Sidosryhmiemme edustajista koostuva 17 hengen porukka kokoontui vuorokauden ajaksi pohtimaan Käypä hoito -suositusten tulevaisuutta teemalla miltä Käypä hoito -suositukset näyttävät vuonna 2035. Keskustelimme muun muassa tulevista suositusaiheista, suositusten käytettävyydestä, yhteistyöstä hyvinvointialueiden kanssa ja vaikuttajaviestinnästä.
Työpajassa ilahduin siitä, miten tärkeinä terveydenhuollolle mukana olleet pitivät Käypä hoito ‑suosituksia. Olihan tämä tiedossa, mutta niin selkeästi arvostus kuului puheissa ja sitoutuneisuudessa työskentelyymme. Keskustelu ei kuitenkaan jäänyt hymistelyksi, vaan aidosti pohdimme, miten Käypä hoito -suositukset palvelisivat parhaiten terveydenhuollon toimijoita.
Olimme yhtä mieltä siitä, että Käypä hoito -suositusten käytettävyyttä voidaan parantaa, jos entistä selkeämmin nostamme tärkeät asiat esille suositustekstistä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että näytönastekatsaukset laaditaan vain aivan keskeisimmistä asioista. Lisäksi näytönastekatsauksiin kootaan tutkimustieto ennalta määritellyistä, potilaille merkityksellisistä lopputulosmuuttujista. Uskon, että tällaiseen työn alussa tapahtuvaan suunnitteluun panostaminen suoristaa myös prosessiamme ja sitä kautta keventää työtä. Lisäksi nostettiin esille, että vaihtoehtoisten hoitojen arvottaminen tai ainakin vaikuttavuuden selkeämpi esittäminen auttaa valitsemaan potilaalle parhaiten sopivan hoidon. Ensimmäisiä pilotteja julkaisusta lienee luvassa vuoden 2025 aikana. Keskusteluissa nousi esille myös visuaalisuuden ja graafisuuden lisääminen. Miltä kuulostaisi suosituksen tunnusluvut infograafissa yhdellä silmäyksellä?
Osittain työ edellä mainittujen asioiden eteen on jo meneillään. Olemme viime vuodesta lähtien ottaneet käyttöön GRADE-menetelmiä tutkimustiedon luotettavuuden arvioinnissa. GRADE tekee arvioinnista läpinäkyvämpää ja toisaalta lähtee liikkeelle tärkeiden lopputulosmuuttujien tunnistamisesta. Lisäksi olemme syksyn aikana pohtimassa, miten voisimme esittää vaikuttavuustiedon helpommin ymmärrettävässä muodossa.
Tekoäly nousi keskusteluissa esille yllättävän vähän. Lähinnä todettiin, että hoitosuositusten pitäisi olla sellaisia, että tekoäly pystyy tuottamaan niistä luotettavia vastauksia kliinisiin kysymyksiin. Global Evidence Summitissa, tutkimustiedon kokoajien yhteisessä kongressissa, tekoäly oli sen sijaan yksi isoista teemoista. Sielläkin aihetta käsiteltiin kuitenkin enemmän systemaattisten katsausten tuottamisessa kuin hoitosuositusten laatimisessa. Kuulolla meidän tulee kuitenkin olla ja harkitusti kokeilla tekoälyn tuomia mahdollisuuksia työssämme.
Käypä hoito -suosituksia on tällä hetkellä 104. Ne kattavat merkittävimmät kansanterveydellisesti merkittävät sairaudet. Oikeastaan Käypä hoito -suositusten potilaana onkin väestö. Ne ovat yksi tärkeistä ohjenuorista yhdenvertaiseen ja oikeudenmukaiseen terveydenhuoltoon, myös taloutta ymmärtäen. Terveydenhuolto on kuitenkin murroksessa ja väestömme muuttuu. Siten tarpeet muuttuvat ja samaan aikaan tieto muuttuu. Meidän onkin pidettävä huolta, että myös tulevaisuudessa tärkeistä aiheista on olemassa laadukkaat, ajantasaiset kansalliset hoitosuositukset. Tämä vaatii yhdessä sidosryhmiemme kanssa tehtävää ennakointia ja skenaarioiden laatimista tulevaisuuden muutoksista. Se vaatii meiltä myös ketteryyttä ja kykyä uudistua. Niin ja vakaata, riittävää rahoitusta!
Raija Sipilä, Käypä hoito -päätoimittaja