan yksilöllisesti. Jos lääkehoito ei auta riittävästi tai aiheuttaa merkittäviä haittoja ja potilas on halukas leikkaushoitoon, lähetä potilas urologille kirurgisen hoidon arvioon.

Desmopressiinilääkityksen seuranta vaatii erityishuomioita, ks. kappale 5.4.2.1 «A9»9.

6.3 Kirurgisen hoidon jälkeinen seuranta

Operatiivisen hoidon vastetta on suositeltavaa seurata ainakin kertaalleen esimerkiksi oirekyselyllä ja virtsaumpipotilaiden jäännösvirtsamittauksella.

Tutkimusnäytön yhteenveto Näytön luotettavuus «Virtsaamisoireet (miehet) Käypä hoito -suosituksen laatimisen menetelmät»2
Seurantaohjeet perustuvat käytännön kokemuksiin, eivät tutkimusnäyttöön. 4
Suosituslause
Seuraa potilaiden tilaa yksilöllisesti hoitolinjan ja potilaan sairauden vaikeusasteen mukaan. (Heikko suositus)

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistyksen asettama työryhmä

Virtsaamisoireet (miehet) -suosituksen historiatiedot «Virtsaamisoireet (miehet), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»4

Puheenjohtaja:

Hanna Ronkainen, LT, urologian erikoislääkäri, vs. osastonylilääkäri, vastuuyksikköpäällikkö; OYS Vatsakeskus/urologia

Jäsenet:

Tuomas Kilpeläinen, LT, dosentti, urologian erikoislääkäri; HUS Vatsakeskus

Pekka Kinnala, LT, kirurgian ja urologian erikoislääkäri; TYKS urologian klinikka

Kirsi Kiukaanniemi, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde, terveyden- ja sairaanhoidon palvelut

Tarmo Pekkarinen, LT, urologian erikoislääkäri; TAYS:n urologian klinikka

Anssi Pétas, LT, dosentti, erikoislääkäri; HUS Vatsakeskus

Arto Salonen, LT, kirurgian ja urologian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri; Pohjois-Savon hyvinvointialue

Raija Sipilä, LT, Terveydenhuollon erikoislääkäri; päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 13.2.2025 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Tuomas Kilpeläinen: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Pekka Kinnala: Sivutoimet: yksityisvastaanotto; Terveystalo, Mehiläinen, Minerva.

Kirsi Kiukaanniemi: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Tarmo Pekkarinen: Sivutoimet: urologi; Terveystalo Tampere, Tampereen Erikoislääkärit Oy.

Anssi Pétas: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Hanna Ronkainen: Sivutoimet: Tervia ja Docta. Tutkimusrahoitus: VTR: Turhien antibioottihoitojen välttäminen virtsan oireettoman bakteerikasvun yhteydessä käytettäessä ennaltaehkäisevää antibioottihoitoa urologisissa tähystystoimenpiteissä, 60 000 € vuosille 2025–2026. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: Amgen, Astellas, Bayer, Janssen, MSD. Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: Amgen, Astellas, Orion.

Arto Salonen: Sivutoimet: ammatinharjoittaja; Mehiläinen Kuopio. Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: Bayer, Amgen.

Raija Sipilä: Sivutoimet: yleislääkäri; Terveystalo (3/2024 asti). Tutkimusrahoitus: Potilaat mukaan Käypä hoito -suositusten laatimiseen -hanke, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STEA (2019–2022), PROSHADE, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STN 10/2020–. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: Medimerc (Turun yliopisto). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: GIN Nordic ohjausryhmän jäsen 2019–4/2023; GIN Nordic ohjausryhmän puheenjohtaja 5/2023–; Kela sosiaalilääketieteen neuvottelukunta 2/2019–; Lääkärintietokannat neuvottelukunnan jäsen 2010–2021; HUS Hyte-asiantuntijaryhmä 4/21–; Scandinavian GRADE, ohjausryhmän jäsen 5/2024–; Palko, asiantuntija 7/2024–.

Kirjallisuusviite

Virtsaamisoireet (miehet). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»7

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Martin SA, Haren MT, Marshall VR, ym. Prevalence and factors associated with uncomplicated storage and voiding lower urinary tract symptoms in community-dwelling Australian men. World J Urol 2011;29(2):179-84 «PMID: 20963421»PubMed
  2. C. Chapple, P. Abrams. Société Internationale d’Urologie (SIU), Lower Urinary Tract Symptoms (LUTS): An International Consultation on Male LUTS. Editors. 2013.
  3. Kupelian V, Wei JT, O'Leary MP, ym. Prevalence of lower urinary tract symptoms and effect on quality of life in a racially and ethnically diverse random sample: the Boston Area Community Health (BACH) Survey. Arch Intern Med 2006;166(21):2381-7 «PMID: 17130393»PubMed
  4. Wein AJ. Re: What is the Most Bothersome Lower Urinary Tract Symptom? Individual- and Population-Level Perspectives for both Men and Women. J Urol 2015;194(3):729 «PMID: 26292866»PubMed
  5. De Ridder D, Roumeguère T, Kaufman L. Urgency and other lower urinary tract symptoms in men aged ≥ 40 years: a Belgian epidemiological survey using the ICIQ-MLUTS questionnaire. Int J Clin Pract 2015;69(3):358-65 «PMID: 25648652»PubMed
  6. Kogan MI, Zachoval R, Ozyurt C, ym. Epidemiology and impact of urinary incontinence, overactive bladder, and other lower urinary tract symptoms: results of the EPIC survey in Russia, Czech Republic, and Turkey. Curr Med Res Opin 2014;30(10):2119-30 «PMID: 24932562»PubMed
  7. Chapple CR, Wein AJ, Abrams P, ym. Lower urinary tract symptoms revisited: a broader clinical perspective. Eur Urol 2008;54(3):563-9 «PMID: 18423969»PubMed
  8. Abrams P, Cardozo L, Fall M, ym. The standardisation of terminology in lower urinary tract function: report from the standardisation sub-committee of the International Continence Society. Urology 2003;61(1):37-49 «PMID: 12559262»PubMed
  9. Drake MJ. Do we need a new definition of the overactive bladder syndrome? ICI-RS 2013. Neurourol Urodyn 2014;33(5):622-4 «PMID: 24838519»PubMed
  10. Novara, G ym. Critical Review of Guidelines for BPH Diagnosis and Treatment Strategy. European Urology Supplements, 2006. 5: 418.
  11. McVary KT, Roehrborn CG, Avins AL, ym. Update on AUA guideline on the management of benign prostatic hyperplasia. J Urol 2011;185(5):1793-803 «PMID: 21420124»PubMed
  12. Bosch, J ym. Etiology, Patient Assessment and Predicting Outcome from Therapy. International Consultation on Urological Diseases Male LUTS Guideline 2013.
  13. De Nunzio C, Roehrborn CG, Andersson KE, ym. Erectile Dysfunction and Lower Urinary Tract Symptoms. Eur Urol Focus 2017;3(4-5):352-363 «PMID: 29191671»PubMed
  14. Cornu JN, Abrams P, Chapple CR, ym. A contemporary assessment of nocturia: definition, epidemiology, pathophysiology, and management--a systematic review and meta-analysis. Eur Urol 2012;62(5):877-90 «PMID: 22840350»PubMed
  15. Weiss JP. Nocturia: "do the math". J Urol 2006;175(3 Pt 2):S16-8 «PMID: 16458734»PubMed
  16. Weiss JP, Bosch JL, Drake M, ym. Nocturia Think Tank: focus on nocturnal polyuria: ICI-RS 2011. Neurourol Urodyn 2012;31(3):330-9 «PMID: 22415907»PubMed
  17. Yap TL, Cromwell DC, Emberton M. A systematic review of the reliability of frequency-volume charts in urological research and its implications for the optimum chart duration. BJU Int 2007;99(1):9-16 «PMID: 16956355»PubMed
  18. Roehrborn CG. Accurate determination of prostate size via digital rectal examination and transrectal ultrasound. Urology 1998;51(4A Suppl):19-22 «PMID: 9586592»PubMed
  19. Babjuk, M ym. EAU Guidelines on Non-muscle-invasive Bladder Cancer Edn. presented at EAU Annual Congress, MIlan, 2021. Eur Urol, 2021. 63: 36.
  20. Bonkat, G ym. EAU Guidelines on Urological Infections Edn. presented at EAU Annual Congress, Milan, 2023. 2021.
  21. Palou J, Wood D, Bochner BH, ym. ICUD-EAU International Consultation on Bladder Cancer 2012: Urothelial carcinoma of the prostate. Eur Urol 2013;63(1):81-7 «PMID: 22938869»PubMed
  22. Roupret, M ym. EAU Guidelines on Upper Urinary Tract Urothelial Cell Carcinoma Edn. presented at EAU Annual Congress, Milan, 2021. Eur Urol, 2021. 63: 1059.
  23. Roehrborn CG, Boyle P, Gould AL, ym. Serum prostate-specific antigen as a predictor of prostate volume in men with benign prostatic hyperplasia. Urology 1999;53(3):581-9 «PMID: 10096388»PubMed
  24. Eturauhassyöpä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 10.10.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  25. Gerber GS, Goldfischer ER, Karrison TG, ym. Serum creatinine measurements in men with lower urinary tract symptoms secondary to benign prostatic hyperplasia. Urology 1997;49(5):697-702 «PMID: 9145973»PubMed
  26. Rule AD, Jacobson DJ, McGree ME, ym. Longitudinal changes in post-void residual and voided volume among community dwelling men. J Urol 2005;174(4 Pt 1):1317-21; discussion 1321-2; author reply 1322 «PMID: 16145411»PubMed
  27. Sullivan MP, Yalla SV. Detrusor contractility and compliance characteristics in adult male patients with obstructive and nonobstructive voiding dysfunction. J Urol 1996;155(6):1995-2000 «PMID: 8618307»PubMed
  28. McConnell JD, Roehrborn CG, Bautista OM, ym. The long-term effect of doxazosin, finasteride, and combination therapy on the clinical progression of benign prostatic hyperplasia. N Engl J Med 2003;349(25):2387-98 «PMID: 14681504»PubMed
  29. Roehrborn CG. Alfuzosin 10 mg once daily prevents overall clinical progression of benign prostatic hyperplasia but not acute urinary retention: results of a 2-year placebo-controlled study. BJU Int 2006;97(4):734-41 «PMID: 16536764»PubMed
  30. Emberton M. Definition of at-risk patients: dynamic variables. BJU Int 2006;97 Suppl 2():12-5; discussion 21-2 «PMID: 16507047»PubMed
  31. Reynard JM, Yang Q, Donovan JL, ym. The ICS-'BPH' Study: uroflowmetry, lower urinary tract symptoms and bladder outlet obstruction. Br J Urol 1998;82(5):619-23 «PMID: 9839573»PubMed
  32. Koch WF, Ezz el Din K, de Wildt MJ, ym. The outcome of renal ultrasound in the assessment of 556 consecutive patients with benign prostatic hyperplasia. J Urol 1996;155(1):186-9 «PMID: 7490828»PubMed
  33. Grossfeld GD, Coakley FV. Benign prostatic hyperplasia: clinical overview and value of diagnostic imaging. Radiol Clin North Am 2000;38(1):31-47 «PMID: 10664665»PubMed
  34. Thorpe A, Neal D. Benign prostatic hyperplasia. Lancet 2003;361(9366):1359-67 «PMID: 12711484»PubMed
  35. Wilkinson AG, Wild SR. Is pre-operative imaging of the urinary tract worthwhile in the assessment of prostatism? Br J Urol 1992;70(1):53-7 «PMID: 1379105»PubMed
  36. Flanigan RC, Reda DJ, Wasson JH, ym. 5-year outcome of surgical resection and watchful waiting for men with moderately symptomatic benign prostatic hyperplasia: a Department of Veterans Affairs cooperative study. J Urol 1998;160(1):12-6; discussion 16-7 «PMID: 9628595»PubMed
  37. Wasson JH, Reda DJ, Bruskewitz RC, ym. A comparison of transurethral surgery with watchful waiting for moderate symptoms of benign prostatic hyperplasia. The Veterans Affairs Cooperative Study Group on Transurethral Resection of the Prostate. N Engl J Med 1995;332(2):75-9 «PMID: 7527493»PubMed
  38. Isaacs JT. Importance of the natural history of benign prostatic hyperplasia in the evaluation of pharmacologic intervention. Prostate Suppl 1990;3():1-7 «PMID: 1689166»PubMed
  39. Netto NR Jr, de Lima ML, Netto MR, ym. Evaluation of patients with bladder outlet obstruction and mild international prostate symptom score followed up by watchful waiting. Urology 1999;53(2):314-6 «PMID: 9933046»PubMed
  40. Brown CT, Yap T, Cromwell DA, ym. Self management for men with lower urinary tract symptoms: randomised controlled trial. BMJ 2007;334(7583):25 «PMID: 17118949»PubMed
  41. Yap TL, Brown C, Cromwell DA, ym. The impact of self-management of lower urinary tract symptoms on frequency-volume chart measures. BJU Int 2009;104(8):1104-8 «PMID: 19485993»PubMed
  42. Michel MC, Vrydag W. Alpha1-, alpha2- and beta-adrenoceptors in the urinary bladder, urethra and prostate. Br J Pharmacol 2006;147 Suppl 2(Suppl 2):S88-119 «PMID: 16465187»PubMed
  43. Djavan B, Chapple C, Milani S, ym. State of the art on the efficacy and tolerability of alpha1-adrenoceptor antagonists in patients with lower urinary tract symptoms suggestive of benign prostatic hyperplasia. Urology 2004;64(6):1081-8 «PMID: 15596173»PubMed
  44. Barendrecht MM, Abrams P, Schumacher H, ym. Do alpha1-adrenoceptor antagonists improve lower urinary tract symptoms by reducing bladder outlet resistance? Neurourol Urodyn 2008;27(3):226-30 «PMID: 17638312»PubMed
  45. Djavan B, Fong YK, Harik M, ym. Longitudinal study of men with mild symptoms of bladder outlet obstruction treated with watchful waiting for four years. Urology 2004;64(6):1144-8 «PMID: 15596187»PubMed
  46. Michel MC, Mehlburger L, Bressel HU, ym. Comparison of tamsulosin efficacy in subgroups of patients with lower urinary tract symptoms. Prostate Cancer Prostatic Dis 1998;1(6):332-335 «PMID: 12496876»PubMed
  47. Roehrborn CG. Three months' treatment with the alpha1-blocker alfuzosin does not affect total or transition zone volume of the prostate. Prostate Cancer Prostatic Dis 2006;9(2):121-5 «PMID: 16304557»PubMed
  48. Roehrborn CG, Siami P, Barkin J, ym. The effects of dutasteride, tamsulosin and combination therapy on lower urinary tract symptoms in men with benign prostatic hyperplasia and prostatic enlargement: 2-year results from the CombAT study. J Urol 2008;179(2):616-21; discussion 621 «PMID: 18082216»PubMed
  49. Roehrborn CG, Siami P, Barkin J, ym. The effects of combination therapy with dutasteride and tamsulosin on clinical outcomes in men with symptomatic benign prostatic hyperplasia: 4-year results from the CombAT study. Eur Urol 2010;57(1):123-31 «PMID: 19825505»PubMed
  50. Karavitakis M, Kyriazis I, Omar MI, ym. Management of Urinary Retention in Patients with Benign Prostatic Obstruction: A Systematic Review and Meta-analysis. Eur Urol 2019;75(5):788-798 «PMID: 30773327»PubMed
  51. Gwon YN, Park JJ, Yang WJ, ym. Comparing effects of alpha-blocker management on acute urinary retention secondary to benign prostatic hyperplasia: A systematic review and network meta-analysis. Prostate Int 2023;11(2):91-99 «PMID: 37409094»PubMed
  52. Barendrecht MM, Koopmans RP, de la Rosette JJ, ym. Treatment of lower urinary tract symptoms suggestive of benign prostatic hyperplasia: the cardiovascular system. BJU Int 2005;95 Suppl 4():19-28 «PMID: 15871732»PubMed
  53. Chapple ChR, Montorsi F, Tammela TL, ym. [Silodosin therapy for lower urinary tract symptoms in men with suspected benign prostatic hyperplasia: results of an international, randomized, double-blind, placebo- and active-controlled clinical trial performed in Europe]. Urologiia 2012;(5):38-42, 44-5 «PMID: 23342615»PubMed
  54. Chang DF, Campbell JR. Intraoperative floppy iris syndrome associated with tamsulosin. J Cataract Refract Surg 2005;31(4):664-73 «PMID: 15899440»PubMed
  55. Bapir R, Bhatti KH, Eliwa A, ym. Effect of alpha-adrenoceptor antagonists on sexual function. A systematic review and meta-analysis. Arch Ital Urol Androl 2022;94(2):252-263 «PMID: 35775356»PubMed
  56. Andriole G, Bruchovsky N, Chung LW, ym. Dihydrotestosterone and the prostate: the scientific rationale for 5alpha-reductase inhibitors in the treatment of benign prostatic hyperplasia. J Urol 2004;172(4 Pt 1):1399-403 «PMID: 15371854»PubMed
  57. Rittmaster RS, Norman RW, Thomas LN, ym. Evidence for atrophy and apoptosis in the prostates of men given finasteride. J Clin Endocrinol Metab 1996;81(2):814-9 «PMID: 8636309»PubMed
  58. Naslund MJ, Miner M. A review of the clinical efficacy and safety of 5alpha-reductase inhibitors for the enlarged prostate. Clin Ther 2007;29(1):17-25 «PMID: 17379044»PubMed
  59. Andersen JT, Ekman P, Wolf H, ym. Can finasteride reverse the progress of benign prostatic hyperplasia? A two-year placebo-controlled study. The Scandinavian BPH Study Group. Urology 1995;46(5):631-7 «PMID: 7495111»PubMed
  60. Kirby RS, Roehrborn C, Boyle P, ym. Efficacy and tolerability of doxazosin and finasteride, alone or in combination, in treatment of symptomatic benign prostatic hyperplasia: the Prospective European Doxazosin and Combination Therapy (PREDICT) trial. Urology 2003;61(1):119-26 «PMID: 12559281»PubMed
  61. Lepor H, Williford WO, Barry MJ, ym. The efficacy of terazosin, finasteride, or both in benign prostatic hyperplasia. Veterans Affairs Cooperative Studies Benign Prostatic Hyperplasia Study Group. N Engl J Med 1996;335(8):533-9 «PMID: 8684407»PubMed
  62. Marberger MJ. Long-term effects of finasteride in patients with benign prostatic hyperplasia: a double-blind, placebo-controlled, multicenter study. PROWESS Study Group. Urology 1998;51(5):677-86 «PMID: 9610579»PubMed
  63. McConnell JD, Bruskewitz R, Walsh P, ym. The effect of finasteride on the risk of acute urinary retention and the need for surgical treatment among men with benign prostatic hyperplasia. Finasteride Long-Term Efficacy and Safety Study Group. N Engl J Med 1998;338(9):557-63 «PMID: 9475762»PubMed
  64. Nickel JC, Fradet Y, Boake RC, ym. Efficacy and safety of finasteride therapy for benign prostatic hyperplasia: results of a 2-year randomized controlled trial (the PROSPECT study). PROscar Safety Plus Efficacy Canadian Two year Study. CMAJ 1996;155(9):1251-9 «PMID: 8911291»PubMed
  65. Roehrborn CG, Boyle P, Nickel JC, ym. Efficacy and safety of a dual inhibitor of 5-alpha-reductase types 1 and 2 (dutasteride) in men with benign prostatic hyperplasia. Urology 2002;60(3):434-41 «PMID: 12350480»PubMed
  66. Boyle P, Gould AL, Roehrborn CG. Prostate volume predicts outcome of treatment of benign prostatic hyperplasia with finasteride: meta-analysis of randomized clinical trials. Urology 1996;48(3):398-405 «PMID: 8804493»PubMed
  67. Gittelman M, Ramsdell J, Young J, ym. Dutasteride improves objective and subjective disease measures in men with benign prostatic hyperplasia and modest or severe prostate enlargement. J Urol 2006;176(3):1045-50; discussion 1050 «PMID: 16890688»PubMed
  68. Roehrborn CG, Lukkarinen O, Mark S, ym. Long-term sustained improvement in symptoms of benign prostatic hyperplasia with the dual 5alpha-reductase inhibitor dutasteride: results of 4-year studies. BJU Int 2005;96(4):572-7 «PMID: 16104912»PubMed
  69. Roehrborn CG, Siami P, Barkin J, ym. The influence of baseline parameters on changes in international prostate symptom score with dutasteride, tamsulosin, and combination therapy among men with symptomatic benign prostatic hyperplasia and an enlarged prostate: 2-year data from the CombAT study. Eur Urol 2009;55(2):461-71 «PMID: 19013011»PubMed
  70. Roehrborn CG. BPH progression: concept and key learning from MTOPS, ALTESS, COMBAT, and ALF-ONE. BJU Int 2008;101 Suppl 3():17-21 «PMID: 18307681»PubMed
  71. Uleri A, Nicolas Cornu J, Gobbo A, ym. Association of 5α-Reductase Inhibitors with Depression and Suicide: A Mini Systematic Review and Meta-analysis. Eur Urol Focus 2024;10(5):751-753 «PMID: 38692949»PubMed
  72. Giuliano F, Ückert S, Maggi M, ym. The mechanism of action of phosphodiesterase type 5 inhibitors in the treatment of lower urinary tract symptoms related to benign prostatic hyperplasia. Eur Urol 2013;63(3):506-16 «PMID: 23018163»PubMed
  73. Morelli A, Sarchielli E, Comeglio P, ym. Phosphodiesterase type 5 expression in human and rat lower urinary tract tissues and the effect of tadalafil on prostate gland oxygenation in spontaneously hypertensive rats. J Sex Med 2011;8(10):2746-60 «PMID: 21812935»PubMed
  74. Vignozzi L, Gacci M, Cellai I, ym. PDE5 inhibitors blunt inflammation in human BPH: a potential mechanism of action for PDE5 inhibitors in LUTS. Prostate 2013;73(13):1391-402 «PMID: 23765639»PubMed
  75. Nagasubramanian S, John NT, Antonisamy B, ym. Tamsulosin and placebo vs tamsulosin and tadalafil in male lower urinary tract symptoms: a double-blinded, randomised controlled trial. BJU Int 2020;125(5):718-724 «PMID: 32012409»PubMed
  76. Pattanaik S, Mavuduru RS, Panda A, ym. Phosphodiesterase inhibitors for lower urinary tract symptoms consistent with benign prostatic hyperplasia. BJU Int 2019;124(1):27-34 «PMID: 30681264»PubMed
  77. Guo B, Chen X, Wang M, ym. Comparative Effectiveness of Tadalafil versus Tamsulosin in Treating Lower Urinary Tract Symptoms Suggestive of Benign Prostate Hyperplasia: A Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Med Sci Monit 2020;26():e923179 «PMID: 32327621»PubMed
  78. Gacci M, Corona G, Salvi M, ym. A systematic review and meta-analysis on the use of phosphodiesterase 5 inhibitors alone or in combination with α-blockers for lower urinary tract symptoms due to benign prostatic hyperplasia. Eur Urol 2012;61(5):994-1003 «PMID: 22405510»PubMed
  79. EMA. Tadalafil Lilly : EPAR - Product Information. EMA, 2017. EMEA/H/C/004666 - R/0008.
  80. Donatucci CF, Brock GB, Goldfischer ER, ym. Tadalafil administered once daily for lower urinary tract symptoms secondary to benign prostatic hyperplasia: a 1-year, open-label extension study. BJU Int 2011;107(7):1110-6 «PMID: 21244606»PubMed
  81. Andersson KE. On the Site and Mechanism of Action of β(3)-Adrenoceptor Agonists in the Bladder. Int Neurourol J 2017;21(1):6-11 «PMID: 28361520»PubMed
  82. Chapple CR, Kaplan SA, Mitcheson D, ym. Randomized double-blind, active-controlled phase 3 study to assess 12-month safety and efficacy of mirabegron, a β(3)-adrenoceptor agonist, in overactive bladder. Eur Urol 2013;63(2):296-305 «PMID: 23195283»PubMed
  83. Herschorn S, Barkin J, Castro-Diaz D, ym. A phase III, randomized, double-blind, parallel-group, placebo-controlled, multicentre study to assess the efficacy and safety of the β₃ adrenoceptor agonist, mirabegron, in patients with symptoms of overactive bladder. Urology 2013;82(2):313-20 «PMID: 23769122»PubMed
  84. Khullar V, Amarenco G, Angulo JC, ym. Efficacy and tolerability of mirabegron, a β(3)-adrenoceptor agonist, in patients with overactive bladder: results from a randomised European-Australian phase 3 trial. Eur Urol 2013;63(2):283-95 «PMID: 23182126»PubMed
  85. Nitti VW, Auerbach S, Martin N, ym. Results of a randomized phase III trial of mirabegron in patients with overactive bladder. J Urol 2013;189(4):1388-95 «PMID: 23079373»PubMed
  86. Yamaguchi O, Marui E, Igawa Y, ym. Efficacy and Safety of the Selective β3 -Adrenoceptor Agonist Mirabegron in Japanese Patients with Overactive Bladder: A Randomized, Double-Blind, Placebo-Controlled, Dose-Finding Study. Low Urin Tract Symptoms 2015;7(2):84-92 «PMID: 26663687»PubMed
  87. Sebastianelli A, Russo GI, Kaplan SA, ym. Systematic review and meta-analysis on the efficacy and tolerability of mirabegron for the treatment of storage lower urinary tract symptoms/overactive bladder: Comparison with placebo and tolterodine. Int J Urol 2018;25(3):196-205 «PMID: 29205506»PubMed
  88. Liao CH, Kuo HC. Mirabegron 25 mg Monotherapy Is Safe but Less Effective in Male Patients With Overactive Bladder and Bladder Outlet Obstruction. Urology 2018;117():115-119 «PMID: 29630956»PubMed
  89. Drake MJ, Chapple C, Esen AA, ym. Efficacy and Safety of Mirabegron Add-on Therapy to Solifenacin in Incontinent Overactive Bladder Patients with an Inadequate Response to Initial 4-Week Solifenacin Monotherapy: A Randomised Double-blind Multicentre Phase 3B Study (BESIDE). Eur Urol 2016;70(1):136-145 «PMID: 26965560»PubMed
  90. Kuo HC, Lee KS, Na Y, ym. Results of a randomized, double-blind, parallel-group, placebo- and active-controlled, multicenter study of mirabegron, a β3-adrenoceptor agonist, in patients with overactive bladder in Asia. Neurourol Urodyn 2015;34(7):685-92 «PMID: 25130281»PubMed
  91. White WB, Siddiqui E, Tat T, ym. Cardiovascular safety of mirabegron: analysis of an integrated clinical trial database of patients with overactive bladder syndrome. J Am Soc Hypertens 2018;12(11):768-778.e1 «PMID: 30181042»PubMed
  92. Nitti VW, Rosenberg S, Mitcheson DH, ym. Urodynamics and safety of the β₃-adrenoceptor agonist mirabegron in males with lower urinary tract symptoms and bladder outlet obstruction. J Urol 2013;190(4):1320-7 «PMID: 23727415»PubMed
  93. Lee YK, Kuo HC. Safety and therapeutic efficacy of mirabegron 25 mg in older patients with overactive bladder and multiple comorbidities. Geriatr Gerontol Int 2018;18(9):1330-1333 «PMID: 29931793»PubMed
  94. Wagg A, Staskin D, Engel E, ym. Efficacy, safety, and tolerability of mirabegron in patients aged ≥65yr with overactive bladder wet: a phase IV, double-blind, randomised, placebo-controlled study (PILLAR). Eur Urol 2020;77(2):211-220 «PMID: 31733990»PubMed
  95. Wagg A, Nitti VW, Kelleher C, ym. Oral pharmacotherapy for overactive bladder in older patients: mirabegron as a potential alternative to antimuscarinics. Curr Med Res Opin 2016;32(4):621-38 «PMID: 26828974»PubMed
  96. Herschorn S, Chapple CR, Abrams P, ym. Efficacy and safety of combinations of mirabegron and solifenacin compared with monotherapy and placebo in patients with overactive bladder (SYNERGY study). BJU Int 2017;120(4):562-575 «PMID: 28418102»PubMed
  97. Chapple CR, Nazir J, Hakimi Z, ym. Persistence and Adherence with Mirabegron versus Antimuscarinic Agents in Patients with Overactive Bladder: A Retrospective Observational Study in UK Clinical Practice. Eur Urol 2017;72(3):389-399 «PMID: 28196724»PubMed
  98. Ishii M, Kurachi Y. Muscarinic acetylcholine receptors. Curr Pharm Des 2006;12(28):3573-81 «PMID: 17073660»PubMed
  99. Kono M, Nakamura Y, Ishiura Y, ym. Central muscarinic receptor subtypes regulating voiding in rats. J Urol 2006;175(1):353-7 «PMID: 16406941»PubMed
  100. Wuest M, Kaden S, Hakenberg OW, ym. Effect of rilmakalim on detrusor contraction in the presence and absence of urothelium. Naunyn Schmiedebergs Arch Pharmacol 2005;372(3):203-12 «PMID: 16283254»PubMed
  101. Goldfischer ER, Sand PK, Thomas H, ym. Efficacy and safety of oxybutynin topical gel 3% in patients with urgency and/or mixed urinary incontinence: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Neurourol Urodyn 2015;34(1):37-43 «PMID: 24133005»PubMed
  102. Baldwin CM, Keating GM. Transdermal oxybutynin. Drugs 2009;69(3):327-37 «PMID: 19275276»PubMed
  103. Chapple CR, Roehrborn CG. A shifted paradigm for the further understanding, evaluation, and treatment of lower urinary tract symptoms in men: focus on the bladder. Eur Urol 2006;49(4):651-8 «PMID: 16530611»PubMed
  104. Michel MC, Schneider T, Krege S, ym. Does gender or age affect the efficacy and safety of tolterodine? J Urol 2002;168(3):1027-31 «PMID: 12187215»PubMed
  105. Dmochowski R, Abrams P, Marschall-Kehrel D, ym. Efficacy and tolerability of tolterodine extended release in male and female patients with overactive bladder. Eur Urol 2007;51(4):1054-64; discussion 1064 «PMID: 17097217»PubMed
  106. Herschorn S, Jones JS, Oelke M, ym. Efficacy and tolerability of fesoterodine in men with overactive bladder: a pooled analysis of 2 phase III studies. Urology 2010;75(5):1149-55 «PMID: 19914702»PubMed
  107. Höfner K, Burkart M, Jacob G, ym. Safety and efficacy of tolterodine extended release in men with overactive bladder symptoms and presumed non-obstructive benign prostatic hyperplasia. World J Urol 2007;25(6):627-33 «PMID: 17906864»PubMed
  108. Roehrborn CG, Abrams P, Rovner ES, ym. Efficacy and tolerability of tolterodine extended-release in men with overactive bladder and urgency urinary incontinence. BJU Int 2006;97(5):1003-6 «PMID: 16643482»PubMed
  109. Kaplan SA, Roehrborn CG, Rovner ES, ym. Tolterodine and tamsulosin for treatment of men with lower urinary tract symptoms and overactive bladder: a randomized controlled trial. JAMA 2006;296(19):2319-28 «PMID: 17105794»PubMed
  110. Kaplan SA, Walmsley K, Te AE. Tolterodine extended release attenuates lower urinary tract symptoms in men with benign prostatic hyperplasia. J Urol 2005;174(6):2273-5. discussion 2275-6 «PMID: 16280803»PubMed
  111. Gacci M, Sebastianelli A, Salvi M, ym. Tolterodine in the Treatment of Male LUTS. Curr Urol Rep 2015;16(9):60 «PMID: 26149965»PubMed
  112. Roehrborn CG, Kaplan SA, Kraus SR, ym. Effects of serum PSA on efficacy of tolterodine extended release with or without tamsulosin in men with LUTS, including OAB. Urology 2008;72(5):1061-7; discussion 1067 «PMID: 18817961»PubMed
  113. Yokoyama T, Uematsu K, Watanabe T, ym. Naftopidil and propiverine hydrochloride for treatment of male lower urinary tract symptoms suggestive of benign prostatic hyperplasia and concomitant overactive bladder: a prospective randomized controlled study. Scand J Urol Nephrol 2009;43(4):307-14 «PMID: 19396723»PubMed
  114. Chapple C, Khullar V, Gabriel Z, ym. The effects of antimuscarinic treatments in overactive bladder: a systematic review and meta-analysis. Eur Urol 2005;48(1):5-26 «PMID: 15885877»PubMed
  115. Madersbacher S, Berger I, Ponholzer A, ym. Plant extracts: sense or nonsense? Curr Opin Urol 2008;18(1):16-20 «PMID: 18090484»PubMed
  116. Habib FK, Wyllie MG. Not all brands are created equal: a comparison of selected components of different brands of Serenoa repens extract. Prostate Cancer Prostatic Dis 2004;7(3):195-200 «PMID: 15289814»PubMed
  117. Scaglione F, Lucini V, Pannacci M, ym. Comparison of the potency of different brands of Serenoa repens extract on 5alpha-reductase types I and II in prostatic co-cultured epithelial and fibroblast cells. Pharmacology 2008;82(4):270-5 «PMID: 18849646»PubMed
  118. Franco JVA, Trivisonno LF, Sgarbossa N, ym. Serenoa repens for the Treatment of Lower Urinary Tract Symptoms Due to Benign Prostatic Enlargement: An Updated Cochrane Review. World J Mens Health 2024;42(3):518-530 «PMID: 38164033»PubMed
  119. Roehrborn CG, Oyarzabal Perez I, Roos EP, ym. Efficacy and safety of a fixed-dose combination of dutasteride and tamsulosin treatment (Duodart(®) ) compared with watchful waiting with initiation of tamsulosin therapy if symptoms do not improve, both provided with lifestyle advice, in the management of treatment-naïve men with moderately symptomatic benign prostatic hyperplasia: 2-year CONDUCT study results. BJU Int 2015;116(3):450-9 «PMID: 25565364»PubMed
  120. Gacci M, Ficarra V, Sebastianelli A, ym. Impact of medical treatments for male lower urinary tract symptoms due to benign prostatic hyperplasia on ejaculatory function: a systematic review and meta-analysis. J Sex Med 2014;11(6):1554-66 «PMID: 24708055»PubMed
  121. Kakizaki H, Lee KS, Yamamoto O, ym. Mirabegron Add-on Therapy to Tamsulosin for the Treatment of Overactive Bladder in Men with Lower Urinary Tract Symptoms: A Randomized, Placebo-controlled Study (MATCH). Eur Urol Focus 2020;6(4):729-737 «PMID: 31718957»PubMed
  122. Kaplan SA, Herschorn S, McVary KT, ym. Efficacy and Safety of Mirabegron versus Placebo Add-On Therapy in Men with Overactive Bladder Symptoms Receiving Tamsulosin for Underlying Benign Prostatic Hyperplasia: A Randomized, Phase 4 Study (PLUS). J Urol 2020;203(6):1163-1171 «PMID: 31895002»PubMed
  123. Ichihara K, Masumori N, Fukuta F, ym. A randomized controlled study of the efficacy of tamsulosin monotherapy and its combination with mirabegron for overactive bladder induced by benign prostatic obstruction. J Urol 2015;193(3):921-6 «PMID: 25254938»PubMed
  124. Soliman MG, El-Abd SA, Tawfik AM, ym. Efficacy and safety of mirabegron versus solifenacin as additional therapy for persistent OAB symptoms after tamsulosin monotherapy in men with probable BPO. World J Urol 2021;39(6):2049-2054 «PMID: 32869151»PubMed
  125. Athanasopoulos A, Gyftopoulos K, Giannitsas K, ym. Combination treatment with an alpha-blocker plus an anticholinergic for bladder outlet obstruction: a prospective, randomized, controlled study. J Urol 2003;169(6):2253-6 «PMID: 12771763»PubMed
  126. Chapple C, Herschorn S, Abrams P, ym. Tolterodine treatment improves storage symptoms suggestive of overactive bladder in men treated with alpha-blockers. Eur Urol 2009;56(3):534-41 «PMID: 19070418»PubMed
  127. Kaplan SA, McCammon K, Fincher R, ym. Safety and tolerability of solifenacin add-on therapy to alpha-blocker treated men with residual urgency and frequency. J Urol 2009;182(6):2825-30 «PMID: 19837435»PubMed
  128. Lee KS, Choo MS, Kim DY, ym. Combination treatment with propiverine hydrochloride plus doxazosin controlled release gastrointestinal therapeutic system formulation for overactive bladder and coexisting benign prostatic obstruction: a prospective, randomized, controlled multicenter study. J Urol 2005;174(4 Pt 1):1334-8 «PMID: 16145414»PubMed
  129. MacDiarmid SA, Peters KM, Chen A, ym. Efficacy and safety of extended-release oxybutynin in combination with tamsulosin for treatment of lower urinary tract symptoms in men: randomized, double-blind, placebo-controlled study. Mayo Clin Proc 2008;83(9):1002-10 «PMID: 18775200»PubMed
  130. van Kerrebroeck P, Chapple C, Drogendijk T, ym. Combination therapy with solifenacin and tamsulosin oral controlled absorption system in a single tablet for lower urinary tract symptoms in men: efficacy and safety results from the randomised controlled NEPTUNE trial. Eur Urol 2013;64(6):1003-12 «PMID: 23932438»PubMed
  131. Lenfant L, Pinar U, Roupret M, ym. Role of Antimuscarinics Combined With Alpha-blockers in the Management of Urinary Storage Symptoms in Patients With Benign Prostatic Hyperplasia: An Updated Systematic Review and Meta-analysis. J Urol 2023;209(2):314-324 «PMID: 36395428»PubMed
  132. Van Kerrebroeck P, Haab F, Angulo JC, ym. Efficacy and safety of solifenacin plus tamsulosin OCAS in men with voiding and storage lower urinary tract symptoms: results from a phase 2, dose-finding study (SATURN). Eur Urol 2013;64(3):398-407 «PMID: 23537687»PubMed
  133. Drake MJ, Chapple C, Sokol R, ym. Long-term safety and efficacy of single-tablet combinations of solifenacin and tamsulosin oral controlled absorption system in men with storage and voiding lower urinary tract symptoms: results from the NEPTUNE Study and NEPTUNE II open-label extension. Eur Urol 2015;67(2):262-70 «PMID: 25070148»PubMed
  134. Drake MJ, Sokol R, Coyne K, ym. Responder and health-related quality of life analyses in men with lower urinary tract symptoms treated with a fixed-dose combination of solifenacin and tamsulosin oral-controlled absorption system: results from the NEPTUNE study. BJU Int 2016;117(1):165-72 «PMID: 25907003»PubMed
  135. Athanasopoulos A, Chapple C, Fowler C, ym. The role of antimuscarinics in the management of men with symptoms of overactive bladder associated with concomitant bladder outlet obstruction: an update. Eur Urol 2011;60(1):94-105 «PMID: 21497434»PubMed
  136. Drake MJ, Oelke M, Snijder R, ym. Incidence of urinary retention during treatment with single tablet combinations of solifenacin+tamsulosin OCAS™ for up to 1 year in adult men with both storage and voiding LUTS: A subanalysis of the NEPTUNE/NEPTUNE II randomized controlled studies. PLoS One 2017;12(2):e0170726 «PMID: 28166296»PubMed
  137. Tu, Y-K ym. Combination alpha blocker and phosphodiesterase 5 inhibitor versus alpha-blocker monotherapy for lower urinary tract symptoms associated with benign prostate hyperplasia: A systematic review and meta-analysis. Urological Science 2020; 31:99.
  138. Fan Z, Shi H, Zhang J, ym. Comparative Efficacy of Different Drugs for Lower Urinary Tract Symptoms due to Benign Prostatic Hyperplasia: A Bayesian Network Meta-Analysis. Front Pharmacol 2022;13():763184 «PMID: 35330833»PubMed
  139. Sebastianelli A, Morselli S, Spatafora P, ym. Outcomes of combination therapy with daily tadalafil 5 mg plus tamsulosin 0.4 mg to treat lower urinary tract symptoms and erectile dysfunction in men with or without metabolic syndrome. Minerva Urol Nephrol 2021;73(6):836-844 «PMID: 33200905»PubMed
  140. Chen, P-C ym. Combination alpha blocker and phosphodiesterase 5 inhibitor versus alpha-blocker monotherapy for lower urinary tract symptoms associated with benign prostate hyperplasia: A systematic review and meta-analysis. Urological Science, 2020; 31:99.
  141. Issa MM. Technological advances in transurethral resection of the prostate: bipolar versus monopolar TURP. J Endourol 2008;22(8):1587-95 «PMID: 18721041»PubMed
  142. Rassweiler J, Schulze M, Stock C, ym. Bipolar transurethral resection of the prostate--technical modifications and early clinical experience. Minim Invasive Ther Allied Technol 2007;16(1):11-21 «PMID: 17365673»PubMed
  143. Reich O, Gratzke C, Bachmann A, ym. Morbidity, mortality and early outcome of transurethral resection of the prostate: a prospective multicenter evaluation of 10,654 patients. J Urol 2008;180(1):246-9 «PMID: 18499179»PubMed
  144. Cornu JN, Ahyai S, Bachmann A, ym. A Systematic Review and Meta-analysis of Functional Outcomes and Complications Following Transurethral Procedures for Lower Urinary Tract Symptoms Resulting from Benign Prostatic Obstruction: An Update. Eur Urol 2015;67(6):1066-1096 «PMID: 24972732»PubMed
  145. Reich O, Gratzke C, Stief CG. Techniques and long-term results of surgical procedures for BPH. Eur Urol 2006;49(6):970-8; discussion 978 «PMID: 16481092»PubMed
  146. Madersbacher S, Lackner J, Brössner C, ym. Reoperation, myocardial infarction and mortality after transurethral and open prostatectomy: a nation-wide, long-term analysis of 23,123 cases. Eur Urol 2005;47(4):499-504 «PMID: 15774249»PubMed
  147. Eredics K, Wachabauer D, Röthlin F, ym. Reoperation Rates and Mortality After Transurethral and Open Prostatectomy in a Long-term Nationwide Analysis: Have We Improved Over a Decade? Urology 2018;118():152-157 «PMID: 29733869»PubMed
  148. Burke N, Whelan JP, Goeree L, ym. Systematic review and meta-analysis of transurethral resection of the prostate versus minimally invasive procedures for the treatment of benign prostatic obstruction. Urology 2010;75(5):1015-22 «PMID: 19854492»PubMed
  149. Treharne C, Crowe L, Booth D, ym. Economic Value of the Transurethral Resection in Saline System for Treatment of Benign Prostatic Hyperplasia in England and Wales: Systematic Review, Meta-analysis, and Cost-Consequence Model. Eur Urol Focus 2018;4(2):270-279 «PMID: 28753756»PubMed
  150. Xie CY, Zhu GB, Wang XH, ym. Five-year follow-up results of a randomized controlled trial comparing bipolar plasmakinetic and monopolar transurethral resection of the prostate. Yonsei Med J 2012;53(4):734-41 «PMID: 22665339»PubMed
  151. Xia SJ, Zhuo J, Sun XW, ym. Thulium laser versus standard transurethral resection of the prostate: a randomized prospective trial. Eur Urol 2008;53(2):382-89 «PMID: 17566639»PubMed
  152. Kuntz RM, Lehrich K, Ahyai SA. Holmium laser enucleation of the prostate versus open prostatectomy for prostates greater than 100 grams: 5-year follow-up results of a randomised clinical trial. Eur Urol 2008;53(1):160-6 «PMID: 17869409»PubMed
  153. Naspro R, Suardi N, Salonia A, ym. Holmium laser enucleation of the prostate versus open prostatectomy for prostates >70 g: 24-month follow-up. Eur Urol 2006;50(3):563-8 «PMID: 16713070»PubMed
  154. Skolarikos A, Papachristou C, Athanasiadis G, ym. Eighteen-month results of a randomized prospective study comparing transurethral photoselective vaporization with transvesical open enucleation for prostatic adenomas greater than 80 cc. J Endourol 2008;22(10):2333-40 «PMID: 18837655»PubMed
  155. Varkarakis I, Kyriakakis Z, Delis A, ym. Long-term results of open transvesical prostatectomy from a contemporary series of patients. Urology 2004;64(2):306-10 «PMID: 15302484»PubMed
  156. Gratzke C, Schlenker B, Seitz M, ym. Complications and early postoperative outcome after open prostatectomy in patients with benign prostatic enlargement: results of a prospective multicenter study. J Urol 2007;177(4):1419-22 «PMID: 17382744»PubMed
  157. Chen S, Zhu L, Cai J, ym. Plasmakinetic enucleation of the prostate compared with open prostatectomy for prostates larger than 100 grams: a randomized noninferiority controlled trial with long-term results at 6 years. Eur Urol 2014;66(2):284-91 «PMID: 24502959»PubMed
  158. Li M, Qiu J, Hou Q, ym. Endoscopic enucleation versus open prostatectomy for treating large benign prostatic hyperplasia: a meta-analysis of randomized controlled trials. PLoS One 2015;10(3):e0121265 «PMID: 25826453»PubMed
  159. Tubaro A, Carter S, Hind A, ym. A prospective study of the safety and efficacy of suprapubic transvesical prostatectomy in patients with benign prostatic hyperplasia. J Urol 2001;166(1):172-6 «PMID: 11435849»PubMed
  160. Zhang Y, Yuan P, Ma D, ym. Efficacy and safety of enucleation vs. resection of prostate for treatment of benign prostatic hyperplasia: a meta-analysis of randomized controlled trials. Prostate Cancer Prostatic Dis 2019;22(4):493-508 «PMID: 30816336»PubMed
  161. Arcaniolo D, Manfredi C, Veccia A, ym. Bipolar endoscopic enucleation versus bipolar transurethral resection of the prostate: an ESUT systematic review and cumulative analysis. World J Urol 2020;38(5):1177-1186 «PMID: 31346761»PubMed
  162. Huang SW, Tsai CY, Tseng CS, ym. Comparative efficacy and safety of new surgical treatments for benign prostatic hyperplasia: systematic review and network meta-analysis. BMJ 2019;367():l5919 «PMID: 31727627»PubMed
  163. Zhang X, Shen P, He Q, ym. Different lasers in the treatment of benign prostatic hyperplasia: a network meta-analysis. Sci Rep 2016;6():23503 «PMID: 27009501»PubMed
  164. Gilling PJ, Wilson LC, King CJ, ym. Long-term results of a randomized trial comparing holmium laser enucleation of the prostate and transurethral resection of the prostate: results at 7 years. BJU Int 2012;109(3):408-11 «PMID: 21883820»PubMed
  165. Yin L, Teng J, Huang CJ, ym. Holmium laser enucleation of the prostate versus transurethral resection of the prostate: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Endourol 2013;27(5):604-11 «PMID: 23167266»PubMed
  166. Yang Z, Liu T, Wang X. Comparison of thulium laser enucleation and plasmakinetic resection of the prostate in a randomized prospective trial with 5-year follow-up. Lasers Med Sci 2016;31(9):1797-1802 «PMID: 27677474»PubMed
  167. Tan A, Liao C, Mo Z, ym. Meta-analysis of holmium laser enucleation versus transurethral resection of the prostate for symptomatic prostatic obstruction. Br J Surg 2007;94(10):1201-8 «PMID: 17729384»PubMed
  168. Lourenco T, Pickard R, Vale L, ym. Alternative approaches to endoscopic ablation for benign enlargement of the prostate: systematic review of randomised controlled trials. BMJ 2008;337(7660):a449 «PMID: 18595932»PubMed
  169. Liu Y, Cheng Y, Zhuo L, ym. Impact on Sexual Function of Endoscopic Enucleation vs Transurethral Resection of the Prostate for Lower Urinary Tract Symptoms Due to Benign Prostatic Hyperplasia: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Endourol 2020;34(10):1064-1074 «PMID: 32242462»PubMed
  170. Lucca I, Shariat SF, Hofbauer SL, ym. Outcomes of minimally invasive simple prostatectomy for benign prostatic hyperplasia: a systematic review and meta-analysis. World J Urol 2015;33(4):563-70 «PMID: 24879405»PubMed
  171. Li J, Cao D, Peng L, ym. Comparison Between Minimally Invasive Simple Prostatectomy and Open Simple Prostatectomy for Large Prostates: A Systematic Review and Meta-Analysis of Comparative Trials. J Endourol 2019;33(9):767-776 «PMID: 31244334»PubMed
  172. Fuschi A, Al Salhi Y, Velotti G, ym. Holmium laser enucleation of prostate versus minimally invasive simple prostatectomy for large volume (≥120 mL) prostate glands: a prospective multicenter randomized study. Minerva Urol Nephrol 2021;73(5):638-648 «PMID: 33200899»PubMed
  173. Li Y, Zhou X, Qiu S, ym. Association of sleep quality with lower urinary tract symptoms/benign prostatic hyperplasia among men in China: A cross-sectional study. Front Aging Neurosci 2022;14():938407 «PMID: 36353690»PubMed
  174. Scarcella S, Castellani D, Gauhar V, ym. Robotic-assisted versus open simple prostatectomy: Results from a systematic review and meta-analysis of comparative studies. Investig Clin Urol 2021;62(6):631-640 «PMID: 34729963»PubMed
  175. Erazo JC, Suso-Palau D, Sejnaui JE, ym. Outpatient 180 W XPS GreenLight Laser Photoselective Vaporization of the Prostate: 7-Year Experience. J Endourol 2022;36(4):548-553 «PMID: 34779677»PubMed
  176. Thangasamy IA, Chalasani V, Bachmann A, ym. Photoselective vaporisation of the prostate using 80-W and 120-W laser versus transurethral resection of the prostate for benign prostatic hyperplasia: a systematic review with meta-analysis from 2002 to 2012. Eur Urol 2012;62(2):315-23 «PMID: 22575913»PubMed
  177. Kang DH, Cho KS, Ham WS, ym. A Systematic Review and Meta-Analysis of Functional Outcomes and Complications Following the Photoselective Vaporization of the Prostate and Monopolar Transurethral Resection of the Prostate. World J Mens Health 2016;34(2):110-22 «PMID: 27574594»PubMed
  178. Thomas JA, Tubaro A, Barber N, ym. A Multicenter Randomized Noninferiority Trial Comparing GreenLight-XPS Laser Vaporization of the Prostate and Transurethral Resection of the Prostate for the Treatment of Benign Prostatic Obstruction: Two-yr Outcomes of the GOLIATH Study. Eur Urol 2016;69(1):94-102 «PMID: 26283011»PubMed
  179. Campobasso D, Morselli S, Greco F, ym. Efficacy and safety profile of GreenLight laser photoselective vaporization of the prostate in ≥ 75 years old patients: results from the Italian GreenLight Laser Study Group. Aging Clin Exp Res 2023;35(4):877-885 «PMID: 36763245»PubMed
  180. Zhou Y, Xue B, Mohammad NA, ym. Greenlight high-performance system (HPS) 120-W laser vaporization versus transurethral resection of the prostate for the treatment of benign prostatic hyperplasia: a meta-analysis of the published results of randomized controlled trials. Lasers Med Sci 2016;31(3):485-95 «PMID: 26868032»PubMed
  181. Al-Ansari A, Younes N, Sampige VP, ym. GreenLight HPS 120-W laser vaporization versus transurethral resection of the prostate for treatment of benign prostatic hyperplasia: a randomized clinical trial with midterm follow-up. Eur Urol 2010;58(3):349-55 «PMID: 20605316»PubMed
  182. Cacciamani GE, Cuhna F, Tafuri A, ym. Anterograde ejaculation preservation after endoscopic treatments in patients with bladder outlet obstruction: systematic review and pooled-analysis of randomized clinical trials. Minerva Urol Nefrol 2019;71(5):427-434 «PMID: 31487977»PubMed
  183. Alivizatos G, Skolarikos A, Chalikopoulos D, ym. Transurethral photoselective vaporization versus transvesical open enucleation for prostatic adenomas >80ml: 12-mo results of a randomized prospective study. Eur Urol 2008;54(2):427-37 «PMID: 18069117»PubMed
  184. Bouchier-Hayes DM, Anderson P, Van Appledorn S, ym. KTP laser versus transurethral resection: early results of a randomized trial. J Endourol 2006;20(8):580-5 «PMID: 16903819»PubMed
  185. Chung DE, Wysock JS, Lee RK, ym. Outcomes and complications after 532 nm laser prostatectomy in anticoagulated patients with benign prostatic hyperplasia. J Urol 2011;186(3):977-81 «PMID: 21791350»PubMed
  186. Reich O, Bachmann A, Siebels M, ym. High power (80 W) potassium-titanyl-phosphate laser vaporization of the prostate in 66 high risk patients. J Urol 2005;173(1):158-60 «PMID: 15592063»PubMed
  187. Ruszat R, Wyler S, Forster T, ym. Safety and effectiveness of photoselective vaporization of the prostate (PVP) in patients on ongoing oral anticoagulation. Eur Urol 2007;51(4):1031-8; discussion 1038-41 «PMID: 16945475»PubMed
  188. Sandhu JS, Ng CK, Gonzalez RR, ym. Photoselective laser vaporization prostatectomy in men receiving anticoagulants. J Endourol 2005;19(10):1196-8 «PMID: 16359214»PubMed
  189. Salmivalli A, Ettala O, Nurminen P, ym. Short- and long-term risks of photoselective laser vaporization of the prostate: a population-based comparison with transurethral resection of the prostate. Ann Med 2023;55(1):1287-1294 «PMID: 36974584»PubMed
  190. Wroclawski ML, Carneiro A, Amarante RD, ym. 'Button type' bipolar plasma vaporisation of the prostate compared with standard transurethral resection: a systematic review and meta-analysis of short-term outcome studies. BJU Int 2016;117(4):662-8 «PMID: 26299915»PubMed
  191. Robert G, de la Taille A, Herrmann T. Bipolar plasma vaporization of the prostate: ready to replace GreenLight? A systematic review of randomized control trials. World J Urol 2015;33(4):549-54 «PMID: 25159871»PubMed
  192. Gilling PJ, Barber N, Bidair M, ym. Randomized Controlled Trial of Aquablation versus Transurethral Resection of the Prostate in Benign Prostatic Hyperplasia: One-year Outcomes. Urology 2019;125():169-173 «PMID: 30552937»PubMed
  193. Gilling PJ, Barber N, Bidair M, ym. Five-year outcomes for Aquablation therapy compared to TURP: results from a double-blind, randomized trial in men with LUTS due to BPH. Can J Urol 2022;29(1):10960-10968 «PMID: 35150215»PubMed
  194. Zumstein V, Betschart P, Vetterlein MW, ym. Prostatic Artery Embolization versus Standard Surgical Treatment for Lower Urinary Tract Symptoms Secondary to Benign Prostatic Hyperplasia: A Systematic Review and Meta-analysis. Eur Urol Focus 2019;5(6):1091-1100 «PMID: 30292422»PubMed
  195. Franco JVA, Jung JH, Imamura M, ym. Minimally invasive treatments for benign prostatic hyperplasia: a Cochrane network meta-analysis. BJU Int 2022;130(2):142-156 «PMID: 34820997»PubMed
  196. Xiang P, Guan D, Du Z, ym. Efficacy and safety of prostatic artery embolization for benign prostatic hyperplasia: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Eur Radiol 2021;31(7):4929-4946 «PMID: 33449181»PubMed
  197. Shim SR, Kanhai KJ, Ko YM, ym. Efficacy and Safety of Prostatic Arterial Embolization: Systematic Review with Meta-Analysis and Meta-Regression. J Urol 2017;197(2):465-479 «PMID: 27592008»PubMed
  198. Knight GM, Talwar A, Salem R, ym. Systematic Review and Meta-analysis Comparing Prostatic Artery Embolization to Gold-Standard Transurethral Resection of the Prostate for Benign Prostatic Hyperplasia. Cardiovasc Intervent Radiol 2021;44(2):183-193 «PMID: 33078236»PubMed
  199. Jiang YL, Qian LJ. Transurethral resection of the prostate versus prostatic artery embolization in the treatment of benign prostatic hyperplasia: a meta-analysis. BMC Urol 2019;19(1):11 «PMID: 30691478»PubMed
  200. McVary KT, Gange SN, Gittelman MC, ym. Erectile and Ejaculatory Function Preserved With Convective Water Vapor Energy Treatment of Lower Urinary Tract Symptoms Secondary to Benign Prostatic Hyperplasia: Randomized Controlled Study. J Sex Med 2016;13(6):924-33 «PMID: 27129767»PubMed
  201. Roehrborn CG, Gange SN, Gittelman MC, ym. Convective Thermal Therapy: Durable 2-Year Results of Randomized Controlled and Prospective Crossover Studies for Treatment of Lower Urinary Tract Symptoms Due to Benign Prostatic Hyperplasia. J Urol 2017;197(6):1507-1516 «PMID: 27993667»PubMed
  202. Porpiglia F, Fiori C, Amparore D, ym. Second-generation of temporary implantable nitinol device for the relief of lower urinary tract symptoms due to benign prostatic hyperplasia: results of a prospective, multicentre study at 1 year of follow-up. BJU Int 2019;123(6):1061-1069 «PMID: 30382600»PubMed
  203. Chughtai B, Elterman D, Shore N, ym. The iTind Temporarily Implanted Nitinol Device for the Treatment of Lower Urinary Tract Symptoms Secondary to Benign Prostatic Hyperplasia: A Multicenter, Randomized, Controlled Trial. Urology 2021;153():270-276 «PMID: 33373708»PubMed
  204. Sakalis VI, Karavitakis M, Bedretdinova D, ym. Medical Treatment of Nocturia in Men with Lower Urinary Tract Symptoms: Systematic Review by the European Association of Urology Guidelines Panel for Male Lower Urinary Tract Symptoms. Eur Urol 2017;72(5):757-769 «PMID: 28666669»PubMed
  205. Marshall SD, Raskolnikov D, Blanker MH, ym. Nocturia: Current Levels of Evidence and Recommendations From the International Consultation on Male Lower Urinary Tract Symptoms. Urology 2015;85(6):1291-9 «PMID: 25881866»PubMed
  206. Cannon A, Carter PG, McConnell AA, ym. Desmopressin in the treatment of nocturnal polyuria in the male. BJU Int 1999;84(1):20-4 «PMID: 10444118»PubMed
  207. Han J, Jung JH, Bakker CJ, ym. Desmopressin for treating nocturia in men. Cochrane Database Syst Rev 2017;10(10):CD012059 «PMID: 29055129»PubMed
  208. Drake MJ, Mills IW, Noble JG. Melatonin pharmacotherapy for nocturia in men with benign prostatic enlargement. J Urol 2004;171(3):1199-202 «PMID: 14767300»PubMed
  209. Reynard JM, Cannon A, Yang Q, ym. A novel therapy for nocturnal polyuria: a double-blind randomized trial of frusemide against placebo. Br J Urol 1998;81(2):215-8 «PMID: 9488061»PubMed
  210. Falahatkar S, Mokhtari G, Pourreza F, ym. Celecoxib for treatment of nocturia caused by benign prostatic hyperplasia: a prospective, randomized, double-blind, placebo-controlled study. Urology 2008;72(4):813-6 «PMID: 18692876»PubMed
  211. Sigurdsson S, Geirsson G, Gudmundsdottir H, ym. A parallel, randomized, double-blind, placebo-controlled study to investigate the effect of SagaPro on nocturia in men. Scand J Urol 2013;47(1):26-32 «PMID: 23323790»PubMed
  212. D'Ancona C, Haylen B, Oelke M, ym. The International Continence Society (ICS) report on the terminology for adult male lower urinary tract and pelvic floor symptoms and dysfunction. Neurourol Urodyn 2019;38(2):433-477 «PMID: 30681183»PubMed
  213. Helfand BT, Smith AR, Lai HH, ym. Prevalence and Characteristics of Urinary Incontinence in a Treatment Seeking Male Prospective Cohort: Results from the LURN Study. J Urol 2018;200(2):397-404 «PMID: 29477718»PubMed
  214. Shamliyan TA, Wyman JF, Ping R, ym. Male urinary incontinence: prevalence, risk factors, and preventive interventions. Rev Urol 2009;11(3):145-65 «PMID: 19918340»PubMed
  215. Bright E, Cotterill N, Drake M, ym. Developing and validating the International Consultation on Incontinence Questionnaire bladder diary. Eur Urol 2014;66(2):294-300 «PMID: 24647230»PubMed
  216. Dumoulin C ym. Adult conservative management. 2023. Incontinence: 7th International Consultation on Incontinence (ICI) .
  217. Gacci M, De Nunzio C, Sakalis V, ym. Latest Evidence on Post-Prostatectomy Urinary Incontinence. J Clin Med 2023;12(3): «PMID: 36769855»PubMed
  218. Sato Y, Tanda H, Nakajima H, ym. Simple and reliable predictor of urinary continence after radical prostatectomy: serial measurement of urine loss ratio after catheter removal. Int J Urol 2014;21(7):647-51 «PMID: 24612261»PubMed
  219. Shy M, Fletcher SG. Objective Evaluation of Overactive Bladder: Which Surveys Should I Use? Curr Bladder Dysfunct Rep 2013;8(1):45-50 «PMID: 23439804»PubMed
  220. Soljanik, I ym. Imaging for urinary incontinence. Urologe A 2015; 54:963.
  221. Arcila-Ruiz M, Brucker BM. The Role of Urodynamics in Post-Prostatectomy Incontinence. Curr Urol Rep 2018;19(3):21 «PMID: 29479637»PubMed
  222. Cardozo, L ym. Incontinence 7th Edition. ICI-ICS. 2023, Bristol UK.
  223. Bruschini H, Simonetti R, Antunes AA, ym. Urinary incontinence following surgery for BPH: the role of aging on the incidence of bladder dysfunction. Int Braz J Urol 2011;37(3):380-6; discussion 387 «PMID: 21756386»PubMed
  224. Porena M, Mearini E, Mearini L, ym. Voiding dysfunction after radical retropubic prostatectomy: more than external urethral sphincter deficiency. Eur Urol 2007;52(1):38-45 «PMID: 17403565»PubMed
  225. Moore KC, Lucas MG. Management of male urinary incontinence. Indian J Urol 2010;26(2):236-44 «PMID: 20877603»PubMed
  226. Wyman JF, Burgio KL, Newman DK. Practical aspects of lifestyle modifications and behavioural interventions in the treatment of overactive bladder and urgency urinary incontinence. Int J Clin Pract 2009;63(8):1177-91 «PMID: 19575724»PubMed
  227. Breyer BN, Phelan S, Hogan PE, ym. Intensive lifestyle intervention reduces urinary incontinence in overweight/obese men with type 2 diabetes: results from the Look AHEAD trial. J Urol 2014;192(1):144-9 «PMID: 24533998»PubMed
  228. Imamura M, Williams K, Wells M, ym. Lifestyle interventions for the treatment of urinary incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2015;2015(12):CD003505 «PMID: 26630349»PubMed
  229. Townsend MK, Jura YH, Curhan GC, ym. Fluid intake and risk of stress, urgency, and mixed urinary incontinence. Am J Obstet Gynecol 2011;205(1):73.e1-6 «PMID: 21481835»PubMed
  230. Hashim H, Al Mousa R. Management of fluid intake in patients with overactive bladder. Curr Urol Rep 2009;10(6):428-33 «PMID: 19863853»PubMed
  231. Hannestad YS, Rortveit G, Daltveit AK, ym. Are smoking and other lifestyle factors associated with female urinary incontinence? The Norwegian EPINCONT Study. BJOG 2003;110(3):247-54 «PMID: 12628262»PubMed
  232. Bryant CM, Dowell CJ, Fairbrother G. Caffeine reduction education to improve urinary symptoms. Br J Nurs 2002;11(8):560-5 «PMID: 11979209»PubMed
  233. Eustice S, Roe B, Paterson J. Prompted voiding for the management of urinary incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2000;2000(2):CD002113 «PMID: 10796861»PubMed
  234. Flanagan L, Roe B, Jack B, ym. Systematic review of care intervention studies for the management of incontinence and promotion of continence in older people in care homes with urinary incontinence as the primary focus (1966-2010). Geriatr Gerontol Int 2012;12(4):600-11 «PMID: 22672329»PubMed
  235. Ostaszkiewicz J, Johnston L, Roe B. Habit retraining for the management of urinary incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2004;2004(2):CD002801 «PMID: 15106179»PubMed
  236. Rai BP, Cody JD, Alhasso A, ym. Anticholinergic drugs versus non-drug active therapies for non-neurogenic overactive bladder syndrome in adults. Cochrane Database Syst Rev 2012;12(12):CD003193 «PMID: 23235594»PubMed
  237. Chughtai B, Thomas D, Russell D, ym. Prevalence of and Risk Factors for Urinary Incontinence in Home Hospice Patients. Eur Urol 2019;75(2):268-271 «PMID: 30482670»PubMed
  238. Held F, Le Couteur DG, Blyth FM, ym. Polypharmacy in older adults: Association Rule and Frequent-Set Analysis to evaluate concomitant medication use. Pharmacol Res 2017;116():39-44 «PMID: 27988385»PubMed
  239. Schnelle JF, Leung FW, Rao SS, ym. A controlled trial of an intervention to improve urinary and fecal incontinence and constipation. J Am Geriatr Soc 2010;58(8):1504-11 «PMID: 20653804»PubMed
  240. Fader M, Cottenden A, Getliffe K, ym. Absorbent products for urinary/faecal incontinence: a comparative evaluation of key product designs. Health Technol Assess 2008;12(29):iii-iv, ix-185 «PMID: 18547500»PubMed
  241. Macaulay M, Broadbridge J, Gage H, ym. A trial of devices for urinary incontinence after treatment for prostate cancer. BJU Int 2015;116(3):432-42 «PMID: 25496354»PubMed
  242. Hunter KF, Bharmal A, Moore KN. Long-term bladder drainage: Suprapubic catheter versus other methods: a scoping review. Neurourol Urodyn 2013;32(7):944-51 «PMID: 23192860»PubMed
  243. Kannan P, Winser SJ, Fung B, ym. Effectiveness of Pelvic Floor Muscle Training Alone and in Combination With Biofeedback, Electrical Stimulation, or Both Compared to Control for Urinary Incontinence in Men Following Prostatectomy: Systematic Review and Meta-Analysis. Phys Ther 2018;98(11):932-945 «PMID: 30137629»PubMed
  244. Sciarra A, Viscuso P, Arditi A, ym. A biofeedback-guided programme or pelvic floor muscle electric stimulation can improve early recovery of urinary continence after radical prostatectomy: A meta-analysis and systematic review. Int J Clin Pract 2021;75(10):e14208 «PMID: 33811418»PubMed
  245. Fernández RA, García-Hermoso A, Solera-Martínez M, ym. Improvement of continence rate with pelvic floor muscle training post-prostatectomy: a meta-analysis of randomized controlled trials. Urol Int 2015;94(2):125-32 «PMID: 25427689»PubMed
  246. Khorrami, MH ym. Single session pre-operative pelvic floor muscle training with biofeedback on urinary incontinence and quality of life after radical prostatectomy: A randomized controlled trial. Urological Science 2023; 34:23.
  247. Zhou L, Chen Y, Yuan X, ym. Preoperative pelvic floor muscle exercise for continence after radical prostatectomy: a systematic review and meta-analysis. Front Public Health 2023;11():1186067 «PMID: 37588123»PubMed
  248. Dubbelman Y, Groen J, Wildhagen M, ym. The recovery of urinary continence after radical retropubic prostatectomy: a randomized trial comparing the effect of physiotherapist-guided pelvic floor muscle exercises with guidance by an instruction folder only. BJU Int 2010;106(4):515-22 «PMID: 20201841»PubMed
  249. Moore KN, Valiquette L, Chetner MP, ym. Return to continence after radical retropubic prostatectomy: a randomized trial of verbal and written instructions versus therapist-directed pelvic floor muscle therapy. Urology 2008;72(6):1280-6 «PMID: 18384853»PubMed
  250. Gomes CS, Pedriali FR, Urbano MR, ym. The effects of Pilates method on pelvic floor muscle strength in patients with post-prostatectomy urinary incontinence: A randomized clinical trial. Neurourol Urodyn 2018;37(1):346-353 «PMID: 28464434»PubMed
  251. Berghmans B, Hendriks E, Bernards A, ym. Electrical stimulation with non-implanted electrodes for urinary incontinence in men. Cochrane Database Syst Rev 2013;2013(6):CD001202 «PMID: 23740763»PubMed
  252. Lim R, Lee SW, Tan PY, ym. Efficacy of electromagnetic therapy for urinary incontinence: A systematic review. Neurourol Urodyn 2015;34(8):713-22 «PMID: 25251335»PubMed
  253. Wallace PA, Lane FL, Noblett KL. Sacral nerve neuromodulation in patients with underlying neurologic disease. Am J Obstet Gynecol 2007;197(1):96.e1-5 «PMID: 17618775»PubMed
  254. Yang JM, Ye H, Long Y, ym. Effect of pelvic floor muscle training on urinary incontinence after radical prostatectomy: An umbrella review of meta-analysis and systematic review. Clin Rehabil 2023;37(4):494-515 «PMID: 36305082»PubMed
  255. Ramírez-García I, Blanco-Ratto L, Kauffmann S, ym. Efficacy of transcutaneous stimulation of the posterior tibial nerve compared to percutaneous stimulation in idiopathic overactive bladder syndrome: Randomized control trial. Neurourol Urodyn 2019;38(1):261-268 «PMID: 30311692»PubMed
  256. Civic D, Black E. Re: Randomized trial of percutaneous tibial nerve stimulation versus sham efficacy in the treatment of overactive bladder syndrome: results from the SUmiT trial: K. M. Peters, D. J. Carrico, R. A. Perez-Marrero, A. U. Khan, L. S. Wooldridge, G. L. Davis and S. A. MacDiarmid J Urol 2010; 183: 1438-1443. J Urol 2011;185(1):362; author reply 362-4 «PMID: 21092997»PubMed
  257. Wang M, Jian Z, Ma Y, ym. Percutaneous tibial nerve stimulation for overactive bladder syndrome: a systematic review and meta-analysis. Int Urogynecol J 2020;31(12):2457-2471 «PMID: 32681345»PubMed
  258. Kotecha P, Sahai A, Malde S. Use of Duloxetine for Postprostatectomy Stress Urinary Incontinence: A Systematic Review. Eur Urol Focus 2021;7(3):618-628 «PMID: 32605820»PubMed
  259. Choinière R, Violette PD, Morin M, ym. Evaluation of Benefits and Harms of Surgical Treatments for Post-radical Prostatectomy Urinary Incontinence: A Systematic Review and Meta-analysis. Eur Urol Focus 2022;8(4):1042-1052 «PMID: 34563480»PubMed
  260. Toia B, Gresty H, Pakzad M, ym. Bulking for stress urinary incontinence in men: A systematic review. Neurourol Urodyn 2019;38(7):1804-1811 «PMID: 31321804»PubMed
  261. Stothers L, Goldenberg SL. Delayed hypersensitivity and systemic arthralgia following transurethral collagen injection for stress urinary incontinence. J Urol 1998;159(5):1507-9 «PMID: 9554343»PubMed
  262. Malizia AA Jr, Reiman HM, Myers RP, ym. Migration and granulomatous reaction after periurethral injection of polytef (Teflon). JAMA 1984;251(24):3277-81 «PMID: 6374180»PubMed
  263. Pannek J, Brands FH, Senge T. Particle migration after transurethral injection of carbon coated beads for stress urinary incontinence. J Urol 2001;166(4):1350-3 «PMID: 11547072»PubMed
  264. Zeif, HJ ym. The Male Sling for Post-Radical Prostatectomy Urinary Incontinence: Urethral Compression versus Urethral Relocation or What is Next? British Journal of Medical and Surgical Urology 2010; 3:134.
  265. Bole R, Hebert KJ, Gottlich HC, ym. Narrative review of male urethral sling for post-prostatectomy stress incontinence: sling type, patient selection, and clinical applications. Transl Androl Urol 2021;10(6):2682-2694 «PMID: 34295753»PubMed
  266. Chen YC, Lin PH, Jou YY, ym. Surgical treatment for urinary incontinence after prostatectomy: A meta-analysis and systematic review. PLoS One 2017;12(5):e0130867 «PMID: 28467435»PubMed
  267. Abrams P, Constable LD, Cooper D, ym. Outcomes of a Noninferiority Randomised Controlled Trial of Surgery for Men with Urodynamic Stress Incontinence After Prostate Surgery (MASTER). Eur Urol 2021;79(6):812-823 «PMID: 33551297»PubMed
  268. Cornu JN, Sèbe P, Ciofu C, ym. Mid-term evaluation of the transobturator male sling for post-prostatectomy incontinence: focus on prognostic factors. BJU Int 2011;108(2):236-40 «PMID: 20955265»PubMed
  269. Silva LAD, Simonetti R, Silva EMKD. Adjustable sling for the treatment of post-prostatectomy urinary incontinence: systematic review and meta-analysis. Einstein (Sao Paulo) 2019;17(4):eRW4508 «PMID: 31553360»PubMed
  270. Bauer RM, Soljanik I, Füllhase C, ym. Results of the AdVance transobturator male sling after radical prostatectomy and adjuvant radiotherapy. Urology 2011;77(2):474-9 «PMID: 21167563»PubMed
  271. Meisterhofer K, Herzog S, Strini KA, ym. Male Slings for Postprostatectomy Incontinence: A Systematic Review and Meta-analysis. Eur Urol Focus 2020;6(3):575-592 «PMID: 30718160»PubMed
  272. Abrams P, Andersson KE, Birder L, ym. Fourth International Consultation on Incontinence Recommendations of the International Scientific Committee: Evaluation and treatment of urinary incontinence, pelvic organ prolapse, and fecal incontinence. Neurourol Urodyn 2010;29(1):213-40 «PMID: 20025020»PubMed
  273. Grabbert M, Mumm JN, Klehr B, ym. Extended follow-up of the AdVance XP male sling in the treatment of male urinary stress incontinence after 48 months: Results of a prospective and multicenter study. Neurourol Urodyn 2019;38(7):1973-1978 «PMID: 31297894»PubMed
  274. Gill BC, Swartz MA, Klein JB, ym. Patient perceived effectiveness of a new male sling as treatment for post-prostatectomy incontinence. J Urol 2010;183(1):247-52 «PMID: 19913826»PubMed
  275. Rehder P, Mitterberger MJ, Pichler R, ym. The 1 year outcome of the transobturator retroluminal repositioning sling in the treatment of male stress urinary incontinence. BJU Int 2010;106(11):1668-72 «PMID: 20518761»PubMed
  276. Bochove-Overgaauw DM, Schrier BP. An adjustable sling for the treatment of all degrees of male stress urinary incontinence: retrospective evaluation of efficacy and complications after a minimal followup of 14 months. J Urol 2011;185(4):1363-8 «PMID: 21334683»PubMed
  277. Dalpiaz O, Knopf HJ, Orth S, ym. Mid-term complications after placement of the male adjustable suburethral sling: a single center experience. J Urol 2011;186(2):604-9 «PMID: 21684559»PubMed
  278. Yang R, Liu L, Li G, ym. Efficacy of solifenacin in the prevention of short-term complications after laparoscopic radical prostatectomy. J Int Med Res 2017;45(6):2119-2127 «PMID: 28661264»PubMed
  279. Léon P, Chartier-Kastler E, Rouprêt M, ym. Long-term functional outcomes after artificial urinary sphincter implantation in men with stress urinary incontinence. BJU Int 2015;115(6):951-7 «PMID: 24958004»PubMed
  280. Van der Aa F, Drake MJ, Kasyan GR, ym. The artificial urinary sphincter after a quarter of a century: a critical systematic review of its use in male non-neurogenic incontinence. Eur Urol 2013;63(4):681-9 «PMID: 23219375»PubMed
  281. Viers BR, Linder BJ, Rivera ME, ym. Long-Term Quality of Life and Functional Outcomes among Primary and Secondary Artificial Urinary Sphincter Implantations in Men with Stress Urinary Incontinence. J Urol 2016;196(3):838-43 «PMID: 26997310»PubMed
  282. Srivastava A, Joice GA, Patel HD, ym. Causes of Artificial Urinary Sphincter Failure and Strategies for Surgical Revision: Implications of Device Component Survival. Eur Urol Focus 2019;5(5):887-893 «PMID: 29545058»PubMed
  283. Duthie JB, Vincent M, Herbison GP, ym. Botulinum toxin injections for adults with overactive bladder syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2011;(12):CD005493 «PMID: 22161392»PubMed
  284. Mangera A, Andersson KE, Apostolidis A, ym. Contemporary management of lower urinary tract disease with botulinum toxin A: a systematic review of botox (onabotulinumtoxinA) and dysport (abobotulinumtoxinA). Eur Urol 2011;60(4):784-95 «PMID: 21782318»PubMed
  285. Nitti VW, Dmochowski R, Herschorn S, ym. OnabotulinumtoxinA for the treatment of patients with overactive bladder and urinary incontinence: results of a phase 3, randomized, placebo controlled trial. J Urol 2013;189(6):2186-93 «PMID: 23246476»PubMed
  286. Drake MJ, Nitti VW, Ginsberg DA, ym. Comparative assessment of the efficacy of onabotulinumtoxinA and oral therapies (anticholinergics and mirabegron) for overactive bladder: a systematic review and network meta-analysis. BJU Int 2017;120(5):611-622 «PMID: 28670786»PubMed
  287. Herschorn S, Kohan A, Aliotta P, ym. The Efficacy and Safety of OnabotulinumtoxinA or Solifenacin Compared with Placebo in Solifenacin Naïve Patients with Refractory Overactive Bladder: Results from a Multicenter, Randomized, Double-Blind Phase 3b Trial. J Urol 2017;198(1):167-175 «PMID: 28161352»PubMed
  288. Lozano-Ortega G, Walker D, Rogula B, ym. The Relative Efficacy and Safety of Mirabegron and OnabotulinumtoxinA in Patients With Overactive Bladder who Have Previously Been Managed With an Antimuscarinic: A Network Meta-analysis. Urology 2019;127():1-8 «PMID: 30790650»PubMed
  289. Cui Y, Wang L, Liu L, ym. Botulinum toxin-A injections for idiopathic overactive bladder: a systematic review and meta-analysis. Urol Int 2013;91(4):429-38 «PMID: 23970316»PubMed
  290. Bels J, de Vries P, de Beij J, ym. Long-term Follow-up of Intravesical Onabotulinum Toxin-A Injections in Male Patients with Idiopathic Overactive Bladder: Comparing Surgery-naïve Patients and Patients After Prostate Surgery. Eur Urol Focus 2021;7(6):1424-1429 «PMID: 32919951»PubMed
  291. Mateu Arrom L, Mayordomo Ferrer O, Sabiote Rubio L, ym. Treatment Response and Complications after Intradetrusor OnabotulinumtoxinA Injection in Male Patients with Idiopathic Overactive Bladder Syndrome. J Urol 2020;203(2):392-397 «PMID: 31479408»PubMed
  292. He Q, Li B, Zhang C, ym. Treatment for refractory overactive bladder: a systematic review and meta-analysis of sacral neuromodulation and onabotulinumtoxinA. Int Urogynecol J 2021;32(3):477-484 «PMID: 32661556»PubMed
  293. Tutolo M, Ammirati E, Heesakkers J, ym. Efficacy and Safety of Sacral and Percutaneous Tibial Neuromodulation in Non-neurogenic Lower Urinary Tract Dysfunction and Chronic Pelvic Pain: A Systematic Review of the Literature. Eur Urol 2018;73(3):406-418 «PMID: 29336927»PubMed
  294. Hoen L', Ecclestone H, Blok BFM, ym. Long-term effectiveness and complication rates of bladder augmentation in patients with neurogenic bladder dysfunction: A systematic review. Neurourol Urodyn 2017;36(7):1685-1702 «PMID: 28169459»PubMed
  295. Chapple CR, Osman NI, Birder L, ym. Terminology report from the International Continence Society (ICS) Working Group on Underactive Bladder (UAB). Neurourol Urodyn 2018;37(8):2928-2931 «PMID: 30203560»PubMed
  296. Kuo HC. Videourodynamic analysis of pathophysiology of men with both storage and voiding lower urinary tract symptoms. Urology 2007;70(2):272-6 «PMID: 17826488»PubMed
  297. Wang CC, Yang SS, Chen YT, ym. Videourodynamics identifies the causes of young men with lower urinary tract symptoms and low uroflow. Eur Urol 2003;43(4):386-90 «PMID: 12667720»PubMed
  298. Abarbanel J, Marcus EL. Impaired detrusor contractility in community-dwelling elderly presenting with lower urinary tract symptoms. Urology 2007;69(3):436-40 «PMID: 17382138»PubMed
  299. Groen J, Pannek J, Castro Diaz D, ym. Summary of European Association of Urology (EAU) Guidelines on Neuro-Urology. Eur Urol 2016;69(2):324-33 «PMID: 26304502»PubMed
  300. Osman NI, Chapple CR, Abrams P, ym. Detrusor underactivity and the underactive bladder: a new clinical entity? A review of current terminology, definitions, epidemiology, aetiology, and diagnosis. Eur Urol 2014;65(2):389-98 «PMID: 24184024»PubMed
  301. Vale L, Jesus F, Marcelissen T, ym. Pathophysiological mechanisms in detrusor underactivity: Novel experimental findings. Low Urin Tract Symptoms 2019;11(3):92-98 «PMID: 30864243»PubMed
  302. Osman NI, Esperto F, Chapple CR. Detrusor Underactivity and the Underactive Bladder: A Systematic Review of Preclinical and Clinical Studies. Eur Urol 2018;74(5):633-643 «PMID: 30139634»PubMed
  303. Kim A, Park YJ, Heo KO, ym. Novel symptom questionnaire for the differential diagnosis of detrusor underactivity and bladder outlet obstruction in men. Aging Male 2019;22(2):150-155 «PMID: 29985721»PubMed
  304. Lee KS, Song PH, Ko YH. Does uroflowmetry parameter facilitate discrimination between detrusor underactivity and bladder outlet obstruction? Investig Clin Urol 2016;57(6):437-441 «PMID: 27847918»PubMed
  305. Wada N, Watanabe M, Ishikawa M, ym. Uroflowmetry pattern in detrusor underactivity and bladder outlet obstruction in male patients with lower urinary tract symptoms. Low Urin Tract Symptoms 2021;13(3):361-365 «PMID: 33648017»PubMed
  306. Rademakers KL, van Koeveringe GA, Oelke M, ym. Ultrasound detrusor wall thickness measurement in combination with bladder capacity can safely detect detrusor underactivity in adult men. World J Urol 2017;35(1):153-159 «PMID: 27447991»PubMed
  307. van Koeveringe GA, Vahabi B, Andersson KE, ym. Detrusor underactivity: a plea for new approaches to a common bladder dysfunction. Neurourol Urodyn 2011;30(5):723-8 «PMID: 21661020»PubMed
  308. Fowler CJ, Griffiths D, de Groat WC. The neural control of micturition. Nat Rev Neurosci 2008;9(6):453-66 «PMID: 18490916»PubMed
  309. Ladi-Seyedian S, Kajbafzadeh AM, Sharifi-Rad L, ym. Management of non-neuropathic underactive bladder in children with voiding dysfunction by animated biofeedback: a randomized clinical trial. Urology 2015;85(1):205-10 «PMID: 25444633»PubMed
  310. Bates TS, Sugiono M, James ED, ym. Is the conservative management of chronic retention in men ever justified? BJU Int 2003;92(6):581-3 «PMID: 14511038»PubMed
  311. Yamanishi T, Yasuda K, Kamai T, ym. Combination of a cholinergic drug and an alpha-blocker is more effective than monotherapy for the treatment of voiding difficulty in patients with underactive detrusor. Int J Urol 2004;11(2):88-96 «PMID: 14706012»PubMed
  312. Matsukawa Y, Kameya Y, Takahashi T, ym. Development of an artificial intelligence diagnostic system for lower urinary tract dysfunction in men. Int J Urol 2021;28(11):1143-1148 «PMID: 34342055»PubMed
  313. Creta M, Collà Ruvolo C, Longo N, ym. Detrusor overactivity and underactivity: implication for lower urinary tract symptoms related to benign prostate hyperplasia diagnosis and treatment. Minerva Urol Nephrol 2021;73(1):59-71 «PMID: 32026666»PubMed
  314. Santos-Pereira M, Charrua A. Understanding underactive bladder: a review of the contemporary literature. Porto Biomed J 2020;5(4):e070 «PMID: 32734011»PubMed
  315. Onur R, Tayebi S, Salehi-Pourmehr H, ym. Sacral neuromodulation in patients with detrusor underactivity: Is biological sex an indicator? Neurourol Urodyn 2022;41(3):847-859 «PMID: 35181913»PubMed
  316. Paick JS, Um JM, Kwak C, ym. Influence of bladder contractility on short-term outcomes of high-power potassium-titanyl-phosphate photoselective vaporization of the prostate. Urology 2007;69(5):859-63 «PMID: 17482922»PubMed
  317. Monoski MA, Gonzalez RR, Sandhu JS, ym. Urodynamic predictors of outcomes with photoselective laser vaporization prostatectomy in patients with benign prostatic hyperplasia and preoperative retention. Urology 2006;68(2):312-7 «PMID: 16904443»PubMed
  318. Lee KH, Kuo HC. Recovery of Voiding Efficiency and Bladder Function in Male Patients With Non-neurogenic Detrusor Underactivity After Transurethral Bladder Outlet Surgery. Urology 2019;123():235-241 «PMID: 30308261»PubMed
  319. Mitchell CR, Mynderse LA, Lightner DJ, ym. Efficacy of holmium laser enucleation of the prostate in patients with non-neurogenic impaired bladder contractility: results of a prospective trial. Urology 2014;83(2):428-32 «PMID: 24231217»PubMed
  320. Zhu Y, Zhao YR, Zhong P, ym. Detrusor underactivity influences the efficacy of TURP in patients with BPO. Int Urol Nephrol 2021;53(5):835-841 «PMID: 33386583»PubMed
  321. van Kerrebroeck PE, van Voskuilen AC, Heesakkers JP, ym. Results of sacral neuromodulation therapy for urinary voiding dysfunction: outcomes of a prospective, worldwide clinical study. J Urol 2007;178(5):2029-34 «PMID: 17869298»PubMed
  322. Chan G, Qu LG, Gani J. Evaluation of pre-operative bladder contractility as a predictor of improved response rate to a staged trial of sacral neuromodulation in patients with detrusor underactivity. World J Urol 2021;39(6):2113-2119 «PMID: 32725304»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi11010 (011.010)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Suosituksen yhteyteen ei ole liitetty yhtään näytönastekatsausta.

Virtsaamisoireet
Yli 40-vuotiaiden miesten virtsaamisoireiden diagnostiikka ja hoitokaavio

Muut versiot

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia