TENSin käytön periaatteet
Lisätietoa aiheesta
Juho Korpi
29.10.2026
- TENS on kivunlievitysmenetelmä, jossa ihon läpi johdetaan matalataajuisia sähköimpulsseja.
TENS vaikuttaa hermostoon ja lievittää kipua usean fysiologisen mekanismin kautta.
TENS on turvallinen, laajalti tutkittu ja maailmanlaajuisesti käytetty lääkkeetön
kivunlievitysmenetelmä «Sluka KA, Bjordal JM, Marchand S, ym. What makes t...»1, «Sluka KA, Walsh D. Transcutaneous electrical nerve...»2.
- TENS auttaa monenlaiseen kipuun «Johnson MI, Paley CA, Jones G, ym. Efficacy and sa...»3.
- TENSin käyttö edellyttää, että ihoalue, johon elektrodit kiinnitetään, on puhdas ja
ehjä. Älä aseta elektrodeja vaurioituneelle tai tunnottomalle ihoalueelle tai sähköisten
implanttien (esim. sydämen tahdistin) läheisyyteen. Tekonivel tai muu kehon sisäinen
ei-sähköinen implantti ei estä TENSin käyttöä. Älä aseta elektrodeja kaulan, silmien
tai sukuelinten alueelle «. ELECTROPHYSICAL AGENTS - Contraindications And P...»4.
- Jos potilas sairastaa syöpää, arvioidaan käyttö tapauskohtaisesti. Elektrodeja ei
lähtökohtaisesti aseteta syövän tai sädehoitoalueen läheisyyteen. Keskustele käytöstä
hoitavan lääkärin kanssa «. ELECTROPHYSICAL AGENTS - Contraindications And P...»4.
- Jos potilas sairastaa epilepsiaa, älä aseta elektrodeja niskan tai pään alueelle.
Jos potilas on raskaana, älä aseta elektrodeja vatsan alueelle «. ELECTROPHYSICAL AGENTS - Contraindications And P...»4.
- Aseta elektrodit kipualueelle, muutaman sentin etäisyydelle toisistaan «Sluka KA, Bjordal JM, Marchand S, ym. What makes t...»1, «Sluka KA, Walsh D. Transcutaneous electrical nerve...»2.
- TENS-laitetta voidaan käyttää myös pitkiä aikoja. Kipua lievittävä vaikutus saavutetaan
yleensä 20–30 minuutin käytön aikana. Kipu voi palata laitteen käytön loputtua tai
kipua helpottava vaikutus voi säilyä useita tunteja R1], «Sluka KA, Walsh D. Transcutaneous electrical nerve...»2, «Mokhtari T, Ren Q, Li N, ym. Transcutaneous Electr...»5, «Lin T, Gargya A, Singh H, ym. Mechanism of Periphe...»6, «Tavares Oliveira M, Maciel Santos M, Lucas Mayara ...»7.
- Jos TENS-laitetta käytetään pitkiä aikoja, kannattaa vaihdella käytettävää ohjelmaa,
jotta laitteen teho kivun lievityksessä säilyy paremmin «Sluka KA, Bjordal JM, Marchand S, ym. What makes t...»1, «Sluka KA, Walsh D. Transcutaneous electrical nerve...»2.
- TENS-laitteessa voi olla useita erilaisia ohjelmia. Ohjelmissa on yleensä ainakin
kaksi parametria: taajuus (Hz) ja pulssin pituus (µs). Lisäksi kaikissa ohjelmissa
säädetään virran voimakkuutta (mA). Joissain ohjelmissa voidaan myös valita, onko
virtamuoto jatkuva vai sykäyksittäinen «Sluka KA, Bjordal JM, Marchand S, ym. What makes t...»1, «Sluka KA, Walsh D. Transcutaneous electrical nerve...»2.
- Tavanomaisin ja käytössä miellyttävin ohjelma on korkean taajuuden TENS, jossa virran
taajuus on 80–130 Hz. Virta tuntuu tällöin kihelmöivältä. Matalan taajuuden TENS-ohjelmassa
virran taajuus on 2–10 Hz. Virta tuntuu tällöin pistelevältä ja saattaa saada aikaan
myös pieniä lihassupistuksia «Sluka KA, Bjordal JM, Marchand S, ym. What makes t...»1, «Sluka KA, Walsh D. Transcutaneous electrical nerve...»2.
- Tutkimuksissa ei ole nähty juuri eroa eri taajuuksien välillä, joten käytön voi aloittaa
millä ohjelmalla tahansa «Sluka KA, Bjordal JM, Marchand S, ym. What makes t...»1, «Sluka KA, Walsh D. Transcutaneous electrical nerve...»2, «Johnson MI, Paley CA, Jones G, ym. Efficacy and sa...»3, «Mokhtari T, Ren Q, Li N, ym. Transcutaneous Electr...»5, «Lin T, Gargya A, Singh H, ym. Mechanism of Periphe...»6, «Tavares Oliveira M, Maciel Santos M, Lucas Mayara ...»7.
- Jos potilas käyttää opioidipohjaisia kipulääkkeitä, vain korkean taajuuden TENS on
vaikuttavaa «Sluka KA, Bjordal JM, Marchand S, ym. What makes t...»1, «Sluka KA, Walsh D. Transcutaneous electrical nerve...»2.
- Tutkimuksissa ei ole nähty juurikaan eroja erilaisia pulssin pituuksia käytettäessä.
Potilas voi käyttää TENS-laitteessa valmiina olevaa pulssin pituutta tai asettaa arvoksi
200 µs «Sluka KA, Bjordal JM, Marchand S, ym. What makes t...»1, «Sluka KA, Walsh D. Transcutaneous electrical nerve...»2.
- TENSin teho riippuu eniten käytetystä virran voimakkuudesta, sillä se saa elimistössä
aikaan kipua lieventävän vasteen. Virran voimakkuus säädetään siten, että potilas
tuntee "voimakkaan, mutta ei kivuliaan" tuntemuksen ihollaan «Sluka KA, Bjordal JM, Marchand S, ym. What makes t...»1, «Sluka KA, Walsh D. Transcutaneous electrical nerve...»2.
- Matalalla taajuudella virran voimakkuus voi tuntua epämiellyttävältä, mutta tämä ei
ole vaarallista «Sluka KA, Bjordal JM, Marchand S, ym. What makes t...»1, «Sluka KA, Walsh D. Transcutaneous electrical nerve...»2.
- Pidempiaikaisessa käytössä TENSiin voi tottua, joten tällöin kannattaa nostaa virran
voimakkuutta «Sluka KA, Bjordal JM, Marchand S, ym. What makes t...»1, «Sluka KA, Walsh D. Transcutaneous electrical nerve...»2.
- Useimmiten potilaan kannattaa valita jatkuva virtamuoto. Potilas voi myös käyttää
sykäyksittäistä virtamuotoa, jos se ei tunnu liian epämiellyttävältä. Eri virtamuotojen
tehokuudessa on yksilöllistä vaihtelua. Potilas voi selvittää kokeilemalla, mikä virtamuoto
sopii hänelle parhaiten.
- TENSin teho paranee säännöllisessä käytössä. Toisaalta täsmälleen saman ohjelman (=
parametrien) käyttäminen jokaisella käyttökerralla saattaa heikentää laitteen tehoa
«Sluka KA, Bjordal JM, Marchand S, ym. What makes t...»1, «Sluka KA, Walsh D. Transcutaneous electrical nerve...»2.
- Pitkäaikaisessa käytössä potilaan kannattaa vaihdella TENS-ohjelman taajuutta, tai
hän voi käyttää joissain laitteissa olevia moduloivia ohjelmia. Nämä ohjelmat vaihtelevat
virtamuotoa automaattisesti ja vähentävät siten elimistön tottumista virralle.
- Ihmisten kudokset ovat erilaisia. Joskus TENS-laitteen tuottama heikko sähkövirta
ei läpäise ihon alaisia kudoksia, eikä saa aktivoitua hermostoa. Potilaan kannattaa
tällöin säätää laitteen taajuutta hieman; jo muutaman hertsin muutos voi olla merkittävä.
Potilaan kannattaa myös varmistaa, että virran voimakkuus on riittävän suuri ja että
elektrodit ovat riittävän lähellä toisiaan. Elektrodien paikkaa voi myös vaihtaa.
- Parhaiten toimivat parametrit kannattaa kirjata muistiin jatkokäyttöä varten.
Taulukko 1. TENS parametrit
| Virtamuoto |
Tuntemus |
Taajuus (Hz) |
Pulssin pituus (µs) |
Virran voimakkuus (mA) |
Elektrodien asettelu |
| Jatkuva |
Miellyttävä |
80–130 Hz |
Merkitys vähäinen, esim. 200 µs |
Voimakas, mutta ei kivulias tuntemus |
Kipualueella, jossa iho ehjä ja ihotunto on kunnossa. Elektrodit parin cm etäisyydelle
toisistaan. Elektrodit parin cm etäisyydelle toisistaan. |
| Sykäyksittäinen |
Pistelevä |
2–10 Hz |
|
Voimakas, voi olla hieman kivulias tuntemus |
Kirjallisuutta
- Sluka KA, Bjordal JM, Marchand S, ym. What makes transcutaneous electrical nerve stimulation
work? Making sense of the mixed results in the clinical literature. Phys Ther 2013;93(10):1397-402
«PMID: 23641031»PubMed
- Sluka KA, Walsh D. Transcutaneous electrical nerve stimulation: basic science mechanisms
and clinical effectiveness. J Pain 2003;4(3):109-21 «PMID: 14622708»PubMed
- Johnson MI, Paley CA, Jones G, ym. Efficacy and safety of transcutaneous electrical
nerve stimulation (TENS) for acute and chronic pain in adults: a systematic review
and meta-analysis of 381 studies (the meta-TENS study). BMJ Open 2022;12(2):e051073
«PMID: 35144946»PubMed
- . ELECTROPHYSICAL AGENTS - Contraindications And Precautions: An Evidence-Based Approach
To Clinical Decision Making In Physical Therapy. Physiother Can 2010;62(5):1-80 «PMID: 21886384»PubMed
- Mokhtari T, Ren Q, Li N, ym. Transcutaneous Electrical Nerve Stimulation in Relieving
Neuropathic Pain: Basic Mechanisms and Clinical Applications. Curr Pain Headache Rep
2020;24(4):14 «PMID: 32072323»PubMed
- Lin T, Gargya A, Singh H, ym. Mechanism of Peripheral Nerve Stimulation in Chronic
Pain. Pain Med 2020;21(Suppl 1):S6-S12 «PMID: 32804230»PubMed
- Tavares Oliveira M, Maciel Santos M, Lucas Mayara da Cruz Reis K, ym. Transcutaneous
Electric Nerve Stimulation in Animal Model Studies: From Neural Mechanisms to Biological
Effects for Analgesia. Neuromodulation 2024;27(1):13-21 «PMID: 37115123»PubMed
Artikkelin tunnus: nix03693 (021.010)
© 2026 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim