Vinkkejä liikkumisen lisäämiseen ja liikuntaharjoittelun aloittamiseen
Mieti, miten liikut jo nyt arjessa
- Aiempi liikkumisaktiivisuus ja -tottumukset: liikkumista voi kertyä esimerkiksi roskien
vienti, portaiden kävely, siivoaminen, kaupassa käynti, bussipysäkille tai autolle kävely,
opiskelu-/työmatkat, lemmikin ulkoilutus, asiointien hoito, kotona ja töissä liikuskelu,
piha- ja kotityöt
- Mahdolliset liikkumista sisältävät harrastukset ja suunnitelmallinen liikunta
- Mahdolliset aiemmat positiiviset kokemukset liikkumisesta tai liikunnasta ja omat
mieltymyksesi (käytännönläheinen, muun tekemisen ohessa kertyvä, hyötyliikunta, suunniteltu
liikuntaharjoittelu, raskas vai kevyt liikunta, ulkona vai sisällä, yksin vai ryhmässä)
- Kaikki liikkuminen, liikuskelu ja liikunta on terveydelle hyväksi.
- Anna positiivista palautetta itsellesi jo toteutuvasta aktiivisuudesta.
- Mieti omat mieltymyksesi, ajankäyttö ja mahdolliset rajoitteet sekä aiempi aktiivisuus huomioiden itselle sopiva tapa lisätä aktiivisuutta.
- Arkiaktiivisuuden ja/tai liikuntaharjoittelun lisäys tai aloitus
- Pienikin liikkuminen antaa jo ison hyödyn verrattuna siihen, että et liikkuisi lainkaan.
Jokainen liikunta-annos tuo lisää hyötyä.
- Huomioi, että liikkumisen lisääminen ja liikunta ei etenkään aluksi välttämättä tunnu
mukavalta tai tuota mielihyvää
- Alussa myös lihakset voivat kipeytyä uudesta ärsykkeestä keholle. Tämä menee kuitenkin
usein ohi tai lihaskipujen kesto lyhenee (raskaampi harjoittelu / lihasvoimaharjoittelu)
kehon tottuessa uuteen liikkumiseen.
- Joillekin (harvoille) henkilöille mikään liikunta ei tuota pidempään jatkuessaankaan
mielihyvää, jolloin on hyvä pohtia muita motivaattoreita ja kannustimia sekä keinoja
ujuttaa liikkumista muiden toimien oheen, jotta liikkumisesta saisi säännöllistä.
Kannattaa kuitenkin kokeilla useita eri lajeja ja tapoja liikkua ennen kuin luokittelee
itsensä tähän ihmistyyppiin.
- Liikkumisesta tulee yleensä mielekkäämpää, kun sitä on harjoittanut säännöllisesti,
ainakin muutaman viikon, kunnon kasvaessa.
- Alussa voi hyvä olla miettiä motivaattoreita tai keinoja, jolla tukea tavoitteena olevan liikunnan lisäämistä silloin, kun se ei välttämättä
tuota mielihyvää.
- Esimerkiksi palkinto tietyn määräajan jälkeen, yhteinen tavoite läheisen tai ystävän
kanssa, aktiivisuuden lisäyksen seuranta ja muutoksen huomaaminen älylaittein tai
sovelluksin
- Unen laadun paraneminen liikkumisen lisäämisen myötä, mielialan kohentuminen ja onnistumisen
ja mielihyvän kokemukset liikunnasta
- Pohdi, mitä parantuneella kunnolla ja jaksamisella voidaan saavuttaa tai miten se
näkyy arjessa, kuten "jaksan paremmin lasten/lastenlasten kanssa touhuamista", "nukun
paremmin", "en hengästy yhtä helposti", "jaksan kantaa kauppakassit ja hoitaa arkiaskareet",
"pystyn ulkoiluttamaan koiraa", "pystyn lähtemään luontopolulle", "jaksan työpäivän
paremmin", "jaksan tehdä työpäivän lisäksi enemmän", "olen virkeämpi päivisin" tai
vastaava muu itselle merkityksellinen asia.
- Kokeile lisätä liikkumista sopivalla tavalla ainakin neljä viikkoa ennen kuin hylkäät
suunnitelman.
- Jos neljän viikon kokeilun jälkeenkin suunniteltu liikkumisen lisäys on vaikea toteuttaa
säännöllisesti tai se ei tunnu mielekkäältä, mieti toista tapaa lisätä liikkumista
arkeen itselle sopivalla tavalla.
- Mieti myös, oliko tavoite realistinen vai pitäisikö sen olla maltillisempi? Oliko
tavoite lähtöisin itsestä vai jonkun muun/ulkoisen paineen vuoksi asetettu?
- Suunnitellessa liikkumisen lisäämistä pohdi
- Selkeä ja konkreettinen tavoite (mitä, missä, paljonko, milloin, kenen kanssa), esimerkiksi: "jään bussista pysäkin
aiemmin 3 päivänä viikossa"
- Realistisuus ja saavutettavuus tavoitteelle (esimerkiksi pääsy uimahallille, kuljenko yleensä
bussilla, autolla, pyörällä ja matkan pituus tms., kotiolosuhteet ja -tehtävät, ympäristö
ja liikkumismahdollisuudet, taloudelliset mahdollisuudet)
- Mielekkyys, mitä haluat muuttaa (arkiaktiivisuuden muutos ja/vai aloittaa liikuntaharrastus)
- Ajankäyttö, milloin (esimerkiksi päivittäin tai mitkä päivät viikossa ja milloin päivässä);
mielellään selkeä aikataulu tai suunnitelma, miten lisään, paljonko aikaa arjessa
on realistista käyttää.
- Alla esimerkinomaisesti tapoja joko lisätä arkiliikkumista taikka aloittaa liikuntaharjoittelu
- Valitse, mikä tapa voisi itselle olla sopivin ja mieluisin.
- Määrää, tapoja ja keinoja kannattaa soveltaa oman kunnon, ajankäytön, rajoitteiden
ja mieltymysten mukaan.
- Tarvittaessa kysy neuvoa esimerkiksi oman kuntasi liikuntaneuvonnasta, tutustu eri
järjestöjen tarjontaan tai hyödynnä Internet-pohjaisia ohjelmia.
Arkiliikkumisen lisäys
Mieti arkeen itselle helppo ja konkreettinen asia, miten arkiliikuntaa voisi lisätä.
- Tavoite voi olla esimerkiksi (aiempi kunto ja rajoitteet huomioiden)
- postilaatikolle kävely tai talon/oman korttelin kierto 2–5 kertaa viikossa
- bussipysäkillä yhtä pysäkkiä aiemmin jääminen 3–5 kertaa viikossa ja kävely tämän
välin
- portaiden valitseminen yhden tai kaikki kerrosvälit 2–5 kertaa viikossa (kerrostaloasuja)
- ruokakaupassa käynti isossa marketissa pikkukaupan sijaan (enemmän kierrettäviä hyllyvälejä)
- auton jättäminen asioidessa kauemmas parkkipaikalla tai korttelin päähän asiointipaikasta
- kotimatka työstä/opinnoista/kylästä kiertoreittiä jalan/pyörällä tai muutoin liikkuen
- sähköpotkulaudan vaihtaminen (sähkö)pyörään 2–5 kertaa viikossa
- Liikkumista voi yrittää ujuttaa myös muihin arkitoimiin liittyen:
- esimerkiksi jokaisen hampaiden pesukerran jälkeen teen 5–10 omalla painolla kyykkyjä / tuolilta ylösnousua tai muu lyhyt lihaskuntoharjoite
- television tai mobiililaitteilla ohjelmien katsomisen aloituksen yhteydessä edellä
mainitun kaltainen lyhyt lihaskuntoharjoite
- työn tekeminen välillä seisoen, tasapainoalustalla seisten tai jumppapallolla istuen
- asioiden tekeminen arjessa itse sen sijaan että pyytää toista taloudessa asuvaa tekemään
työn puolestasi (esimerkiksi vien roskat, haen vesilasin, käytän koiran ulkona).
Aloita riittävän pienestä, mieluummin liian helposta tavoitteesta kuin juuri ja juuri
saavutettavasta
- Lisää valitsemasi arkiaktiivisuuden kertoja asteittain muutamien viikkojen välein
tai lisää uusi liikkumistapa/-tavoite tämän jälkeen kokonaisliikkumisen kasvattamiseksi.
Uusia liikkumiskeinoja on hyvä pyrkiä lisäämään arkeen asteittain, vain yksi tai kaksi
tapaa/asiaa kerrallaan.
Liikuntaharjoittelun aloitus
Pohdi itselle mieluisa laji tai tapa liikkua:
- Jos omatoiminen liikkuminen on mielekästä, aloita liikkuminen 10–20 minuuttia 1–3
kertaa viikossa sopivalla tavalla (esimerkiksi vesiliikunta, kävely, pyöräily, hiihto,
lihaskunto, jooga jne.)
- Aseta määrä realistiseksi arkeen ja aloita mieluummin liian pienestä kuin liian isosta
määrästä.
- 2–4 viikon kuluttua tai kun aloitustavoite toteutuu säännöllisesti ja tuntuu helpolta,
voi viikkoon lisätä yhden harjoituskerran tai aikaa esimerkiksi 5–10 minuuttia/kerta
- Lisäyksiä voidaan tämän jälkeen tehdä vastaavasti, jos lisäykset tuntuvat mielekkäiltä
ja realistisilta.
- Jos ohjattu tai ryhmäliikunta on mielekkäämpää, pohdi itselle mielekäs kokeiltava
laji (hyödynnä kunnan, kolmannen sektorin (esim. kansalaisopistot, järjestöt), seurojen
ja yksityisten tarjontaa).
- Lajia voi aina vaihtaa, jos ensimmäinen kokeilu ei jonkin aikaa kokeiltua tunnu mielekkäältä.
- Voi olla hyvä aloittaa ohjattu tai ryhmäharjoittelu 1–2 kertaa viikossa, ja näissäkin
voi pohtia, tekeekö kevennettynä tai aluksi vain puolet treenistä ja asteittain lisätä
aikaa ja kertoja.
- Lihaskuntoharjoittelua voidaan tehdä monella tavalla, esimerkiksi kehonpainolla, kuminauhoilla,
vedessä, ulkokuntosalilla, liikuntapaikoissa tai arkiaskareisiin yhdistettynä.
- Harjoittelua voi jakaa myös esimerkiksi tehden 1–2 lihasvoimaliikettä päivässä jakaen
näin harjoittelun pitkin viikkoa, jolloin se vie vain vähän aikaa. Huomioi tällöin,
että lihasvoimaliikkeet tapahtuisivat mielellään jonkinlaisen aktiivisen tekemisen
jälkeen tai aloita tekeminen kevyemmällä vastuksella tai painolla ennen varsinaista
harjoitetta lihasten valmistamiseksi harjoitteluun.
- Ota mielellään vain yksi laji tai tapa liikkua kerrallaan lisättäväksi arkeen.
- Lisää asteittain kertoja eli ensin tavoite ja asia toteutuvat 2 kertaa viikossa, sitten 3, sitten 4 jne. Esimerkki
liikunnan aloittamiseen:
- Mieti millä keinoin (esimerkiksi vesi, kävely, pyöräily, hiihto, luontoliikunta, lihaskunto)
haluat aloittaa liikunnan.
- Tarvittaessa pienennä tavoitetta alussa ja/tai pilko pienempiin kertaosioihin:
- Ensimmäiset 1–4 viikkoa:
- 2–3 kertaa viikossa 10 minuuttia (voi jakaa myös 5 + 5 minuuttiin päivässä)
- Kun tämä sujuu, jatka seuraavat 1–4 viikkoa:
- 2–3 kertaa viikossa 20 minuuttia (voi jakaa myös pienempiin osiin päivään) TAI
- 4–5 kertaa viikossa 10 minuuttia
- Kun tämä sujuu, jatka seuraavat 1–4 viikkoa:
- 4 kertaa viikossa 20 minuuttia TAI
- 3 kertaa viikossa 30 minuuttia TAI
- 2 kertaa viikossa 20 minuuttia ja kerran 40 minuuttia.
- Vastaavasti aikaa ja/tai kertoja voidaan kasvattaa tämän jälkeen itselle mieluisasti.
- Kun tavoite on saavutettu ja se tuntuu sujuvan, ota halutessasi uusi tavoite, jota
lähdet kokeilemaan.
- Jos tavoite ei toteutunut, mieti oliko se realistinen, mitkä olivat esteet.
- Kokeile tarvittaessa eri tavoitetta ja mieti uusi tavoite ja liikkumisen tapa.
Lihasvoimaharjoittelun aloitus
Lihasvoimaharjoittelun rooli on erityisen tärkeä ehkäisemään lihasmassan menetystä,
jos tavoitteena on painonpudotus.
- Lihasvoimaharjoittelu muuttaa kehosi koostumusta edullisesti, kun lihasmassa suurenee
tai lihasmassan menetys vähenee. Tällöin yleensä rasvakudoksen määrä vähenee, vaikka
kehosi paino ei vähenisikään. Aineenvaihdunnallisesti tällä on edullinen vaikutus
insuliiniresistenssiin. Lihasvoimaharjoittelu voi myös vähentää lihasvoiman heikkenemistä
ja luukatoa.
Mieti, miten haluat toteuttaa harjoittelun (kotona/muualla, paikka, välineet/ei välineitä).
- Sinulle sopivien harjoitteiden valintaan saat tukea esim. kunnan liikuntaneuvojalta
tai fysioterapeutilta. Omatoimisesti aloittaessa aloita kevyistä, ilman lisävastusta
tehtävistä harjoitteista. Tai jos aloitat kuntosalilla harjoittelun, pyydä aloittaessa
ohjausta laitteiden ja välineiden käyttöön, ja aloita riittävän kevyillä vastuksilla.
- Mieti, onko mielekkäämpää tehdä pidempi harjoituskerta 1–3 kertaa viikossa vai pilkkoa
liikkeet tasaisesti viikolle esimerkiksi 1–3 liikettä/päivä.
- Aloita mieluummin liian rauhallisesti kuin liian kovilla harjoitteilla.
Harjoitteluohjelman sisältö valitaan tavoitteesi mukaan:
- Jos tavoitteenasi on kehittää lihaskestävyyttä, tee enemmän toistoja kevyemmällä kuormalla.
Lihaskestävyyttä tarvitset esimerkiksi näissä arkiaskareissa: kantaessasi ostoskasseja,
haravoinnissa, ikkunoiden pesussa, puiden pilkkomisessa ja muissa kotitöissä.
- Jos tavoitteesi on kehittää maksimivoimaa, tee vähemmän toistoja raskaammilla kuormilla.
Esimerkiksi, jos haluat jaksaa paremmin portaissa, harjoittele erityisesti alaraajojen
voimaa ja askellusliikkeitä. Jos harrastat jo esimerkiksi hiihtoa, kävelyä, vesijuoksua
tai sauvakävelyä (kestävyystyyppistä liikuntaa), voi maksimivoimaharjoittelu olla
sinulle hyödyllisempi tapa tehdä lihasvoimaharjoittelua.
- Jos tavoitteesi on parantaa tasapainoa, harjoittele sekä istuen että seisten. Lihasvoimaharjoitteluun
voidaan hyvin yhdistää myös tasapainoa ja liikkuvuutta.
Harjoittelun toteuttaminen:
- Lämmittele 5–10 minuuttia, esimerkiksi kävellen tai kuntopyörällä.
- Aloita suuremmista lihasryhmistä.
- Tavoittele 8–12 toistoa liikettä kohden ja 2–4 sarjaa.
- Harjoituksen tulee olla riittävän kuormittavaa suhteessa omaan lähtötasoosi, jotta
elimistösi sopeutuu ja vahvistuu. Esimerkiksi: jos jo pystyt nostamaan 20 kg helposti
20 kertaa, mutta käytät harjoittelussa aina vain 5 kg painoa, lihasvoimasi ei parane.
- Huolehdi ravitsemuksesta: etenkin proteiinia tarvitaan lihasvoimaharjoittelun ja painonpudotuksen
aikana.
Lisää harjoitusten kuormittavuutta (painojen/vastuksen lisäys tai vaativampi harjoite),
määrää ja kestoa vähitellen.
- Kunnon kehittymiseksi tee yksi muutos kerrallaan, yleensä 2–4 viikon välein.
- Harjoittelun alussa erilaiset oireet voivat lyhytaikaisesti hieman voimistua.
- Tauota harjoittelua ja huolehdi riittävästä palautumisesta harjoittelukertojen välillä
(yleensä on hyvä pitää 48 tuntia väliä saman lihasryhmän voimaharjoittamisessa).
- Seuraa oireita ja pidä tarvittaessa välipäiviä harjoittelusta tai kevennä harjoitteita
tai painoja varsinkin alkuvaiheessa oireiden ja koetun kuormituksen mukaan.
- Älä säikähdä harjoittelun jälkeen mahdollisesti ilmenevää lihaskipua tai -jäykkyyttä.
Se on ohimenevää ja johtuu uudesta lihasten ärsykkeestä.
Muista, että harjoitteluvaste on yksilöllinen ja ihmiset kehittyvät eri tavalla, vaikka
harjoittelisivat samalla ohjelmalla. Muun muassa lähtötaso, ikä, sukupuoli, terveydentila,
motivaatio ja elämäntilanne vaikuttavat harjoitteluvasteeseen.
- Tauko liikkumisessa vaikuttaa kehon toimintakykyyn melko nopeasti, mutta vaikutukset
ovat onneksi palautuvia. Kun jatkat tasaisesti eteenpäin, huomaat muutoksen sekä voimassa
että jaksamisessa.
- Näe harjoittelu panostuksena itseesi ja terveyteesi – sitoudu harjoitteluun ja harjoittele
itseäsi varten.
Aloita helpommasta, mutta lisää rohkeasti vaikeusastetta ja/tai painoja tai vastusta
harjoitteisiin, mikä tuo harjoitteluun yleensä mielekkyyttä, kehitystä ja onnistumisen
elämyksiä.
Linkin kautta pääset lihasvoimaharjoittelun esimerkkeihin, jossa koko keholle on esitetty
harjoitteita eri ympäristöihin ja erilaisiin vaikeustasoihin «Esimerkki lihaskuntoharjoitteluohjelmasta»1.