M1-läheteohje

Milloin M1-lähete tehdään

M1-lähetettä tarvitaan silloin, kun potilaan arvioidaan olevan hoidon tarpeessa epäillystä psykoositasoisesta sairaudesta johtuen, eikä potilas suostu vapaaehtoisesti psykiatriseen arvioon, tai potilaan mielipide arvioon menosta kovasti vaihtelee. Psykoositasoisen häiriön epäily riittää, diagnoosin ei tarvitse olla varma. Alaikäisellä M1-lähetteen peruste voi olla myös vakavan mielenterveyden häiriön epäily (ks. taulukko «Vakava mielenterveyden häiriö alaikäisellä *»1).

Kuka tahansa voi ilmoittaa terveyskeskukseen henkilön terveydentilasta ja epäillystä hoidontarpeesta. M1-arviotarpeesta ilmoittava lääkäri saa luovuttaa terveyskeskukselle tai sairaalalle tutkimuksiin noutamista tai virka-apupyynnön tekemistä varten välttämättömiä tietoja henkilön terveydentilasta.

Kuka voi tehdä M1-lähetteen

Perusterveydenhuollossa toimivilla laillistetuilla lääkäreillä (myös perusterveydenhuollon päivystyspalveluita hoitavilla sairaanhoitopiirin lääkäreillä) on mielenterveyslain mukainen toimintavelvollisuus, jonka mukaan terveyskeskuksen toimialueella asuvasta tai oleskelevasta henkilöstä on laadittava tarkkailulähete ja toimitettava hänet sairaalaan, jos on syytä epäillä tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytyksien olevan todennäköisesti olemassa.

Myös lääketieteen opiskelija voi laatia M1-lähetteen ollessaan suorassa virkasuhteessa em. julkiseen työnantajaan.

Oikeus laatia tarkkailulähete on kaikilla laillistetuilla lääkäreillä julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa.

Päihtynyt potilas ja M1-lähete

Ensisijaisesti M1-lähetteen teko on perusteltua vasta potilaan humalatilan väistyttyä (poikkeus: vaikeaoireinen huumepsykoosi). Päihtymystila voi aiheuttaa mm. itsetuhoisuutta ja sekavuutta. Jos päihtynyt yhteistyökyvytön potilas käyttäytyy impulsiivisesti ja/tai vaarallisella tavalla mutta ei ole psykoottinen, kuuluu hän ensisijaisesti poliisin valvontaan sen jälkeen, kun välitöntä somaattista seurantaa vaativa sairaus on päivystyksessä suljettu pois. Mikäli potilaalla on tiedossa oleva vakava mielenterveyden häiriö, esim. skitsofrenia tai bipolaarihäiriö, ja epäillään siihen liittyvien oireiden selvästi vaikeutuneen, voi päihtyneen potilaan lähettää M1-lähetteellä arvioon. Puhallutus ja huumeseula ovat hyödyllisiä potilaan tilan arviossa.

Alkoholidelirium (ja muun syyn aiheuttama delirium) on somaattinen hätätila, ei peruste tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon.

Poliisin virka-apu

Terveyskeskuksessa tai sairaanhoitopiirissä työskentelevä virkasuhteinen lääkäri (tai virkasuhteinen lääketieteen opiskelija) voi pyytää poliisin virka-apua, jonka turvin potilas voidaan turvallisuusuhkatilanteissa toimittaa perusterveydenhuoltoon tutkittavaksi. Poliisin virka-apua voidaan tarvita myös turvaamaan kuljetus sairaalaan potilaan väkivaltaisuuden tms. vuoksi tai jos potilas poistuu vastaanotolta kesken tutkimuksen.

Puutteellinen M1-lähete

Jos M1-lähetteessä havaitaan puutteita psykiatrian päivystyksessä, puutteista soitetaan heti lähettävälle lääkärille ja pyydetään lähetteen täydennystä (puhelimessa saadut korjaukset kirjataan sairaskertomukseen psykiatrian päivystyksessä). Lähettävä taho toimittaa korjatun (ja allekirjoitetun!) version M1-lähetteestä myöhemmin. Joskus potilas joudutaan palauttamaan uuteen M1-arvioon, jos lähete on hyvin puutteellinen tai potilas on tullut vapaaehtoisella B1-lähetteellä eikä suostu hoitoon, vaikka hoidon tarve on ilmeinen. Ilman asianmukaisesti täytettyä M1-lähetettä ei potilaalle voida aloittaa sairaalahoitoa tahdonvastaisesti psykiatrian päivystyksessä.

Tekninen ohje

M1-lähete on 6-sivuinen. Jokaisella sivulla on oltava potilaan henkilötiedot. Lähetteessä saa olla vain yhden lääkärin allekirjoitus. Lähetteen allekirjoittaa se lääkäri, joka potilaan on tutkinut. M1-lähete on voimassa 3 vrk tutkimuspäivästä.

Potilas, josta on tehty M1-lähete, toimitetaan ambulanssilla psykiatrian päivystykseen arvioon. Tehdystä M1-lähetteestä toivotaan ennakkoilmoitusta psykiatrian päivystykseen puh. 06-415 4313.

Potilaan voi kotikunnasta riippumatta lähettää ensin arvioon lähimpään psykiatrian päivystykseen. Jos potilas on siirtokuntoinen, voidaan hänet toimittaa suoraan kotikuntansa mukaiseen sairaalaan.

Mitä tapahtuu psykiatrian päivystyksessä

Psykiatrian päivystyksessä arvioidaan, täyttyvätkö tarkkailuun asettamisen kriteerit. Kriteerien täyttyessä potilas otetaan mielenterveyslain mukaiseen tarkkailuun psykiatrian osastolle. Seuraavien neljän päivän kuluessa arvioidaan, onko perusteita jatkaa hoitoa osastolla tahdonvastaisesti, vai voidaanko hoitoa jatkaa vapaaehtoisesti osastolla tai avohoidossa (M2- ja M3-lausunnot).

Jos tarkkailuun asettamisen kriteerit eivät täyty, voidaan hoito aloittaa osastolla vapaaehtoisena tai ohjata potilas avohoitoon. Jos hoito osastolla ei ala, pyritään tieto asiasta välittämään lähettävälle lääkärille.

1. Henkilötiedot

Nimen ja henkilötunnuksen oltava sen henkilön, josta M1-arviota tehdään. Lähetteeseen merkittävä, miten henkilö on tunnistettu. Poikkeustilanteessa mahdollista lähettää M1-kriteerit täyttävä henkilö ilman henkilötietoja, jos potilas/saattajat eivät pysty henkilöllisyyttä kertomaan. Tällöin potilaan tilan oltava psykiatrinen hätätila. Osoite- ja kotikuntatiedot ovat tärkeitä, sillä ne vaikuttavat potilaan lopulliseen hoitopaikkaan. Laillisen edustajan ja lähiomaisen tiedot (jos tiedot saatavilla). Läheisen läsnäolosta usein apua psykiatrian päivystyksessä.

2. Esitiedot

Mahdolliset aiemmat psykiatriset oireet, diagnoosit, hoitopaikat, hoitoajankohdat. Edeltävien päivien/viikkojen tapahtumien kuvaus. Nykyisen oireilun alku, laatu ja haittaavuus sekä mahdolliset hoitoyritykset. Esitietojen antaja, jos tietoja saatu muulta kuin tutkittavalta.

3. Kliinisessä tutkimuksessa tehdyt havainnot

Tutkimuspäivä tärkeä merkitä, tutkimuspäivän pääsääntöisesti oltava sama päivämäärä kuin allekirjoituspäivämäärä. M1-lähete voimassa 3 vrk tutkimuspäivästä.

Psyykkinen nykytila. Psyykkisen tilan kuvauksessa tärkeä kuvata konkreettisia asioita, ei tulkintaa potilaan tilasta. Miten potilas käyttäytyy, miten tulee kontaktiin, miten kommentoi hänestä saatuja esitietoja. Tässä kohdassa tärkeää tulla ilmi mikä potilaan tilassa saa lähettävän lääkärin epäilemään psykoosia. Psykoosiepäily syntyy esitietojen ja statuksen kokonaisuudesta.

Lääkehoidon kirjaamisen lisäksi merkitään arvio siitä, onko lääkitys toteutunut.

Somaattiset sairaudet, jotka tulee ottaa huomioon. Somaattiset selittävät syyt potilaan voinnin huonontumiselle tulee sulkea ensin pois. Tilannekohtaisesti potilaasta tulee olla otettuna peruslaboratoriokokeet ja mahdollisesti tarvittavat kuvantamistutkimukset.

4. Perustelut tarkkailuun lähettämiseen

(Jokaiseen lihavoituun kohtaan perustelu, pelkkä "kyllä" tai otsikon toistaminen eivät riitä perusteluksi)

Mielisairaus: Tilanteen tarkempi kuvaus oltava täytettynä aiemmissa kohdissa ja tähän kohtaan tulee johtopäätös, joka on M1-lähetteen perusteena, esim. psykoosiepäily (alaikäisillä vakavan mielenterveyden häiriön epäily), psykoosi, skitsofrenia, psykoottinen masennus, huumepsykoosi, poikkeustapauksissa orgaaninen psykoosi. Diagnosoitu muistisairaus ja siihen liittyvä vaikea käytösoire tai väkivaltaisuus ovat vain poikkeustapauksissa peruste M1-lähetteelle.

Aikuisella pelkkä itsetuhoisuus ei riitä M1-lähetteen tekemiseen. Taustalla tulee olla psykoositasoisen sairauden epäily. Syvästi toivoton, masentunut potilas saattaa olla psykoottinen nimenomaan toivottomuutensa suhteen: hänen käsityksensä mahdollisuuksistaan elämäntilanteesta selviämiseen ei ole realistinen, vaan muuttuu, kun masennustila lievenee.

Hoidon tarve (vähintään yhdessä kolmesta kohdasta oltava perustelu):

1. Sairauden oleellinen paheneminen ilman hoitoa (esim. kieltäytyy lääkkeistä tai muusta hoidosta, oireet lisääntyvät).
2. Oman terveyden tai turvallisuuden vaarantuminen (esim. itsetuhoisuus, ei syö, ei juo, ei nuku, ei hoida somaattisia sairauksia, hallitsematon päihteiden käyttö).
3. Muiden terveyden ja turvallisuuden vaarantuminen (esim. aggressiivisuus, lasten laiminlyönti, vaarallinen autolla ajo psykoottisena tai maniassa).

Muiden mielenterveyspalveluiden soveltumattomuus/riittämättömyys: (vähintään toinen kohta perusteltava, kaikkia palveluja ei ole tarpeellista olla ensin kokeiltu, arvio niiden mahdollisuuksista potilaan hoidossa riittää)

Soveltumattomuus – Potilas on niin sairas, ettei pysty käyttämään olemassa olevia avohoidon palveluja, esim. sairaudentunnottomuus, lääkekielteisyys, voimakas sekavuus.

Riittämättömyys – Ei ole olemassa riittäviä avohoidon palveluja. Alaikäisten kohdalla ei voi valita tätä.

5. Johtopäätökset

Näissä tarkkana, rasteja usein puuttuu. Jokaisesta kolmesta kohdasta vähintään yksi kohta rastittuna, ja on tärkeää varmistaa, että kappaleesta 4 löytyy perustelu valituille kohdille.

1. Aikuisella rasti tulee olla kohdassa mielisairas (8 § 1 mom), alle 18-vuotiaalla kohdassa mielisairaus (8 § 1 mom) tai vakava mielenterveyden häiriö (8 § 2 mom).
2. Hoitoon toimittamatta jättäminen -kohdasta rastittava vähintään yksi kuudesta kohdasta (usein epäillään mielisairauden olennaista pahenemista ilman hoitoa ja lisäksi osalla oman ja/tai muiden turvallisuuden vaarantumista).
3. Muut mielenterveyspalvelut – jompaankumpaan tai molempiin rasti.

6. Päiväys ja allekirjoitus

Päivämäärän tarkistus, tutkimuksen suorittajan allekirjoitus.