Takaisin Tulosta

Työkaluja tunnesyömisen työstöön (potilaalle)

Lisätietoa aiheesta
Laura Suojanen
17.11.2026

Koottuna käyttäytymisterapeuttisia harjoituksia, jotka saattavat auttaa sinua ymmärtämään, mitä tunnesyömisen taustalla on, mistä tunnesyöminen syntyy ja miten sen kanssa voi opetella toimimaan toisin. Tarkoituksena on pysähtyä tilanteeseen ja rakentaa uusia taitoja, jotka vähitellen vähentävät syömisen tarvetta tunteiden säätelykeinona.

1. Tulevaisuuden hyödyt näkyviksi

Muutosta on helpompi harjoitella, kun sen merkitys omassa arjessa on selkeä.

Pohdi:

Jos tämä yksi taito (esimerkiksi iltasyömiseen pysähtyminen tai rauhoittumisen opettelu) alkaa toimia, miltä arki näyttää 3 kuukauden, 6 kuukauden tai vuoden päästä?

Mahdollisia muutoksia voivat olla esimerkiksi:

  • vähemmän ilta-ahdistusta
  • kevyempi olo aamuisin
  • vähemmän itsesyytöksiä
  • painon tasaantuminen vähitellen, sivuvaikutuksena.

2. Tavoite käyttäytymiselle

Tavoite ei liity painoon, vaan siihen, mitä teet silloin, kun syömisen tarve herää ilman fyysistä nälkää.

Valitse yksi pieni ja toistettava harjoitus, esimerkiksi: kun syömisimpulssi liittyy tunteeseen eikä nälkään, harjoittelen pysähtymistä ja tunteen tunnistamista ennen päätöstä.

  • Esimerkkejä rauhoittavista keinoista (ennen syömispäätöstä)
    • Kehon kautta
      • Hengitän rauhallisesti 5 kertaa ulos pidempään kuin sisään.
      • Laitan kädet vatsalle ja seuraan hengitystä minuutin ajan.
    • Tunteen tunnistaminen
      • Nimeän mielessäni tunteen: "olen stressaantunut / yksinäinen / väsynyt".
      • Kysyn itseltäni: "Mitä tämä olo yrittää kertoa?"
    • Aistien rauhoittaminen
      • Juon lasillisen vettä tai lämmintä juomaa.
      • Katson ulos ikkunasta ja nimeän kolme asiaa, jotka näen.
    • Ympäristön vaihto
      • Nousen ylös ja vaihdan huonetta.
      • Kävelen hetken sisällä tai ulkona.
    • Sisäinen puhe
      • Sanon itselleni: "Tämä tunne menee ohi, minun ei tarvitse ratkaista sitä heti."
      • Muistutan: "Jos olen nälkäinen, voin syödä."

Tavoite on harjoitella, ei pyrkiä täydelliseen "suoritukseen" tai noudattaa "sääntöjä"'.

Jos kyse on nälästä, syöminen on oikea ja sallittu ratkaisu.

Jokainen yritys havainnoida ja pysähtyä on arvokas osa oppimista.

3. Seuranta ja oman toiminnan havainnointi

Seurannan tarkoitus on oppia tuntemaan itseään paremmin.

Lyhyt kirjaus itselle:

  • mitä tunsin ennen tilannetta
  • mitä kokeilin tehdä
  • mitä huomasin itsessäni.

Seuranta auttaa ymmärtämään itseä – ei arvioimaan tai rankaisemaan.

4. Palautteen suuntaaminen tekoihin

Huomio kiinnitetään siihen, mitä teit, ei siihen, mihin se johti.

Tärkeitä asioita voivat olla esimerkiksi:

  • tunteen tunnistaminen
  • pysähtyminen ennen toimintaa
  • uuden keinon kokeileminen

Nämä hetket rakentavat luottamusta omiin kykyihin ja vahvistavat tunnetta siitä, että muutos on mahdollinen.

5. Ajattelun joustavoittaminen

Tunnesyömiseen liittyy usein mustavalkoisia ajatuksia, kuten "kaikki meni pilalle".

Harjoittele kysymään itseltäsi:

  • Mitä muuta tämä hetki voisi olla kuin epäonnistuminen?
  • Mikä tässä tilanteessa oli erilaista kuin ennen?

Tarkoitus on katkaista itseä syyllistävä ajatusketju ja siirtyä uteliaaseen tarkasteluun.

6. Tunnesäätelytaidot

Syömisen rinnalle rakennetaan muita tapoja säädellä tunteita.

Valitse 1–2 perustaitoa harjoiteltavaksi:

  • rauhoittava hengitys
  • kehon rentouttaminen
  • tunteen nimeäminen.

Taitoja harjoitellaan arjessa jo etukäteen, jotta ne ovat käytettävissä myös kuormittavissa hetkissä.

7. Ennakoiva suunnitelma vaikeisiin hetkiin

Vaikeisiin tilanteisiin on helpompi vastata, kun vaihtoehdot ovat valmiina.

Täydennä itsellesi:

  • Kun tämä tunne tai tilanne tulee, kokeilen ensin tätä.
  • Pidä vaihtoehtolista näkyvillä (esimerkiksi puhelimessa tai kotona).

8. Omat arvot

Pohdi, millaista elämää ja millaista suhdetta itseesi haluat rakentaa.

Kysy itseltäsi:

Millainen ihminen haluan olla silloin, kun syöminen ei enää hallitse arkea?

Syöminen on yksi toiminta muiden joukossa.

Se ei määritä arvoasi ihmisenä eikä koko identiteettiäsi.

Harjoituksia merkityksen ja ymmärryksen tueksi

9. Mitä syöminen yrittää auttaa?

Joskus syöminen on tapa selviytyä jostakin vaikeasta.

Pohdi tai kirjoita:

"Kun syön näin, yritän oikeastaan…"

Voit jatkaa kysymällä:

"Miltä tämä tarve tuntuu kehossa?"

"Milloin olen kokenut samanlaista tarvetta aiemmin elämässä?"

Tämä harjoitus voi auttaa silloin, kun syömiseen liittyy häpeää tai kun koko tilanne tuntuu itselle käsittämättömältä.

10. Ristiriita mielessä – eri puolia samanaikaisesti

Moni huomaa, että mielessä voi olla samanaikaisesti useita erilaisia tunteita, ajatuksia tai tarpeita. Ne voivat vetää eri suuntiin, eikä se tarkoita, että jokin niistä olisi väärä.

Voit pysähtyä hetkeksi huomaamaan, että mielessäsi saattaa olla esimerkiksi:

  • puoli, joka toivoo syömisen tuovan helpotusta
  • puoli, joka suhtautuu syömiseen kriittisesti tai moittivasti
  • puoli, joka on yksinkertaisesti väsynyt ja kaipaa lepoa tai turvaa.

Tarkoitus ei ole muuttaa tai ratkaista näitä heti, vaan havaita, että ne voivat olla olemassa yhtä aikaa.

Voit kysyä itseltäsi: Mitä nämä eri puolet yrittävät tässä hetkessä auttaa minua jaksamaan?

11. Hetki ennen – mitä tapahtui juuri ennen syömistä?

Jos syöminen tuntuu tulevan "tyhjästä", voi auttaa katsoa hetkeä vähän taaksepäin.

Käy mielessäsi läpi muutama minuutti ennen syömistä:

  • sanoiko joku jotain
  • tuliko ajatus, viesti, hiljaisuus
  • muuttuiko tunnelma tai kehon olo.

Kysy: Mikä tunne ehti tulla niin nopeasti, etten huomannut sitä heti?

Harjoituksia toivon ja suunnan löytämiseen

12. Milloin tämä ei tapahdu?

Tunnesyöminen ei tapahdu koko ajan.

Pohdi: Milloin viimeksi tällainen tilanne jäi tulematta tai oli lievempi?

Mieti:

  • mitä teit silloin
  • missä olit
  • oliko joku mukana tai mielessä.

Tämä auttaa huomaamaan, että sinulla on jo toimivia keinoja.

13. Pieni kokeilu seuraavalle vuorokaudelle

Muutoksen ei tarvitse koskea koko elämää.

Kysy itseltäsi:

  • Mitä voisin kokeilla seuraavan vuorokauden aikana hitusen eri tavalla?

Valitse yksi pieni kokeilu. Ei pysyvä päätös, vain kokeilu.

Tämä auttaa, jos olo on kuormittunut tai vaatimukset tuntuvat liian suurilta.

14. Asteikko – huomaa pienikin muutos

Voit käyttää asteikkoa 0–10. (0 = turvallinen/rauhallinen, 10 = turvaton/levoton)

Kysy:

  • Kuinka turvalliseksi tai rauhalliseksi koen iltani juuri nyt?
  • Jos vastaus on esimerkiksi 3, jatka: mikä tekee siitä jo 3 eikä 9?

Tämä auttaa huomaamaan edistystä silloinkin, kun muutos tuntuu hitaalta.

Harjoituksia kehon ja mielen yhteistyöhön

15. Kehollinen tarkistuspiste

Kun syömisimpulssi nousee, voit pysähtyä hetkeksi.

30 sekunnin harjoitus:

  • Missä päin kehoa tämä tuntuu?
  • Liikkuuko tunne vai onko se paikallaan?

Et tee vielä päätöstä. Tarkoitus on vain huomata.

15. Turvallinen mielikuva

Moni syö, koska kaipaa turvaa tai lohtua.

Voit luoda mielikuvan paikasta, ihmisestä tai tilanteesta, jossa tunnet olosi turvalliseksi

Kysy:

  • Mitä tämä mielikuva antaa minulle, mitä ruoka on aiemmin antanut?

Harjoitus voi auttaa yksinäisyyden tai turvattomuuden tunteissa.

16. Lempeämpi puhe itselle

Syömisen jälkeen sisäinen puhe voi olla kovaa.

Kirjoita tai mieti:

  • Miten puhun itselleni tällaisen tilanteen jälkeen?
  • Miten puhuisin ystävälle samassa tilanteessa?

Etsi kolmas tapa puhua: riittävän lempeä ja realistinen.

Yhdistävä kysymys arkeen

17. Mitä tämä kertoo tarpeestani?

Tätä kysymystä voit käyttää milloin tahansa.

Pohdi:

  • Mitä tarvitsin tässä hetkessä?
  • Miten yritin saada sen?
  • Mitä muuta olisi voinut auttaa edes vähän?

Tämä kysymys ei kiellä eikä syyllistä. Se auttaa ymmärtämään itseäsi.