Takaisin Tulosta

Työkaluja syömiskäyttäytymisen häiriöiden kartoittamiseen ja ohjaamiseen lihavuuskirurgian jälkeen

Lisätietoa aiheesta
Laura Suojanen
17.11.2026

Menetelmät perustuvat kliiniseen kokemukseen, kognitiivis-behavioraaliseen syömishäiriöiden hoitomalliin sekä lihavuuskirurgian jälkeistä syömiskäyttäytymistä koskevaan tutkimusnäyttöön (ks. lisätietoaineisto Syömiskäyttäytymisen häiriöt lihavuuskirurgian jälkeen [Yuusi06]).

Kliinisessä työssä jatkuvaa napostelua, ahmintaoireita ja yösyömisoireyhtymää (NES) kannattaa kartoittaa siten, että saat kuvan 1) syömisen rytmistä ja tilanteista, 2) hallinnan menetyksen tunteesta ja 3) yösyömisen rakenteesta.

Voit kartoittaa tilannetta seuraavilla kysymyksillä.

Grazing (jatkuva napostelu)

Kartoittamisen ydin on erottaa "pienet mutta toistuvat syömiset" varsinaisista aterioista ja saada näkyviin, tapahtuuko syöminen automaattisesti tai tiedostamattomasti.

Kysy esimerkiksi:

  • "Kuinka monta kertaa päivässä syöt jotain aterioiden lisäksi?"
  • "Onko sinulla päiviä, jolloin syöt, vaikka et olisi nälkäinen?"
  • "Tapahtuuko syöminen suunnitellusti vai huomaamatta muun tekemisen ohessa?"
  • "Liittyykö syömiseen hallinnan menetyksen tunne vai onko se enemmän tapa esimerkiksi rauhoittaa itseään?"

Käytännössä: pidä 3–7 päivää syömispäiväkirjaa, jossa ei kirjata vain mitä ja paljonko syöt, vaan myös kellonaika, tilanne, nälkä (0–10), tunne, hallinnan tunne (0–10). Jatkuva napostelu näkyy usein "pieninä merkintöinä" pitkin päivää.

Ahmintaoireet ja BED (binge eating disorder)

Tärkeintä on selvittää, onko kyseessä selkeä ahmintajakso (poikkeuksellisen suuri määrä lyhyessä ajassa) ja liittyykö tilanteeseen hallinnan menetyksen tunne, sekä esiintyykö tätä toistuvasti.

Kysy:

  • "Tunnistatko jaksoja, jolloin syöt selvästi enemmän kuin sinun oli tarkoitus ja tuntuuko sinusta, ettet saa pysäytettyä tilannetta?"
  • "Tapahtuuko syöminen nopeasti, jopa huomaamatta, esimerkiksi 15–30 minuutin aikana?"
  • "Tunnetko tällaisen tapahtuman jälkeen esimerkiksi häpeää, syyllisyyttä, mielialan laskua, tarvetta "paastota"?"
  • "Kuinka usein tällaisia tilanteita on tapahtunut viimeisen 3 kuukauden aikana?"
  • "Onko mukana kompensoivaa käyttäytymistä (oksentaminen, laksatiivit, ylikuntoilu, paastoaminen)?" Tämä auttaa erottelemaan myös bulimiaoireilua.

Käytännön mittarit (nopeat, toimivat):

  • BES (Binge Eating Scale): ahmintaoireiden vaikeusaste
  • LOC-janakysely syömisen hallinnan tunteesta
    • Kuinka usein sinulla on tunne, että syömisen hallinta vaikeutuu tai katoaa?
      • 0 = Ei koskaan, 10 = Hyvin usein / lähes aina
  • Lisäksi myös naposteluun liittyvä päiväkirja – toimii tässäkin – johon merkitään ahmintajaksot tai syömisen hallinnan haastetilanteet (subjektiivinen ahminta)

Ahmintaan viittaavat oireilu, joka ei täytä varsinaisen ahmintahäiriön diagnostisia kriteerejä, löytyy usein kysymyksellä:

  • "Vaikka syömisen määrä ei olisi suuri, tuleeko sinulle silti tilanteita, joissa koet, että syöminen karkaa käsistä?"

Yösyömisoireyhtymä (NES)

Tässä ydin on ajoittuminen: syöminen painottuu iltaan tai yöhön ja siihen liittyy usein unihäiriö.

Kysy:

  • "Mihin aikaan suurin osa päivän syömisestä painottuu?"
  • "Syötkö toistuvasti myöhään illalla tai yöllä herätessäsi?"
  • "Kuinka usein heräät yöllä ja syöt jotain (esimerkiksi ≥ 2 kertaa viikossa)?"
  • "Onko aamulla heikko ruokahalu tai aterioiden jäämistä pois?"
  • "Koetko, että syöminen auttaa nukahtamaan tai rauhoittumaan?"
  • "Liittyykö ilta- tai yösyömiseen mielialan laskua tai stressiä?"

Käytännön työkalu:

  • NEQ (Night Eating Questionnaire) tai muu NES-seula, jos käytettävissä
  • uni–syöminen-päiväkirja 1–2 viikoksi: nukkumaanmeno, heräämiset, syöminen yöllä, mitä söi, tunne ennen tai jälkeen.

Yhteinen "mini-seula" bariatrisen seurannan yhteyteen (2–3 minuuttia)

Jos haluat yhden rutiinikysymyspaketin seurantakäynnille:

1. "Kuinka monta syömistilannetta sinulla on päivässä (ateriat + välipalat + napostelut)?"

2. "Tuleeko hallinnan menetyksen kokemusta syödessä?" (ei / joskus / viikoittain / useammin)

3. "Syötkö yöllä herätessäsi tai painottuuko syöminen iltaan?"

4. "Onko painonkehitys ollut odotettua vai onko tullut painon pysähtymistä tai painon palautumista?"

5. "Millaiseksi koet mielialasi ja miten nukut?"

Jos 2) tai 3) on myönteinen tai 1) paljastaa jatkuvaa napostelua, ohjaa tarkempaan arvioon (päiväkirja + mittari + tarvittaessa psykologinen arvio).

Erityinen huomio lihavuuskirurgian jälkeen

  • Moni potilas välttää "ahminta"-sanaa, koska annoskoko on leikkauksen jälkeen pienempi. Siksi kannattaa kysyä myös näin:
    • "Vaikka määrät ovat pieniä, tuleeko silti hallinnan menetyksen tunnetta?"
    • "Onko syöminen pirstaloitunut koko päivälle?"
    • "Onko syöminen keino rauhoittua, nukahtaa tai sietää tunteita?"