Strategisen tutkimuksen neuvoston Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY) -tutkimusohjelmassa etsitään ratkaisuja siihen, miten tietoa voidaan käyttää kriittisesti ja rakentavasti niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin päätöksenteon ja toiminnan tukena. Ohjelmassa on viisi hanketta, joissa kokonaisuutta lähestytään erilaisista näkökulmista. Läpileikkaavana painopisteenä tutkimusohjelmassa on yhteisöllisyys. Painopiste korostaa sitä, että yksilö toimii aina osana yhteiskuntaa.
Duodecimin Käypä hoito -yksikkö osallistuu LITARACY-tutkimusohjelmaan yhdessä Itä-Suomen, Tampereen ja Oulun yliopistojen kanssa. Tietoon pohjautuva jaettu päätöksenteko terveydenhuollossa (Proshade) tutkimushankkeessa kehitetään ja tutkitaan vähähyötyisten toimien karsintaa, taloudellisen tiedon tuomista hoitosuosituksiin, potilaiden ja ammattilaisten tiedonlukutaitoa, potilaiden tuottaman tiedon huomioimista hoitopäätöksissä ja hoitopäätösten tekemisen prosesseja.
Vähähyötyisten toimien karsiminen ja taloudellisen tiedon näkyväksi tekeminen sivuavat sosiaali- ja terveydenhuollossa ajankohtaista priorisointikeskustelua. Kuten tutkija Aleksi Raudasoja blogissaan toteaa, meidän tulisi pyrkiä ensisijaisesti vähentämään ja poistamaan käytöstä sellaisia hoitokäytäntöjä, jotka eivät tuota potilaalle terveyshyötyä tai ovat jopa potilaalle haitallisia. Vasta tämän jälkeen on vuorossa priorisointi, jossa valintaa tehdään kahden tai useamman terveyshyötyä tuottavan hoidon tai hoitokäytännön välillä. Tätä tavoitellaan muun maussa Choosing Wisely -kampanjalla, jonka suomalainen sovellus on Vältä viisaasti -suositukset.
Guidelines International Network (G-I-N) on lisännyt hoitosuositusten määritelmään ajatuksen, että suosituslauseita muotoiltaessa tulee, mikäli mahdollista, ottaa huomioon myös hoidon ja hoitovaihtoehtojen kustannukset. Proshade-tutkimuskonsortion johtaja Eila Kankaanpää pohtii asiaa terveystaloustieteilijän näkökulmasta Akateeminen vartti -podcastissa.
On varsin selvää, että hoitosuosituksia ei voida muokata ensisijaisesti taloudellisista näkökulmista, ja lääkärillä ja potilaalla tulee olla mahdollisuus valita paras hoitovaihtoehto yhteiskunnan määrittämissä rajoissa ensisijaisesti hoidon vaikuttavuuden perusteella. Hoitojen kustannusten näkyväksi tekeminen ei rajoita tätä päätöksentekoa, mutta lisää tietoa hoitopäätösten taustalle. Vähähyötyiset hoidot taas lähtökohtaisesti eivät ole taloudellisesti järkeviä, toki pois lukien tilanteet, joissa haetaan lumevaikutusta.
Tämän ja ensi vuoden kuluessa tulemme näkemään tutkimuksiin ja hoitoihin liittyvää taloudellista tietoa Käypä hoito -suosituksissa.
Jorma Komulainen, 21.3.2022