Keskittymisen vaikeuksia, prosessoinnin kuormittumista vai ”ADT” aikuisilla?

Viime aikoina sanoma- ja aikakauslehdissä on nostettu esille niin sanottu ADT (attention deficit trait). ADT on lääkäri Edward M. Hallowellin vuonna 2005 «Hallowell EM. Overloaded circuits: why smart peopl...»1 esittelemä käsite. Hän kirjoitti tuolloin johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivista henkilöistä, joilla on vaikeuksia keskittyä ja suoriutua töistään. Selityksenä hän toi esille työn pilkkoutumisen ja keskeytymisen erilaisten tekijöiden takia. Tämä taasen johtaa aivojen ylikuormittumiseen.

ADT on tyypillisesti suomennettu itse aiheutetuksi keskittymishäiriöksi, mikä saattaa ohjata ajattelemaan, että kyseessä olisi häiriö tai sairaus. Myöskään englanninkielisen nimen "trait", piirre, ei kuvaa ilmiötä. ADT:ssä on kyse keskittymisen vaikeudesta, jonka taustalla on oletettavasti monenlaisia tekijöitä. On mahdollista, että taustalla on synnynnäistä taipumusta keskittymisen herpaantumiseen. Työpaikan erilaiset tekijät, kuten vaatimus olla heti tavoitettavissa, voivat vaikuttaa. Työskentelyn avokonttorissa, jossa melua ja häiriöitä on enemmän kuin omissa huoneissa työskennellessä, on tutkimuksissa todettu vaikuttavan haitallisesti muun muassa terveyteen, hyvinvointiin, tuottavuuteen, keskittymiseen ja muistin toimintaan sekä aikaistavan eläkkeelle jääntiä «Richardson A, Potter J, Paterson M, ym. Office des...»2, «Seddigh A, Berntson E, Danielson CB, Westerlund H....»3, «Nielsen MB, Emberland JS, Knardahl S. Office desig...»4. Yhteiskunnan vaatimukset ja mallit sekä yksilöön liittyvät tekijät vaikuttavat toimintaamme monin tavoin. Lisätietoaineistossa esitetyt tutkimukset koskevat aikuisia.

Hallowellin ajatusta siitä, että toimintatapamme tai keskeytykset vaikuttavat keskittymiseen, on tutkittu lyhytaikaisesti, mutta ei pidemmissä koeasetelmissa. Toisin sanoen ei ole tutkimusnäyttöä siitä, heikkeneekö keskittyminen esimerkiksi jatkuvien keskeytysten myötä. Tutkimuksissa on todettu muun muassa, että suuri määrä työhön liittymättömiä viestejä tai keskeytyksiä heikentää työtehtävistä suoriutumista tietotyössä «Chen A, Karahanna E. Boundaryless Technology: Unde...»5. Keskeytykset ja häiriöt lisäävät sairaanhoitajien virheitä lääkkeiden annossa «Johnson M, Sanchez P, Langdon R, ym. The impact of...»6 ja heikentävät opiskelijoiden esseiden laatua «Foroughi CK, Werner NE, Nelson ET, ym. Do interrup...»7. Yhdessä tutkimuksessa älylaitteiden käyttö opetustilanteessa ei heikentänyt luennon ymmärtämistä, mutta heikensi suoriutumista tentissä «Glass AL, Kang M. Dividing attention in the classr...»8. Tällaisten keskeytysten sekä tarkkaavuuden jakamisen pitkäaikaisista vaikutuksista tarvittaisiin lisätietoja.

Nykyisin älylaitteiden käyttö on usein jatkuvaa, ja älypuhelimien vaikutuksesta kognitiivisiin toimintoihin olisi tärkeää saada luotettavaa tutkimusnäyttöä. Liebherrin ym. yhteenvetoartikkelissa vuodelta 2020 todetaan, että tutkimukset ovat menetelmiltään heterogeenisiä ja lisätutkimuksia tarvitaan «Liebherr M, Schubert P, Antons S, Montag C, Brand ...»9. Yhteenvetoartikkelin mukaan on tutkimusnäyttöä siitä, että älypuhelimen ilmoitukset siirtävät huomion puhelimeen (ts. tahaton tarkkaavuuden siirtyminen) ja muutoinkin haittaavat tarkkaavuutta. Artikkelin mukaan pitkäaikaisvaikutukset tarkkaavuuteen ja keskittymiskykyyn ovat epäselviä ja tutkimukset ristiriitaisia. Liebherr ym. toteavat myös, että tutkimusten mukaan henkilöt, joilla on heikompi inhibointikyky, tyypillisesti reagoivat puhelimen hälytyksiin välittömästi, mikä voi lisätä addiktoitumista. On myös esitetty, että pelkkä älypuhelimen läsnäolo vaikuttaisi kognitiivisiin toimintoihin ja suoriutumiseen «Ward AF, Duke K, Gneezy A, Bos MW. Brain Drain: th...»10, mutta uudemmassa meta-analyysissä todettiin vaikutus vain työmuistiin «Parry DA. Does the Mere Presence of a Smartphone I...»11.

Älylaitteiden käytöllä on tutkimuksissa todettu olevan vaikutusta uneen. Suurempi älypuhelimen käyttömäärä (engl. screen-time) korreloi vähäisempään unen määrään ja huonompaan unen tehokkuuteen «Christensen MA, Bettencourt L, Kaye L, ym. Direct ...»12. Älypuhelimen runsaalla käytöllä päiväaikaankin on unta heikentävä vaikutus, mutta erityisesti yöaikainen käyttö heikentää unta «Dissing AS, Andersen TO, Nørup LN, ym. Daytime and...»13. Puhelinaddiktio korreloi opiskelijoilla ahdistuneisuuteen, masennukseen, impulsiivisuuteen ja unen laatuun «Li Y, Li G, Liu L, ym. Correlations between mobile...»14.

Oletettavasti myös monet muut tekijät, kuten henkilön omat vaatimukset sekä koetut ympäristöön liittyvät seikat vaikuttavat henkilön kokemiin keskittymisen vaikeuksiin. Pitkään jatkuneella stressillä on muun muassa tarkkaavuutta ja työmuistia heikentävä vaikutus «James KA, Stromin JI, Steenkamp N, ym. Understandi...»15. Vahva stressitilanne on henkilön aivojen ja toiminnan kannalta uhka (evoluutiossa aiemmin: tiikeri hyökkää; nykymaailmassa usein: en pysty, en ehdi), jolloin toimintamahdollisuudet kapenevat. Tällöin emme voi tehdä ongelmanratkaisua tai kirjoittaa raporttia tehokkaasti, sillä aivomme ohjaavat meitä pakenemaan, taistelemaan tai lamaantumaan. Unen vähäisyydellä, masennuksella ja ahdistuneisuudella tiedetään olevan heikentävä vaikutus tarkkaavuuteen. Kuvassa «Keskittymisvaikeuksien syntyyn vaikuttavat tekijät»1 on esitetty haitallinen kierre, jossa näiden tekijöiden vaikutusta on kuvattu.

Kuva 1.

Kuvassa on esitetty keskeiset tekijät, jotka vaikuttavat keskittymisvaikeuksien syntyyn. Tällaisessa tilanteessa kyseessä ei ole ADHD, vaikkakin myös ADHD:ssä samat tekijät voivat vaikuttaa. Kehällä ilmenevät tekijät saattavat ilmetä tässä järjestyksessä tai eri järjestyksessä. Jokin tekijä saattaa jollain henkilöllä puuttua, ja tekijöillä on yhteyksiä toisiinsa myös muutoin kuin kuvatussa kehässä – tätä kuvastavat nuolet keskiympyrän kautta.

Henkilö saattaa epäillä itsellään ADHD:tä, vaikka kyseessä olisikin ennemminkin edellisen kaltainen kehä. ADHD:n ollessa kysymyksessä, voi kaaviossa esitetyillä tekijöillä olla vaikeuksia entisestään pahentava vaikutus. Taulukossa «Taulukossa on kuvattu keskeisiä eroja ADHD:n ja niin sanotun ADT:n välillä....»1 on koottuna keskeisiä erottavia tekijöitä.

Henkilön kokiessa keskittymisen vaikeuksia, joiden taustalla ei ole ADHD:tä, on tärkeää henkilöstä riippuen joko opetella uusia toimintatapoja, kuten vähentää älylaitteiden käyttöä, tai hoitaa masennusta, ahdistuneisuutta tai unettomuutta. Samat asiat on huomioitava myös silloin kun vähennetään ADHD:hen liittyviä haittoja. Lisätietoaineistossa «Keinoja aikuisille ja nuorille arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi»1 esitellyt menetelmät voivat olla apuna uusien toimintatapojen opettelussa. Myös työpaikan toimintakulttuuria on usein tarve tarkastella ja korjata.